Taloudellinen tieto mukaan Käypä hoito -suosituksiin

Päivitetty 4.10.2021

Käypä hoito -suositukset perustuvat hoitoihin liittyvän vaikuttavuustiedon esittämiseen suosituksissa. Aika ajoin on käyty keskustelua siitä, tulisiko hoitosuosituksissa vaikuttavuustiedon lisäksi esittää myös taloudellista tietoa eli käytännössä hoitojen kustannuksia. Tämä keskustelu on usein jakanut mielipiteitä. Nyt asiaa ollaan selvittelemässä osana Suomen Akatemian rahoittamaa Proshade-hanketta. Tässä Duodecimissa tehtävässä osahankkeessa pyritään luomaan toimintamalli, jonka avulla voidaan arvioida, minkälaista ja mihin suositusten kohtiin taloudellista tietoa olisi hyödyllistä tuoda, ja miten tämä tieto esitetään.

Taloudellisen tiedon sisällyttämisellä hoitosuosituksiin ei pyritä varsinaisesti säästöihin, vaan käyttämään käytettävissä oleva rahavarat niin, että niillä saadaan tuotettua enemmän terveyttä. Se tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti vaikuttavuuden mukaan luokitellut hoidot järjestetään vielä kustannusten tai kustannus-vaikuttavuuden mukaan. Näin suositus pyritään kohdistamaan vaikuttavuudeltaan hyviin, mutta käytettävissä olevista vaihtoehdoista edullisimpiin hoitoihin.

Taloudellista tietoa ei ole tarkoitus tuoda kaikkiin Käypä hoito -suosituksiin, vaan valittujen suositusten valikoituihin kohtiin. Jos hoidolla ei ole vaihtoehtoa, ei taloudellinen arvio ole tarpeellista tehdä. Taloudellinen arviointi on hyödyllistä silloin, kun on useita (toisensa poissulkevia) vaihtoehtoisia hoitoja, joiden vaikuttavuudessa, kustannuksissa tai molemmissa on eroja. Tällöin pyritään nostamaan esiin hyvin vaikuttavista hoidosta edullisimmat. Täytyy kuitenkin muistaa, että suositus on vain suositus, ja hoitovalinnan tekee hoitava lääkäri. Hoitovalintaan vaikuttaa vaikuttavuuden ja kustannusten lisäksi moni muukin asia, esimerkiksi potilaan toive, hoidon antotapa ja hoidon haittavaikutukset. On silti tärkeää, että hoitava lääkäri tai terveydenhuollon päättäjä pystyy vertailemaan hoitovaihtoehtojen vaikuttavuutta ja kustannuksia. Näiden esitystapa suosituksissa on vielä tarkemmin päättämättä, mutta sen tulisi olla sellainen, että vertailtava tieto olisi hahmotettavissa helposti ja nopeasti.

Taloudellisen tiedon sisällyttäminen hoitosuosituksiin tuo hyödyllistä lisätietoa, mutta se tuo mukanaan myös uusia haasteita. Kustannuksista puhuminen terveydenhuollossa on perinteisesti herkkä aihe, ja siihen liittyy eettisiä kysymyksiä. Lisäksi jo hoitojen kustannusten laskeminen vaatii paljon valintoja: mitä hintaa hoidon kustannuksissa käytetään, mitä kaikkea hoidon kustannuksiin sisällytetään ja kenen näkökulmasta kustannuksia katsotaan? Miten huomioidaan hintojen muuttuminen? Varsinaisessa kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa pitäisi oikeanlainen vaikuttavuustieto saada vielä asianmukaisesti yhdistettyä kustannustiedon kanssa.

Toinen kysymys liittyy lääkäreiden asenteisiin: jos taloudellista tietoa ei haluta nähdä, ei sen tarjoaminen johda toivottuun tavoitteeseen. Siksi tässä tutkimushankkeessa selvitellään myös lääkäreiden asenteita hoitoihin liittyvää taloudellista tietoa kohtaan.

Juha Ahonen, Käypä hoito -toimittaja (terveystaloustiede)