Siedätyshoito

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry:n ja Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n asettama työryhmä
22.10.2019

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Siedätyshoito on syynmukaista hoitoa IgE-välitteiseen
    • allergiseen nuhaan ja silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen (jäljempänä käytetään nimitystä allerginen nuha)
    • allergiseen astmaan
    • ampiaisen- ja mehiläisenpistoallergiaan (jäljempänä pistiäisallergia)
    • ruoka-aineallergiaan (kokeellinen hoito).
  • Siedätyshoito on tehokasta ja turvallista allergisessa nuhassa ja allergisissa silmäoireissa, allergisessa astmassa ja pistiäisallergiassa.
  • Tutkimusnäyttö siedätyshoidon tehosta ja turvallisuudesta esitetään valmistekohtaisesti Suomessa myynnissä olevista valmisteista.
  • Siedätyshoito annetaan ihonalaisina pistoksina tai kielenalusvalmisteina.
  • Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri.
  • Pistossiedätyshoidon aloitusvaihe toteutetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa alueellisten olosuhteiden mukaan.
  • Pistossiedätyshoidon ylläpitovaihe toteutetaan alueellisen hoitoketjun mukaan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa.
  • Kielenalussiedätyshoidossa ensimmäinen annos annetaan hoidon aloittavassa yksikössä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Myöhemmin potilas annostelee valmisteen kotonaan kerran päivässä.
  • Siedätyshoidon kesto on 3 vuotta ja pistiäissiedätyshoidon yleensä 5 vuotta.
  • Siedätyshoidon aikana potilas käy seurantakäynneillä tarvittaessa ja hoidon päätöskäynnillä joko lääkärillä tai siedätyshoitajalla hoidon aloittaneessa paikassa.
  • Ruokasiedätys on merkittäviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineallergiaan annettavaa kokeellista hoitoa. Sitä voidaan antaa yli 5-vuotiaalle lapselle, jolla ruoka-aineen välttäminen on hankalaa.
  • Maito-, kananmuna- ja maapähkinäallergiassa siedätyshoito suun kautta nostaa oirekynnystä hoidon aikana muttei pitkäaikaista sietokykyä, ja sen haittavaikutukset ovat hyvin yleisiä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on
    • antaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa siedätyshoidon mahdollisuuksista allergisen nuhan, silmäoireiden, astman, pistiäisallergian sekä ruoka-aineallergian hoidossa
    • parantaa siedätyshoidon laatua ja turvallisuutta
    • yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä.
  • Suositus tukee Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteita «http://www.terveysportti.fi/dtk/alg/koti»2, joista yksi on väestön sietokyvyn lisääminen allergeeneja kohtaan.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tutkivat ja hoitavat allergisia potilaita.

Epidemiologia

Vaikutusmekanismit

  • Allergisen herkistymisen seurauksena auttaja-T-lymfosyyttien (Th) vaste on Th2-painotteinen, mikä johtaa allergeenispesifiseen IgE:n synteesiin, syöttösolujen kypsymiseen ja aktivoitumiseen sekä eosinofiiliseen tulehdukseen.
  • Siedätyshoidon myönteiset vaikutukset syntyvät lukuisilla mekanismeilla, muun muassa säätelijä-T-solujen toiminnan tehostumisesta, Th2-solujen toiminnan vaimenemisesta ja IgG-vasta-ainesynteesistä (estävät vasta-aineet). Tämän seurauksena kohde-elinten allerginen tulehdus vähenee. Ks. kuva «Siedätyshoidon mekanismit»1 ja lisätietoa aiheesta «Siedätyshoidon immunologiset mekanismit»3.
  • Siedätyshoito kehittyy nykyisin voimakkaasti, ja monia eri mahdollisuuksia sen tehostamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi tutkitaan. Tulevaisuudessa siedätyshoidon tuloksia voitaneen parantaa hyödyntämällä erilaisilla biomarkkereita, uusia adjuvantteja ja annostelureittejä sekä uudentyyppisiä allergeenivalmisteita. Ks. lisätietoa «Siedätyshoidon tulevaisuus»4.
Kuva 1.

Allergeenispesifiset Th2-auttaja-T-solut aiheuttavat tuottamiensa sytokiinien (IL-3, IL-4, IL-5 ja IL-13) välityksellä allergisen tulehduksen, johon osallistuvat lukuisat muutkin solupopulaatiot, esimerkiksi syöttösolut ja eosinofiiliset solut, sekä B-solujen tuottamat IgE-vasta-aineet. Siedätyshoidon seurauksena aktivoituu regulatorisia solupopulaatioita. Allergeenispesifiset Treg-säätelijä-solut estävät Th2- ja muiden solupopulaatioiden toimintaa tuottamiensa sytokiinien (IL-10, TGF-ß) ja pintamolekyyliensä välityksellä.

Syöttösolujen ja eosinofiilisten solujen toiminta vaimenee ja Th2-solujen määrä pienenee. Th1-solut estävät Th2-solujen toimintaa. Siedätyshoidon seurauksena B-solujen IgE-vasta-aineiden tuotto vähenee ja korvautuu IgA- ja IgG4-vasta-aineiden tuotolla.

DC-solu, dendriittisolu.

Muokattu lähteestä: Savolainen J, Alenius H, Renkonen R. Siedätyshoidon mekanismit ja uudet innovaatiot. Duodecim 2011;127:1289-95

Taudinmääritys

  • Diagnoosin varmistaa ja hoidon suunnittelee allergisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri yhdessä potilaan tai lapsipotilaan huoltajan kanssa.
  • IgE-välitteisen allergian taudinmäärityksessä käytetään
    • haastattelua (perintötekijät, allergiaoireiden esiintyvyys, lääkkeiden käyttö ja niiden teho, ympäristötekijät) ja
    • seerumin spesifisen IgE:n määritystä tai
    • ihopistokoetta.
  • Kohde-elimen allergeenialtistusta (silmän sidekalvolle, nenän limakalvolle tai keuhkoputkiin) voidaan tarvittaessa käyttää valvotusti erikoissairaanhoidossa.
  • Pistiäisallergia voidaan todeta luotettavasti IgE-vasta-ainetutkimuksella (mehiläinen ja ampiainen) ja näiden spesifisillä allergeenikomponentti-tutkimuksilla (mehiläinen: rApi m 1 ja rApi m 10; ampiainen: rVes v 5 ja rVes v 1) «Mittermann I, Zidarn M, Silar M ym. Recombinant al...»20, «Sturm GJ, Hemmer W, Hawranek T ym. Detection of Ig...»21. Suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että ampiaisen Vesv5-komponentti on herkkä löytämään ampiaiselle herkistyneet potilaat «Kukkonen AK, Pelkonen AS, Edelman SM ym. Component...»22.
  • Jos potilaalla on ollut tyypillinen yleisreaktio pistiäisistä mutta spesifisten IgE-määritysten tulokset ovat negatiiviset, on syytä uusia tutkimukset tai harkita erikoistutkimuksia, jolloin on syytä konsultoida allergologia.
  • Ruoka-aineallergian diagnoosi perustuu alle 3 kuukautta aikaisemmin lääkärin valvonnassa toteutettuun positiiviseen altistuskokeeseen sekä spesifisen IgE:n ja maapähkinän osalta varastoproteiinikomponentin määritykseen.

Potilasvalinta (allerginen nuha ja astma)

Taulukko 1. Siedätyshoidon vasta-aiheet «Muraro A, Roberts G().  Allergen Immunotherapy Gui...»24
Sairaus, lääkitys tai muu huomioitava asia Pistossiedätys Kielenalussiedätys Pistiäissiedätys
A, absoluuttinen vasta-aihe
S, suhteellinen vasta-aihe
E, ei vasta-aihe
1) adrenaliinin teho saattaa olla huonontunut anafylaksian hoidossa
2) ei koske pölypunkkisiedätystä
Astma (epätasapainossa) A A2) A
Pahanlaatuinen kasvain A A S
Raskaus (aloitus) A A A
Raskaus (ylläpito) S S S
Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet S S E
Beetasalpaajat1) S S E
ACE:n estäjät E E S
Aktiivinen immunologinen sairaus kuten
  • Autoimmuunisairaus
A A A
  • HIV
S S S
  • AIDS
A A A
  • Immunosupressiolääkitys
S S S
  • Immuunipuutokset
S S S
Suuontelon krooninen tulehdussairaus E A E

Allerginen nuha

Allerginen astma

  • Allergista astmaa sairastavalle siedätyshoitoa harkitaan
    • hankalaoireisessa siitepölyallergiassa
    • sellaisessa eläinallergiassa, jonka oireet ilmenevät epäsuorassa altistuksessa tai jossa suoraa eläinaltistusta ei ole mahdollista välttää (työ, opaskoirat).
  • Astman on oltava koko hoidon ajan hyvässä hoitotasapainossa.

Allergisen nuhan ja allergisen astman siedätyshoito

Hoidon tehon arviointi

Hoidon teho valmistekohtaisesti

  • WAO:n (World Allergy Organisation) antaman suosituksen «Bachert C, Larché M, Bonini S ym. Allergen immunot...»30 mukaan tutkimusnäyttö siedätyshoidon tehosta ja turvallisuudesta tulisi arvioida tuotekohtaisesti.
  • Tutkimusnäyttö hoidon tehosta ja turvallisuudesta esitetään tässä Käypä hoito -suosituksessa valmistekohtaisesti Suomessa myynnissä olevista valmisteista. Valmisteiden kauppanimet esitetään tämän vuoksi suosituksessa ja näytönastekatsauksissa. Ensin esitetään tablettihoidot ja sen jälkeen pistoshoidot.

Timoteikielenalustabletti

Pölypunkkikielenalustabletti

Koivukielenalustabletti

Timoteipistossiedätyshoito

Koivupistossiedätyshoito

Pölypunkkipistossiedätyshoito

Kissapistossiedätyshoito

Koirapistossiedätyshoito

Pistiäisallergia ja sen siedätyshoito

Pistiäisallergian esiintyminen ja toteaminen

Siedätyshoidon aiheet ja vasta-aiheet

Siedätyshoidon teho

Kuva 2.

Tarhamehiläinen (Apis mellifera) on 10−20 mm pitkä, ja sillä on karvainen ja keltamustajuovikas ruumis. Kuva: Berndt Hannelius / Kuvaliiteri

Kuva 3.

Yleinen ampiainen (Vespula vulgaris) on karvaton, keltamustaraitainen ja mehiläistä hoikempi. Ampiaisella on hyvin hoikka "vyötärö" keski- ja takaruumiin välissä. (Kuva: Tero Makkonen / Kuvaliiteri)

Ruoka-aineallergia ja ruokasiedätys

Ruoka-aineallergian esiintyvyys ja ennuste

Ruokasiedätyksen teho

Ruokasiedätyksen haittavaikutukset

Siedätyshoitovalmisteet

Pistossiedätyshoidon käytännön toteutus

Yleistä

  • Pistossiedätyshoito on turvallista silloin, kun sen aihe on oikea ja toteutus asianmukaista:
    • Hoidon tunteva lääkäri on aina paikalla, ja hoidon toteuttaa siedätyshoitoon koulutettu hoitaja.
    • Henkilökunnan täydennyskoulutuksesta on huolehdittu
    • Hoitosuosituksia noudatetaan.
    • Haittavaikutuksia seurataan ja ne hoidetaan asianmukaisesti.
    • Alle 15-vuotiaalla on mukanaan saattaja.
  • Pistoshoidon antaminen edellyttää elvytysvalmiutta. Ks. Käypä hoito -suositus Elvytys «Elvytys»7, «Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkär...»53.
  • Hoidon tehoa ja turvallisuutta seurataan hoidon aloittaneessa yksikössä «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Stan...»52.
  • Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden jälkeen, viimeistään tammi-helmikuussa.
  • Muissa kuin siitepölyallergioissa hoito voidaan aloittaa vuodenajasta riippumatta.
  • Pistossiedätyksessä ylläpitoannos on suurin potilaan sietämä annos, joka ei ylitä suurinta valmistajan suosittamaa annosta.
  • Ks. lisätietoa pistostekniikasta «Pistosvälineet ja -tekniikka»9.
  • Jokaisessa hoitopaikassa tilastoidaan

Pistossiedätyshoitopotilaan ohjaus

  • Lääkäri ja hoitaja varmistavat ennen siedätyshoidon aloitusta, että potilaalla on tarpeelliset tiedot hoidon toteutuksesta, hoidonaikaisista rajoituksista, mahdollisista haittavaikutuksista ja niiden hoidosta sekä hoidon aiheuttamista kustannuksista.
  • Ohjauksen tarkoituksena on motivoida potilas sitoutumaan hoitoon, ottamaan vastuuta omasta hoidostaan ja ymmärtämään turvallisuustekijöiden merkitys.
  • Asioita, joista on syytä keskustella potilasta ja perhettä ohjattaessa:
    • hoidon käytännön toteutus, vaikutus, teho, kesto ja ennuste
    • hoidon aiheuttamat mahdolliset haittavaikutukset
    • potilaan astma- ja allergialääkkeiden käyttö (nämä ovat myös potilaan ensiapulääkkeitä)
    • hoidon aiheuttamat rajoitukset pistospäivinä ja hoidon aikana; ks. lisätietoa aiheesta «Potilasohje pistossiedätyshoidosta»1
    • tablettihoidossa huomioitavat rajoitukset; ks. lisätietoa aiheesta «Potilasohje kielenalussiedätystablettihoidosta»2
    • hoidon kustannukset.
  • Ohjausta tulee jatkaa koko hoidon ajan «Valovirta E HA.  Allergian siedätyshoito. Käsikirj...»54, «Kokkala A, Mantere S. Siedätyshoitoa saavan nuoren...»55.
  • Jokaiselle potilaalle annetaan siedätyshoitokortti, jossa on hoitavan lääkärin ja hoitajan yhteystiedot ja puhelinnumero.
  • Adrenaliini-injektoria ei määrätä rutiininomaisesti kaikille siedätyshoitopotilaille.
  • Ks. lisätietoa siedätyshoidon hyödyistä ja haitoista «Siedätyshoidon hyödyt ja haitat»11.

Hoitokäynti pistoshoidossa

  • Jokaisella käynnillä ennen pistosta on tarkistettava seuraavat asiat:
    • Potilaan osalta tarkistetaan
      • vointi (yleiskunto, allergia-, astma- ja hengitystieinfektio-oireet)
      • mahdolliset rokotukset (± 1–2 viikkoa)
      • PEF-arvo (astmaatikoilta)
      • aikaväli edellisestä pistoksesta (suurentaminen tai ylläpito)
      • mahdolliset edellisen pistoksen aiheuttamat haittavaikutukset ja niiden vaikutus annokseen.
    • Alle 15-vuotiaalla tulee olla saattaja mukana.
    • Allergeeniuutteen osalta tarkistetaan
      • oikea uute
      • oikea vahvuus
      • oikea annos
      • uutepullon avauspäivämäärä ja säilytys.
    • Juuri ennen jokaista pistosta tarkistetaan potilaan henkilöllisyys sekä oikea uute ja vahvuus ja nämä tiedot lausutaan ääneen potilaan läsnä ollessa.
  • Pistoksen jälkeen potilasta tarkkaillaan hoitopaikassa aina vähintään 30 minuutin ajan, ja hoitaja tai lääkäri varmistaa aika ajoin potilaan voinnin.
  • Jos potilasta hoidetaan usealla allergeenilla, pistoksia annetaan suosituksen mukaan 30 minuutin välein eri paikkoihin. Ks. lisätietoa aiheesta «Pistosvälineet ja -tekniikka»9.
  • Antihistamiinien käyttö ennen pistosta sekä reaktioiden hoito antihistamiineilla ja kortikosteroideilla harkitaan tapauskohtaisesti.
  • Pistos ihonalaisesti olka- tai kyynärvarteen. Ks. lisätietoa aiheesta «Pistosvälineet ja -tekniikka»9.
  • Ks. lisätietoa aiheesta «Pistoksen jälkeen tarkistettava seuraavat asiat»13 ja «Pistospäivänä tulee välttää seuraavia tilanteita»14.

Pistoshoidon annosohjelmat

  • Siedätyshoito toteutetaan valmistajan annossuosituksen mukaisesti.
  • Lääkevalmistajien ilmoittamat annosohjeet löytyvät Pharmaca Fennicasta tai Duodecimin Lääketietokannasta «http://www.terveysportti.fi/»3.
  • Hoidossa edetään yksilöllisesti allergiaoireiden, aikaisempien reaktioiden ja pistosvälin mukaan.
  • Hoitoannokset, päivämäärä, valmistuserä ja pullon numero sekä paikallis- ja yleisreaktiot kirjataan koodeina «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Stan...»52 potilastietojärjestelmään. Ks. lisätietoa aiheesta «Pistossiedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»10.
  • Potilaan siedätyshoitokorttiin kirjataan päivämäärä, annettu annos SQ-yksikköinä sekä pistoksesta aiheutuneet haittavaikutukset ja reaktiot.
  • Astmapotilaan PEF-arvo kirjataan potilastietojärjestelmään ennen pistosta ja sen jälkeen.

Kielenalussiedätyshoidon käytännön toteutus

Hoitokäynti kielenalussiedätyshoidossa

  • Ensimmäinen annos otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla siten, että lääkäri on paikalla.
  • Seuranta-aika on vähintään 30 minuuttia tabletin ottamisen jälkeen.
  • Tabletti asetetaan kuivin, puhtain sormin kielen alle välittömästi pakkauksesta esille ottamisen jälkeen ja sen annetaan liueta suuhun.
  • Nielemistä vältetään 1 minuutin ajan tabletin ottamisen jälkeen ja ruokailua sekä juomista 5 minuutin ajan.
  • Suun alueen kirurgisten tai hammastoimenpiteiden jälkeen hoidossa pidetään 7 vuorokauden tauko. Lapsella maitohampaan irtoamisen jälkeen hoidossa pidetään 1 vuorokauden tauko.
  • Jos astmapotilaalla on hengitystieinfektio, hoidossa pidetään 7 vuorokauden tauko.
  • Jos hoitotauko on 30 vuorokautta tai pidempi, potilasta kehotetaan ottamaan yhteys hoidon aloittaneeseen yksikköön hoidon aloittamiseksi uudelleen.

Lääkärin ja sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tehtävien käytännön työnjako

  • Ennen siedätyshoidon aloitusta lääkäri
    • tarkistaa, että aiheet täyttyvät eikä vasta-aiheita ole
    • selittää potilaalle siedätyshoidon vaikutusmekanismit ja mahdolliset haittavaikutukset
    • kertoo potilaalle, mikä on hoidon odotettavissa oleva teho ja mitkä ovat hoidon aiheuttamat kustannukset
    • tekee yhdessä potilaan kanssa päätöksen siitä, aloitetaanko pistos- vai kielenalussiedätyshoito
    • päättää, millä annosteluohjelmalla ja -tavalla pistossiedätyshoito aloitetaan
    • määrittelee astmapotilaalle PEF-alarajan
    • kirjoittaa potilaalle tarvittavat reseptit mahdollisten haittavaikutusten hoitoa varten
    • täyttää siedätyshoidon hoitosuunnitelman sairauskertomukseen ja siedätyshoidon annostelukaavakkeeseen
    • suunnittelee seurantakäynnit.
  • Sairaanhoitajan tehtävänä on
  • Ks. kaavio siedätyshoitoalgoritmi hoidon porrastukseen «hoi14010a.pdf»1

Haittavaikutukset

Hoidon porrastus

  • Ks. kaavio siedätyshoitoalgoritmi hoidon porrastukseen «hoi14010a.pdf»1.
  • Avoterveydenhuolto:
    • Tehtävänä on
      • nimetä siedätyshoidon vastuulääkäri ja hoidon toteutuksesta huolehtivat hoitajat
      • tehdä allergisen sairauden diagnoosi ja havaita, keille potilaille on hyötyä hoidosta
      • kertoa potilaalle siedätyshoidon mahdollisuudesta
      • kielenalushoidossa ensimmäisen annoksen antaminen
      • ohjata potilaat pistossiedätyshoidon aloittavaan yksikköön
      • toteuttaa pistossiedätyshoitoa ylläpitovaiheessa ja tarvittaessa aloittaa siedätys resurssien ja osaamisen mukaan.
    • Vastuulääkärin tehtävänä on
      • suunnitella pistossiedätyshoidon toteutus omassa organisaatiossaan
      • huolehtia tarvittavan kirjallisen aineiston ja välineistön hankkimisesta ja ylläpitämisestä
      • toimia yhdyshenkilönä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
      • järjestää hoitoon osallistuvan henkilöstön riittävän tietotaidon ylläpitäminen yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa.
    • Siedätyshoitoon koulutuksen saaneen sairaan- tai terveydenhoitajan tehtävä:
      • huolehtia pistossiedätyshoidon toteutuksesta perusterveydenhuollossa asiaan perehtyneen lääkärin valvonnassa.
  • Erikoissairaanhoito:
    • Tehtävänä ovat
      • allergisen sairauden diagnoosin varmistaminen tarvittaessa
      • pistoshoidon jatko (ylläpitovaihe) voidaan annoksen nostovaiheen jälkeen toteuttaa alueellisen sopimuksen mukaan avoterveydenhuollossa.
      • kielenalushoidossa ensimmäisen annoksen antaminen
      • siedätyshoitokoulutuksesta huolehtiminen alueellisesti.
  • Julkisessa terveydenhuollossa toteutettavan pistossiedätyshoidon allergeenivalmisteet hankkii ja maksaa kyseinen terveydenhuollon yksikkö.
    • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992 / 734 5 §
    • Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje 8/2002
  • Suomessa ei ole tehty kustannusvaikuttavuusanalyysiä siedätyshoidosta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry:n ja Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Siedätyshoito-suosituksen historiatiedot «Siedätyshoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»16

Puheenjohtaja:

Johannes Savolainen, LT, professori, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri;Turun yliopisto, Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Jäsenet:

Krista Korhonen, LL, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus, Lieto

Mikael Kuitunen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote), kuntoutus, Käypä hoito -toimittaja

Jussi Liippo, LT, dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; TYKS:n ihoklinikka

Jura Numminen, LT, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suu- ja korvasairauksien vastuualue

Paula Pallasaho, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; Espoon keskuksen terveysasemat, Espoon kaupungin terveyspalvelut

Pia Ralli, erikoissairaanhoitaja; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Tuomas Virtanen, LKT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos

Sidonnaisuudet

Krista Korhonen: Ei sidonnaisuuksia.

Mikael Kuitunen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Nutricia, Nestlé luentopalkkiot. Luottamustoimet: Suomen allergologi- ja immunologiyhdistys UEMS allergologia edustaja. Sivutoimet: HUS erikoislääkäri, Lastenklinikka, HUS.

Katriina Kukkonen-Harjula: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Viipurin tuberkuloosisäätiön matka-apuraha. Muut sidonnaisuudet: Suomen Lihavuustutkijat ry:n hallituksen jäsen.

Jussi Liippo: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Novartis, Shire. Sivutoimet: Yksityisvastaanotto, Sairaala Neo, Turku.

Jura Numminen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Medtronic: luennoitsija, Orion: luennoitsija, ALK-Abello: advisory board. Luottamustoimet: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry hallituksen jäsen 2015–2018. Sivutoimet: Itsenäinen ammatinharjoittaja, Suomen Terveystalo.

Paula Pallasaho: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca ja Mundipharma. Luottamustoimet: Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö: hallintoneuvoston jäsen. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: tekijänoikeuspalkkio.

Pia Ralli: Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim, Allergiakirja-päivitys

Johannes Savolainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: ALK, Premeon Pharma. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: ALK, Premeon Pharma, Thermo Fisher Scientific. Muut sidonnaisuudet: Turun Lastenlääkäripalvelut Oy, Aceman Pharma Oy, Anergis, ALK.

Tuomas Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Siedätyshoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry:n ja Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Haahtela T, Terho E, Hannuksela M ym. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim 1999; 2. painos: s. 23-35
  2. Nathan R, Meltzer E, Selner J ym. Prevalence of allergic rhinitis in the United States. J Allergy Clin Immunol 1997;99:808-14
  3. Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H ym. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30:201-8 «PMID: 10651772»PubMed
  4. Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A ym. Allergic rhinoconjunctivitis doubles the risk for incident asthma--results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105:1449-56 «PMID: 21600752»PubMed
  5. Simola M.  Allergic and non-allergic rhinitis: a long-term clinical follow-up study. Helsinki University 2001
  6. Simola M, Böss I, Holopainen E ym. Long-term clinical course of hypersensitive rhinitis. Rhinology 1991;29:301-6 «PMID: 1780632»PubMed
  7. Lehtonen K, Haahtela T.  Aikuisten yliherkkyysnuhan ennuste. Duodecim 1988;104:932-6
  8. Linna O, Kokkonen J, Lukin M. A 10-year prognosis for childhood allergic rhinitis. Acta Paediatr 1992;81:100-2 «PMID: 1515750»PubMed
  9. Freeman G, Johnson S. Allergic diseases in adolescents. II. Changes in allergic manifestations during adolescence. Am J Dis Child 1964;107:560-6 «PMID: 14133813»PubMed
  10. Broder I, Higgins MW, Mathews KP ym. Epidemiology of asthma and allergic rhinitis in a total community, Tecumseh, Michigan. IV. Natural history. J Allergy Clin Immunol 1974;54:100-10 «PMID: 4851886»PubMed
  11. Smith JM. A five-year prospective survey of rural children with asthma and hay fever. J Allergy 1971;47:23-30 «PMID: 5275474»PubMed
  12. Shaaban R, Zureik M, Soussan D ym. Rhinitis and onset of asthma: a longitudinal population-based study. Lancet 2008;372:1049-57 «PMID: 18805333»PubMed
  13. Hisinger-Mölkänen H, Pallasaho P, Haahtela T ym. The increase of asthma prevalence has levelled off and symptoms decreased in adults during 20 years from 1996 to 2016 in Helsinki, Finland. Respir Med 2019;155:121-126 «PMID: 31344661»PubMed
  14. Laatikainen T, von Hertzen L, Koskinen JP ym. Allergy gap between Finnish and Russian Karelia on increase. Allergy 2011;66:886-92 «PMID: 21255037»PubMed
  15. Pearce N, Aït-Khaled N, Beasley R ym. Worldwide trends in the prevalence of asthma symptoms: phase III of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2007;62:758-66 «PMID: 17504817»PubMed
  16. Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 «PMID: 16197464»PubMed
  17. Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. Prevalence of common food allergies in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69:992-1007 «PMID: 24816523»PubMed
  18. Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 «PMID: 16210063»PubMed
  19. Høst A, Halken S, Jacobsen HP ym. Clinical course of cow's milk protein allergy/intolerance and atopic diseases in childhood. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:23-8 «PMID: 12688620»PubMed
  20. Mittermann I, Zidarn M, Silar M ym. Recombinant allergen-based IgE testing to distinguish bee and wasp allergy. J Allergy Clin Immunol 2010;125:1300-1307.e3 «PMID: 20466415»PubMed
  21. Sturm GJ, Hemmer W, Hawranek T ym. Detection of IgE to recombinant Api m 1 and rVes v 5 is valuable but not sufficient to distinguish bee from wasp venom allergy. J Allergy Clin Immunol 2011;128:247-8; author reply 248 «PMID: 21439627»PubMed
  22. Kukkonen AK, Pelkonen AS, Edelman SM ym. Component-resolved diagnosis in selecting patients for yellowjacket venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2018;120:184-189 «PMID: 29413342»PubMed
  23. Bousquet J, Lockey R, Malling HJ. Allergen immunotherapy: therapeutic vaccines for allergic diseases. A WHO position paper. J Allergy Clin Immunol 1998;102:558-62 «PMID: 9802362»PubMed
  24. Muraro A, Roberts G().  Allergen Immunotherapy Guidelines. Part 2: Recommendations. Translating knowledge into clinical practice. 2017. ISBN Number: 978-3-9524815-1-6
  25. Brozek JL, Bousquet J, Baena-Cagnani CE ym. Allergic rhinitis and its impact on asthma (ARIA) guidelines: 2010 revision. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 «PMID: 20816182»PubMed
  26. Purello-D'Ambrosio F, Gangemi S, Merendino RA ym. Prevention of new sensitizations in monosensitized subjects submitted to specific immunotherapy or not. A retrospective study. Clin Exp Allergy 2001;31:1295-302 «PMID: 11529901»PubMed
  27. Malling HJ. Immunotherapy as an effective tool in allergy treatment. Allergy 1998;53:461-72 «PMID: 9636804»PubMed
  28. Nieminen K, Laaksonen K, Savolainen J. Three-year follow-up study of allergen-induced in vitro cytokine and signalling lymphocytic activation molecule mRNA responses in peripheral blood mononuclear cells of allergic rhinitis patients undergoing specific immunotherapy. Int Arch Allergy Immunol 2009;150:370-6 «PMID: 19571569»PubMed
  29. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 28.2.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  30. Bachert C, Larché M, Bonini S ym. Allergen immunotherapy on the way to product-based evaluation-a WAO statement. World Allergy Organ J 2015;8:29 «PMID: 26417398»PubMed
  31. Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46
  32. Annila I. Bee venom allergy in beekeepers. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 1999
  33. Moffitt JE, Golden DB, Reisman RE ym. Stinging insect hypersensitivity: a practice parameter update. J Allergy Clin Immunol 2004;114:869-86 «PMID: 15480329»PubMed
  34. Livingston MG, Livingston HM. Monoamine oxidase inhibitors. An update on drug interactions. Drug Saf 1996;14:219-27 «PMID: 8713690»PubMed
  35. Kauppi P, Kukkonen AK, Alakoskela J-M, Pelkonen A, Mäkelä M, Liippo J. Pistiäisallergian siedätyshoito on turvallista ja tehokasta. Suom Lääkäril 2019;74:1571-5
  36. Bonifazi F, Jutel M, Biló BM ym. Prevention and treatment of hymenoptera venom allergy: guidelines for clinical practice. Allergy 2005;60:1459-70 «PMID: 16266376»PubMed
  37. Golden DB. Insect sting allergy and venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;96:S16-21 «PMID: 16496507»PubMed
  38. Ruëff F, Vos B, Oude Elberink J ym. Predictors of clinical effectiveness of Hymenoptera venom immunotherapy. Clin Exp Allergy 2014;44:736-46 «PMID: 24447114»PubMed
  39. Muraro A, Roberts G, Halken S ym. EAACI guidelines on allergen immunotherapy: Executive statement. Allergy 2018;73:739-743 «PMID: 29380390»PubMed
  40. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 28.2.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  41. Kulmala P, Pelkonen AS, Kuitunen M ym. Wheat oral immunotherapy was moderately successful but was associated with very frequent adverse events in children aged 6-18 years. Acta Paediatr 2018;107:861-870 «PMID: 29345001»PubMed
  42. Enrique E, Pineda F, Malek T ym. Sublingual immunotherapy for hazelnut food allergy: a randomized, double-blind, placebo-controlled study with a standardized hazelnut extract. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1073-9 «PMID: 16275379»PubMed
  43. Sopo SM, Onesimo R, Giorgio V ym. Specific oral tolerance induction (SOTI) in pediatric age: clinical research or just routine practice? Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e446-9 «PMID: 19573142»PubMed
  44. Nowak-Wegrzyn A, Fiocchi A. Is oral immunotherapy the cure for food allergies? Curr Opin Allergy Clin Immunol 2010;10:214-9 «PMID: 20431369»PubMed
  45. Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis Child 2011;96:259-64 «PMID: 20522461»PubMed
  46. Nurmatov U, Dhami S, Arasi S ym. Allergen immunotherapy for IgE-mediated food allergy: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2017;72:1133-1147 «PMID: 28058751»PubMed
  47. Nurmatov U, Devereux G, Worth A ym. Effectiveness and safety of orally administered immunotherapy for food allergies: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr 2014;111:12-22 «PMID: 23945022»PubMed
  48. Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 «PMID: 17919140»PubMed
  49. Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 «PMID: 18221476»PubMed
  50. Tang MLK, Boyle RJ. Oral immunotherapy for peanut allergy. N Engl J Med 2019;380:690-1 «PMID: 30785708»PubMed
  51. Vickery BP, Hourihane JO, Adelman DC. Oral immunotherapy for peanut allergy. N Engl J Med 2019;380:691-692 «PMID: 30763186»PubMed
  52. Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 «PMID: 16930249»PubMed
  53. Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 28.2.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  54. Valovirta E HA.  Allergian siedätyshoito. Käsikirja. Espoo, Alk-Abello 1998
  55. Kokkala A, Mantere S. Siedätyshoitoa saavan nuoren potilaan ohjaus. Turun terveydenhuolto-oppilaitos Turku 1998
  56. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim.). Akuuttihoito-opas. Kustannus Oy Duodecim, 2018, 20. uudistettu painos
  57. Korppi M, Kröger L, Rantala H, Niinikoski H (toim.). Lastentautien päivystyskirja. Kustannus Oy Duodecim, 2016, 3. uudistettu painos
  58. Kemp, SF.  Adverse effects of allergen immunotherapy. Assessment and treatment. Immunol Allergy Clin North Am 2000;20:571-91
  59. Albuhairi S, El Khoury K, Yee C ym. A twenty-two-year experience with Hymenoptera venom immunotherapy in a US pediatric tertiary care center 1996-2018. Ann Allergy Asthma Immunol 2018;121:722-728.e1 «PMID: 30102964»PubMed
  60. Anagnostou K, Islam S, King Y ym. Assessing the efficacy of oral immunotherapy for the desensitisation of peanut allergy in children (STOP II): a phase 2 randomised controlled trial. Lancet 2014;383:1297-304 «PMID: 24485709»PubMed
  61. Arvidsson MB, Löwhagen O, Rak S. Allergen specific immunotherapy attenuates early and late phase reactions in lower airways of birch pollen asthmatic patients: a double blind placebo-controlled study. Allergy 2004;59:74-80 «PMID: 14674937»PubMed
  62. Arvidsson MB, Löwhagen O, Rak S. Effect of 2-year placebo-controlled immunotherapy on airway symptoms and medication in patients with birch pollen allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;109:777-83 «PMID: 11994699»PubMed
  63. Bernstein DI, Kleine-Tebbe J, Nelson HS ym. SQ house dust mite sublingual immunotherapy tablet subgroup efficacy and local application site reaction duration. Ann Allergy Asthma Immunol 2018;121:105-110 «PMID: 29656145»PubMed
  64. Bernstein DI, Wanner M, Borish L ym. Twelve-year survey of fatal reactions to allergen injections and skin testing: 1990-2001. J Allergy Clin Immunol 2004;113:1129-36 «PMID: 15208595»PubMed
  65. Blaiss M, Maloney J, Nolte H ym. Efficacy and safety of timothy grass allergy immunotherapy tablets in North American children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 2011;127:64-71, 71.e1-4 «PMID: 21211642»PubMed
  66. Blumberga G, Groes L, Dahl R. SQ-standardized house dust mite immunotherapy as an immunomodulatory treatment in patients with asthma. Allergy 2011;66:178-85 «PMID: 20883456»PubMed
  67. Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-sparing effect of subcutaneous SQ-standardised specific immunotherapy in moderate and severe house dust mite allergic asthmatics. Allergy 2006;61:843-8 «PMID: 16792582»PubMed
  68. Blumchen K, Trendelenburg V, Ahrens F ym. Efficacy, safety, and quality of life in a multicenter, randomized, placebo-controlled trial of low-dose peanut oral immunotherapy in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol Pract 2019;7:479-491.e10
  69. Bousquet J, Hejjaoui A, Dhivert H ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. Systemic reactions during the rush protocol in patients suffering from asthma. J Allergy Clin Immunol 1989;83:797-802 «PMID: 2708740»PubMed
  70. Boyle RJ, Elremeli M, Hockenhull J ym. Venom immunotherapy for preventing allergic reactions to insect stings. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD008838 «PMID: 23076950»PubMed
  71. Brockow K, Kiehn M, Riethmüller C ym. Efficacy of antihistamine pretreatment in the prevention of adverse reactions to Hymenoptera immunotherapy: a prospective, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 1997;100:458-63 «PMID: 9338537»PubMed
  72. Bufe A, Eberle P, Franke-Beckmann E ym. Safety and efficacy in children of an SQ-standardized grass allergen tablet for sublingual immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;123:167-173.e7 «PMID: 19130937»PubMed
  73. Burks AW, Jones SM, Wood RA ym. Oral immunotherapy for treatment of egg allergy in children. N Engl J Med 2012;367:233-43 «PMID: 22808958»PubMed
  74. Burks AW, Wood RA, Jones SM ym. Sublingual immunotherapy for peanut allergy: Long-term follow-up of a randomized multicenter trial. J Allergy Clin Immunol 2015;135:1240-8.e1-3 «PMID: 25656999»PubMed
  75. Bødtger U, Poulsen LK, Jacobi HH ym. The safety and efficacy of subcutaneous birch pollen immunotherapy - a one-year, randomised, double-blind, placebo-controlled study. Allergy 2002;57:297-305 «PMID: 11906359»PubMed
  76. Calderón M, Essendrop M. Specific immunotherapy with high dose SO standardized grass allergen tablets was safe and well tolerated. J Investig Allergol Clin Immunol 2006;16:338-44 «PMID: 17153880»PubMed
  77. Calderon MA, Alves B, Jacobson M ym. Allergen injection immunotherapy for seasonal allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001936 «PMID: 17253469»PubMed
  78. Caminiti L, Pajno GB, Crisafulli G ym. Oral Immunotherapy for Egg Allergy: A Double-Blind Placebo-Controlled Study, with Postdesensitization Follow-Up. J Allergy Clin Immunol Pract 2015;3:532-9 «PMID: 25725940»PubMed
  79. Dahl R, Kapp A, Colombo G ym. Efficacy and safety of sublingual immunotherapy with grass allergen tablets for seasonal allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2006;118:434-40 «PMID: 16890769»PubMed
  80. Dahl R, Stender A, Rak S. Specific immunotherapy with SQ standardized grass allergen tablets in asthmatics with rhinoconjunctivitis. Allergy 2006;61:185-90 «PMID: 16409194»PubMed
  81. de Blay F, Kuna P, Prieto L ym. SQ HDM SLIT-tablet (ALK) in treatment of asthma--post hoc results from a randomised trial. Respir Med 2014;108:1430-7 «PMID: 25135744»PubMed
  82. De Schryver S, Mazer B, Clarke AE ym. Adverse events in oral immunotherapy for the desensitization of cow's milk allergy in children: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol Pract 2019; «PMID: 30776522»PubMed
  83. Dello Iacono I, Tripodi S, Calvani M ym. Specific oral tolerance induction with raw hen's egg in children with very severe egg allergy: a randomized controlled trial. Pediatr Allergy Immunol 2013;24:66-74 «PMID: 22957889»PubMed
  84. Demoly P, Emminger W, Rehm D ym. Effective treatment of house dust mite-induced allergic rhinitis with 2 doses of the SQ HDM SLIT-tablet: Results from a randomized, double-blind, placebo-controlled phase III trial. J Allergy Clin Immunol 2016;137:444-451.e8 «PMID: 26292778»PubMed
  85. Dhami S, Zaman H, Varga EM ym. Allergen immunotherapy for insect venom allergy: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2017;72:342-365 «PMID: 28120424»PubMed
  86. Divanovic A, Melac M, Herman D. Cetirizine (20 mg/day) versus placebo in the prevention of reactions secondary to accelerated desensitization to hymenoptera venoms. Rev Fr Allergol 1997;37:741-5
  87. Dong X, Huang N, Li W ym. Systemic reactions to dust mite subcutaneous immunotherapy: a 3-year follow-up study. Allergy Asthma Immunol Res 2016;8:421-7 «PMID: 27334780»PubMed
  88. Durham SR, Emminger W, Kapp A ym. Long-term clinical efficacy in grass pollen-induced rhinoconjunctivitis after treatment with SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet. J Allergy Clin Immunol 2010;125:131-8.e1-7 «PMID: 20109743»PubMed
  89. Durham SR, Emminger W, Kapp A ym. SQ-standardized sublingual grass immunotherapy: confirmation of disease modification 2 years after 3 years of treatment in a randomized trial. J Allergy Clin Immunol 2012;129:717-725.e5 «PMID: 22285278»PubMed
  90. Durham SR, Kaur A, Koch G ym. Sustained efficacy assessed by number needed to treat for timothy grass immunotherapy tablets in the treatment of allergic rhinitis with/without conjunctivitis up to 2 years after 3 years of treatment. J Allergy Clin Immunol 2015;135:AB267
  91. Durham SR, Walker SM, Varga EM ym. Long-term clinical efficacy of grass-pollen immunotherapy. N Engl J Med 1999;341:468-75 «PMID: 10441602»PubMed
  92. Escudero C, Rodríguez Del Río P, Sánchez-García S ym. Early sustained unresponsiveness after short-course egg oral immunotherapy: a randomized controlled study in egg-allergic children. Clin Exp Allergy 2015;45:1833-43 «PMID: 26236997»PubMed
  93. Frew AJ, Powell RJ, Corrigan CJ ym. Efficacy and safety of specific immunotherapy with SQ allergen extract in treatment-resistant seasonal allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2006;117:319-25 «PMID: 16461133»PubMed
  94. Frølund L, Durham SR, Calderon M ym. Sustained effect of SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet on rhinoconjunctivitis quality of life. Allergy 2010;65:753-7 «PMID: 19886920»PubMed
  95. García-Patos V, Pujol RM, Alomar A ym. Persistent subcutaneous nodules in patients hyposensitized with aluminum-containing allergen extracts. Arch Dermatol 1995;131:1421-4 «PMID: 7492132»PubMed
  96. Golden DB, Kagey-Sobotka A, Norman PS ym. Outcomes of allergy to insect stings in children, with and without venom immunotherapy. N Engl J Med 2004;351:668-74 «PMID: 15306668»PubMed
  97. Haugaard L, Dahl R. Immunotherapy in patients allergic to cat and dog dander. I. Clinical results. Allergy 1992;47:249-54 «PMID: 1510237»PubMed
  98. Hauk P, Friedl K, Kaufmehl K ym. Subsequent insect stings in children with hypersensitivity to Hymenoptera. J Pediatr 1995;126:185-90 «PMID: 7844663»PubMed
  99. Hedlin G, Graff-Lonnevig V, Heilborn H ym. Immunotherapy with cat- and dog-dander extracts. V. Effects of 3 years of treatment. J Allergy Clin Immunol 1991;87:955-64 «PMID: 2026846»PubMed
  100. Inuo C, Tanaka K, Suzuki S ym. Oral immunotherapy using partially hydrolyzed formula for cow's milk protein allergy: a randomized, controlled trial. Int Arch Allergy Immunol 2018;177:259-268 «PMID: 30134240»PubMed
  101. Itoh-Nagato N, Inoue Y, Nagao M ym. Desensitization to a whole egg by rush oral immunotherapy improves the quality of life of guardians: A multicenter, randomized, parallel-group, delayed-start design study. Allergol Int 2018;67:209-216 «PMID: 28778455»PubMed
  102. Jacobsen L, Niggemann B, Dreborg S ym. Specific immunotherapy has long-term preventive effect of seasonal and perennial asthma: 10-year follow-up on the PAT study. Allergy 2007;62:943-8 «PMID: 17620073»PubMed
  103. Jones SM, Burks AW, Keet C ym. Long-term treatment with egg oral immunotherapy enhances sustained unresponsiveness that persists after cessation of therapy. J Allergy Clin Immunol 2016;137:1117-1127.e10 «PMID: 26924470»PubMed
  104. Kauppila TK, Paassilta M, Kukkonen AK ym. Outcome of oral immunotherapy for persistent cow's milk allergy from 11 years of experience in Finland. Pediatr Allergy Immunol 2019;30:356-362 «PMID: 30685892»PubMed
  105. Keet CA, Frischmeyer-Guerrerio PA, Thyagarajan A ym. The safety and efficacy of sublingual and oral immunotherapy for milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2012;129:448-55, 455.e1-5 «PMID: 22130425»PubMed
  106. Keet CA, Seopaul S, Knorr S ym. Long-term follow-up of oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2013;132:737-739.e6 «PMID: 23806635»PubMed
  107. Kim EH, Bird JA, Kulis M ym. Sublingual immunotherapy for peanut allergy: clinical and immunologic evidence of desensitization. J Allergy Clin Immunol 2011;127:640-6.e1 «PMID: 21281959»PubMed
  108. Kukkonen AK, Uotila R, Malmberg LP ym. Double-blind placebo-controlled challenge showed that peanut oral immunotherapy was effective for severe allergy without negative effects on airway inflammation. Acta Paediatr 2017;106:274-281 «PMID: 27859599»PubMed
  109. Lucendo AJ, Arias A, Tenias JM. Relation between eosinophilic esophagitis and oral immunotherapy for food allergy: a systematic review with meta-analysis. Ann Allergy Asthma Immunol 2014;113:624-9 «PMID: 25216976»PubMed
  110. Maloney J, Prenner BM, Bernstein DI ym. Safety of house dust mite sublingual immunotherapy standardized quality tablet in children allergic to house dust mites. Ann Allergy Asthma Immunol 2016;116:59-65 «PMID: 26553448»PubMed
  111. Martorell Calatayud C, Muriel García A, Martorell Aragonés A ym. Safety and efficacy profile and immunological changes associated with oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy in children: systematic review and meta-analysis. J Investig Allergol Clin Immunol 2014;24:298-307 «PMID: 25345300»PubMed
  112. Masuyama K, Okamoto Y, Okamiya K ym. Efficacy and safety of SQ house dust mite sublingual immunotherapy-tablet in Japanese children. Allergy 2018;73:2352-2363 «PMID: 30043449»PubMed
  113. Mosbech H, Deckelmann R, de Blay F ym. Standardized quality (SQ) house dust mite sublingual immunotherapy tablet (ALK) reduces inhaled corticosteroid use while maintaining asthma control: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2014;134:568-575.e7 «PMID: 24797423»PubMed
  114. Müller UR, Jutel M, Reimers A ym. Clinical and immunologic effects of H1 antihistamine preventive medication during honeybee venom immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1001-1007.e4 «PMID: 18845330»PubMed
  115. Narisety SD, Frischmeyer-Guerrerio PA, Keet CA ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of sublingual versus oral immunotherapy for the treatment of peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2015;135:1275-82.e1-6 «PMID: 25528358»PubMed
  116. Netterlid E, Hindsén M, Björk J ym. There is an association between contact allergy to aluminium and persistent subcutaneous nodules in children undergoing hyposensitization therapy. Contact Dermatitis 2009;60:41-9 «PMID: 19125720»PubMed
  117. Netterlid E, Hindsén M, Siemund I ym. Does allergen-specific immunotherapy induce contact allergy to aluminium? Acta Derm Venereol 2013;93:50-6 «PMID: 22948339»PubMed
  118. Nolte H, Bernstein DI, Nelson HS ym. Efficacy of house dust mite sublingual immunotherapy tablet in North American adolescents and adults in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2016;138:1631-1638 «PMID: 27521719»PubMed
  119. Nolte H, Maloney J, Nelson HS ym. Effect of 12 SQ house dust mite sublingual immunotherapy tablet on asthma symptoms using an environmental exposure chamber. Ann Allergy Asthma Immunol 2015;115:A112
  120. Nurmatov U, Venderbosch I, Devereux G ym. Allergen-specific oral immunotherapy for peanut allergy. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009014 «PMID: 22972130»PubMed
  121. Paassilta M, Salmivesi S, Mäki T ym. Children who were treated with oral immunotherapy for cows' milk allergy showed long-term desensitisation seven years later. Acta Paediatr 2016;105:215-9 «PMID: 26503614»PubMed
  122. Pajno GB, Caminiti L, Chiera F ym. Safety profile of oral immunotherapy with cow's milk and hen egg: A 10-year experience in controlled trials. Allergy Asthma Proc 2016;37:400-3 «PMID: 27657524»PubMed
  123. PALISADE Group of Clinical Investigators., Vickery BP, Vereda A ym. AR101 Oral Immunotherapy for Peanut Allergy. N Engl J Med 2018;379:1991-2001 «PMID: 30449234»PubMed
  124. Pérez-Rangel I, Rodríguez Del Río P, Escudero C ym. Efficacy and safety of high-dose rush oral immunotherapy in persistent egg allergic children: A randomized clinical trial. Ann Allergy Asthma Immunol 2017;118:356-364.e3 «PMID: 28087382»PubMed
  125. Radulovic S, Calderon MA, Wilson D ym. Sublingual immunotherapy for allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002893 «PMID: 21154351»PubMed
  126. Reier-Nilsen T, Michelsen MM, Lødrup Carlsen KC ym. Feasibility of desensitizing children highly allergic to peanut by high-dose oral immunotherapy. Allergy 2019;74:337-348 «PMID: 30225844»PubMed
  127. Romantsik O, Bruschettini M, Tosca MA ym. Oral and sublingual immunotherapy for egg allergy. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD010638 «PMID: 25405335»PubMed
  128. Romantsik O, Tosca MA, Zappettini S ym. Oral and sublingual immunotherapy for egg allergy. Cochrane Database Syst Rev 2018;4:CD010638 «PMID: 29676439»PubMed
  129. Salmivesi S, Korppi M, Mäkelä MJ ym. Milk oral immunotherapy is effective in school-aged children. Acta Paediatr 2013;102:172-6 «PMID: 22897785»PubMed
  130. Schuetze GE, Forster J, Hauk PJ ym. Bee-venom allergy in children: long-term predictive value of standardized challenge tests. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:18-23 «PMID: 12000494»PubMed
  131. Sieber W, Pfeifer M, Skandra T, Siemon G. Adverse reactions to rush -venom-immunotherapy in hymenoptera sting allergy with Reless and ALK. Atemwegs Lungenkrankheiten 1996;22:659-66
  132. Sun J, Hui X, Ying W ym. Efficacy of allergen-specific immunotherapy for peanut allergy: a meta-analysis of randomized controlled trials. Allergy Asthma Proc 2014;35:171-7 «PMID: 24717795»PubMed
  133. Sundin B, Lilja G, Graff-Lonnevig V ym. Immunotherapy with partially purified and standardized animal dander extracts. I. Clinical results from a double-blind study on patients with animal dander asthma. J Allergy Clin Immunol 1986;77:478-87 «PMID: 3950252»PubMed
  134. Valentine MD, Schuberth KC, Kagey-Sobotka A ym. The value of immunotherapy with venom in children with allergy to insect stings. N Engl J Med 1990;323:1601-3 «PMID: 2098016»PubMed
  135. Valovirta E, Koivikko A, Vanto T ym. Immunotherapy in allergy to dog: a double-blind clinical study. Ann Allergy 1984;53:85-8 «PMID: 6742528»PubMed
  136. Valovirta E, Petersen TH, Piotrowska T ym. Results from the 5-year SQ grass sublingual immunotherapy tablet asthma prevention (GAP) trial in children with grass pollen allergy. J Allergy Clin Immunol 2018;141:529-538.e13 «PMID: 28689794»PubMed
  137. Van Metre TE Jr, Marsh DG, Adkinson NF Jr ym. Immunotherapy for cat asthma. J Allergy Clin Immunol 1988;82:1055-68 «PMID: 2462581»PubMed
  138. Wang H, Lin X, Hao C ym. A double-blind, placebo-controlled study of house dust mite immunotherapy in Chinese asthmatic patients. Allergy 2006;61:191-7 «PMID: 16409195»PubMed
  139. Varney VA, Tabbah K, Mavroleon G ym. Usefulness of specific immunotherapy in patients with severe perennial allergic rhinitis induced by house dust mite: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Clin Exp Allergy 2003;33:1076-82 «PMID: 12911781»PubMed
  140. Varshney P, Jones SM, Scurlock AM ym. A randomized controlled study of peanut oral immunotherapy: clinical desensitization and modulation of the allergic response. J Allergy Clin Immunol 2011;127:654-60 «PMID: 21377034»PubMed
  141. Vazquez-Ortiz M, Alvaro M, Piquer M ym. Baseline specific IgE levels are useful to predict safety of oral immunotherapy in egg-allergic children. Clin Exp Allergy 2014;44:130-41 «PMID: 24355019»PubMed
  142. Vickery BP, Scurlock AM, Kulis M ym. Sustained unresponsiveness to peanut in subjects who have completed peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2014;133:468-75 «PMID: 24361082»PubMed
  143. Winther L, Malling HJ, Mosbech H. Allergen-specific immunotherapy in birch- and grass-pollen-allergic rhinitis. II. Side-effects. Allergy 2000;55:827-35 «PMID: 11003446»PubMed
  144. Virchow JC, Backer V, Kuna P ym. Efficacy of a house dust mite sublingual allergen immunotherapy Tablet in Adults With Allergic Asthma: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;315:1715-25 «PMID: 27115376»PubMed
  145. Vogelbruch M, Nuss B, Körner M ym. Aluminium-induced granulomas after inaccurate intradermal hyposensitization injections of aluminium-adsorbed depot preparations. Allergy 2000;55:883-7 «PMID: 11003454»PubMed
  146. Yeung JP, Kloda LA, McDevitt J ym. Oral immunotherapy for milk allergy. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009542 «PMID: 23152278»PubMed
  147. Youlten LJ, Atkinson BA, Lee TH. The incidence and nature of adverse reactions to injection immunotherapy in bee and wasp venom allergy. Clin Exp Allergy 1995;25:159-65 «PMID: 7750008»PubMed
  148. Zieglmayer P, Nolte H, Nelson HS ym. Long-term effects of a house dust mite sublingual immunotherapy tablet in an environmental exposure chamber trial. Ann Allergy Asthma Immunol 2016;117:690-696.e1 «PMID: 27979028»PubMed
  149. Zielen S, Kardos P, Madonini E. Steroid-sparing effects with allergen-specific immunotherapy in children with asthma: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2010;126:942-9 «PMID: 20624650»PubMed
  150. Birk AO, Andersen JS, Villesen HH ym. Tolerability of the SQ Tree SLIT Tablet in Adults. Clin Ther 2017;39:1858-1867 «PMID: 28844318»PubMed
  151. Couroux P, Ipsen H, Stage BS ym. A birch sublingual allergy immunotherapy tablet reduces rhinoconjunctivitis symptoms when exposed to birch and oak and induces IgG4 to allergens from all trees in the birch homologous group. Allergy 2019;74:361-369 «PMID: 30229939»PubMed
  152. Mäkelä MJ, Gyllfors P, Valovirta E ym. Immunotherapy With the SQ Tree SLIT-tablet in Adults and Adolescents With Allergic Rhinoconjunctivitis. Clin Ther 2018;40:574-586.e4 «PMID: 29551533»PubMed
  153. Biedermann T, Kuna P, Panzner P ym. The SQ tree SLIT-tablet is highly effective and well tolerated: Results from a randomized, double-blind, placebo-controlled phase III trial. J Allergy Clin Immunol 2019;143:1058-1066.e6 «PMID: 30654054»PubMed

A

Allerginen nuha ja kielenalussiedätyshoitotabletin pitkäaikaisteho aikuispotilailla

Kielenalussiedätyshoito (kauppanimi Grazax®) on tehokas ainakin 2 vuoden ajan hoitojen päättymisen jälkeen aikuispotilailla, joilla on heinänuha.

A

Allerginen nuha ja kielenalussiedätyshoitotabletin pitkäaikaisteho huonepölypunkkiallergisilla aikuispotilailla

Kielenalussiedätyshoitotabletti (kauppanimi Acarizax®) vaikuttaa yhden vuoden hoitojen jälkeen aikuispotilailla, joilla oli huonepölypunkkiallergia.

A

Allerginen nuha ja kielenalussiedätyshoitotabletin teho aikuispotilailla

Kielenalussiedätyshoitotabletti (Grazax®) heinäallergiseen nuhaan on tehokas, turvallinen ja hyvin siedetty aikuispotilailla.

A

Allerginen nuha ja kielenalussiedätyshoitotabletin teho ja siedettävyys aikuispotilailla

Kielenalussiedätyshoitotabletti (kauppanimi Acarizax®) on tehokas, turvallinen ja hyvin siedetty aikuispotilailla, joilla on huonepölypunkkiallergia.

A

Allerginen nuha ja kielenalustabletin teho aikuisilla koivuallergiapotilailla

Hoito on hyvin siedetty ja vähentää rinokonjuktiviittioireita koivun siitepölyallergiaa sairastavilla aikuispotilailla.

A

Allerginen nuha ja koivu-uutteen teho aikuisilla

Pistossiedätyshoito koivu-uutteella (Alutard SQ®) vähentää oireita ja on hyvin siedetty allergisilla aikuispotilailla.

A

Allerginen nuha ja timoteiuutteen teho aikuisilla

Pistossiedätyshoito timoteiuutteella (Alutard SQ®) vähentää oireita ja on hyvin siedetty allergisilla aikuispotilailla.

A

Kananmunasiedätyksen haittavaikutukset lapsipotilailla

Kananmunasiedätyksessä esiintyy lapsilla merkittävästi lieviä ja keskivaikeita haittavaikutuksia.

A

Kananmunasiedätyksen teho ja haittavaikutukset lapsipotilailla

Kananmunasiedätys nostaa lasten oirekynnystä (desensitisaatio) kananmunalle siedätyshoidon aikana mutta haittavaikutuksia esiintyy merkittävässä määrin.

A

Kielenalussiedätyshoito heinätabletilla lapsilla

Kielenalussiedätyshoitotabletti (kauppanimi Grazax®) on tehokas, turvallinen ja hyvin siedetty lapsipotilailla. Lasten heinäallergian kielenalussiedätyshoito heinätabletilla on tehokasta ja turvallista.

A

Maapähkinäsiedätykseen liittyvät haittavaikutukset

Maapähkinäsiedätyksessä esiintyy merkittävästi haittavaikutuksia.

A

Maapähkinäsiedätyksen pitkäaikaisteho lapsipotilailla

Maapähkinäsiedätyksen jälkeisestä pitkäaikaisesta sietokyvystä (toleranssi) maapähkinälle ei ole osoitusta.

A

Maapähkinäsiedätyksen teho ja haittavaikutukset lapsipotilailla

Maapähkinäsiedätys nostaa lasten oirekynnystä (desensitisaatio) maapähkinälle siedätyshoidon aikana mutta haittavaikutuksia esiintyy merkittävässä määrin.

A

Maapähkinäsiedätys maapähkinäallergian hoitomuotona

Maapähkinäsiedätystä ei voida suositella hoitomuodoksi maapähkinäallergiaan.

A

Maitosiedätyksen haittavaikutukset lapsilla

Maitosiedätyksessä esiintyy lapsilla merkittävästi haittavaikutuksia.

A

Maitosiedätyksen teho ja haittavaikutukset lapsilla

Maitosiedätys nostaa lapsilla oirekynnystä (desensitisaatio) maidolle siedätyshoidon aikana mutta haittavaikutuksia esiintyy merkittävässä määrin.

A

Ruokasiedätys ja haittavaikutukset ruoka-allergisilla

Oraalinen ruokasiedätys lisää yleisreaktioiden ja paikallisten haittavaikutusten riskiä merkitsevästi siedätyksen aikana.

B

Allerginen nuha ja koivu-uutteen pitkäaikaisteho aikuisilla

Pistossiedätyshoito koivu-uutteilla (Alutard SQ®) ilmeisesti vähentää oireita ja on hyvin siedetty allergisilla aikuispotilailla parin vuoden ajan hoitojen päättymisestä.

B

Allerginen nuha ja pölypunkkipistossiedätyshoito

Pölypunkkipistossiedätyshoito (Alutard SQ®) on ilmeisesti tehokas ja hyvin siedetty hoito allergisessa nuhassa.

B

Haittavaikutusten estäminen antihistamiinilla

Setiritsiini ja terfenadiini ilmeisesti lieventävät pistiäismyrkkysiedätyshoidon haittavaikutuksia ainakin hoidon alkuvaiheen aikana.

B

Huonepölypunkkitabletti lasten allergisessa nuhassa

Huonepölypunkkitabletti (Acarizax®) on ilmeisesti tehokas, turvallinen ja hyvin siedetty hoito lasten allergisessa nuhassa.

B

Keuhkojen sekuntikapasiteetin vaikutus siedätyshoidon haittavaikutusten esiintyvyyteen astmaa sairastavilla

Astmaa sairastavilla siedätyshoidon haittavaikutusten esiintyvyys ilmeisesti lisääntyy merkitsevästi, jos hoidettavan FEV1 on alle 80 % viitearvosta.

B

Kielenalussiedätys pölypunkkiallergiaan liittyvässä astmassa aikuisilla ja teini-ikäisillä

Kielenalussiedätys pölypunkkiallergiaan liittyvässä astmassa ilmeisesti vähentää astmaoireita aikuisilla ja teini-ikäisillä.

B

Kissa-allergian pistossiedätyshoito ja astmaan liittyvä keuhkoputkien supistumisherkkyys

Kissa-allergian pistossiedätyshoito ilmeisesti vähentää astmaa sairastavien keuhkoputkien sekä allergeenispesifiä että epäspesifiä supistumisherkkyyttä.

B

Lasten pistiäisallergia

Suurin osa lasten pistoreaktioista ovat ilmeisesti lieviä, ja uusintapistoreaktiot edellistä lievempiä.

B

Pistiäisallergisten mehiläistarhaajien hoito

Suomalaisista mehiläistarhaajista 26 % on kokenut yleisreaktion ja 38 % laajan paikallisreaktion mehiläisen pistosta. Mehiläistarhaajista 1,6 % sai yleisreaktion ja 10 % laajan paikallisreaktion ampiaisen pistosta.

B

Pistiäismyrkkysiedätyksen haittavaikutukset

Yleisreaktioita ilmeisesti esiintyy enemmän mehiläis- kuin ampiaismyrkkysiedätyksessä.

B

Pistiäissiedätyshoidon teho, turvallisuus ja vaikutus elämänlaatuun

Pistiäissiedätyshoito on ilmeisesti tehokasta, turvallista ja vaikuttaa suotuisasti elämänlaatuun.

B

Ruokasiedätys ja eosinofiilinen esofagiitti (EoE)

Ruokasiedätys ilmeisesti lisää eosinofiilisen esofagitiin esiintyvyyttä.

B

Ruokasiedätys ja oirekynnys tietyille ruoka-aineille

Oraalinen ruokasiedätys ilmeisesti nostaa oirekynnystä (desensitisaatio) tietyille ruoka-aineille IgE-välitteistä ruoka-allergiaa sairastavilla potilailla siedätyksen aikana mutta ei siedätyksen jälkeen.

B

Timoteikielenalustabletin pitkäaikaisteho allergisessa nuhassa lapsilla

Timoteikielenalustabletin (Grazax®) teho allergisessa nuhassa kestää ilmeisesti ainakin 2 vuoden ajan hoidon päättymisen jälkeen allergista nuhaa sairastavilla lapsilla.

B

Timoteikielenalustabletti ja astman kehittyminen allergista nuhaa sairastavilla lapsilla

Timoteikielenalustabletti (Grazax®) vähentää ilmeisesti astmaoireiden kehittymistä ja astmalääkkeen käyttöä allergista nuhaa sairastavilla lapsilla.

C

Allerginen nuha ja timoteiuutteen pitkäaikaisteho aikuisilla

Timoteipistossiedätyshoito (Alutard SQ®) saattaa olla tehokas hoito allergisessa nuhassa aikuispotilailla muutaman vuoden ajan pistossiedätyshoidon jälkeen.

C

Heinäallergian kielenalussiedätyshoidon vaikutus aikuisten astmaoireisiin ja astmalääkityksen tarpeeseen

Heinäallergian kielenalussiedätyshoito saattaa vähentää astmaoireita ja astmalääkityksen tarvetta aikuisilla.

C

Kielenalussiedätys pölypunkkiallergiaan ja astmalääkitys aikuisilla ja teini-ikäisillä

Pölypunkkiallergian kielenalussiedätys saattaa vähentää astmalääkityksen tarvetta teini-ikäisillä ja aikuisilla.

C

Koira-allergian pistossiedätyksen vaikutus keuhkoputkien supistumisherkkyyteen

Koira-allergian pistossiedätyshoito ei näytä vähentävän keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.

C

Koira-allergian pistossiedätyksen vaikutus silmän sidekalvoaltistukseen

Koira-allergian pistossiedätys (Koira Alutard®) saattaa vähentää silmän sidekalvon herkkyyttä koira-allergeenille.

C

Koivuallergian pistossiedätyshoidon vaikutus astmaan liittyvään keuhkoputkien supistumisherkkyyteen

Koivuallergian pistossiedätyshoito saattaa vähentää astmaan liittyvää allergeenispesifiä keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.

C

Koivuallergian pistossiedätyshoidon vaikutus astmaoireisiin ja astmalääkityksen tarpeeseen aikuisilla

Koivuallergian pistossiedätyshoito saattaa vähentää allergiaan liittyviä astmaoireita ja -lääkityksen tarvetta aikuisilla.

C

Paikalliset ihonalaiset kyhmyt ja alumiinia sisältävät allergeeniuutteet

Paikalliset, kutisevat ihonalaiset granulomatoottiset kyhmyt saattavat liittyä alumiinia sisältäviin allergeeniuutteisiin, mutta allerginen kosketusihottuma alumiinille on harvinaista.

C

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito ja aikuisten keuhkoputkien supistumisherkkyys

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito saattaa vähentää pölypunkille allergisten astmaatikkojen keuhkoputkien allergeenispesifiä supistumisherkkyyttä aikuisilla.

C

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito ja astmalääkityksen tarve aikuisilla

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito saattaa vähentää astmalääkityksen tarvetta aikuisilla.

C

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito ja astmalääkityksen tarve lapsilla ja nuorilla

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoito saattaa vähentää astmalääkityksen tarvetta lapsilla ja nuorilla.

C

Siedätyshoidon vaikutus allergista nuhaa sairastavan astman puhkeamiseen

Pistossiedätyshoito lapsilla heinän ja koivun aiheuttamassa allergisessa nuhassa saattaa estää astman puhkeamista.

C

Siedätyshoitoon liittyvien reaktioiden ilmaantumisen ennakoiminen

Siedätyshoitoon liittyviä haittavaikutuksia ei voida ennakoida.

Siedätyshoidon mekanismit
Tarhamehiläinen (Apis mellifera)
Yleinen ampiainen (Vespula vulgaris)

Aiheeseen liittyviä suosituksia