Takaisin Tulosta

Imusuonitulehdus (lymfangiitti)

Lääkärin käsikirja

6.7.2023 • Viimeisin muutos 28.10.2024

Alexander Salava

Keskeistä

Yleensä taustalla on akuutti ihoinfektio, jossa tulehdus leviää ihon pintakerrosten lisäksi imusuonissa (esim. ruusutulehdus).
Pääpiirre akuutissa ihoinfektiossa on imusuonien suuntainen, juostemainen punoitus. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja kohonneisiin tulehdusarvoihin.
Harvinainen nodulaarinen imusuonitulehdus nähdään sporotrikoosissa, atyyppisissä ihon mykobakteeri-infektioissa ja joissakin lämpimän ilmaston endeemisissä infektioissa (mm. filariaasit).
Ei-infektioperäisiä syitä ovat imusuoniin metastasoineet malignit kasvaimet.

Akuutteihin ihoinfektioihin liittyvissä imusuonitulehduksissa nähdään äkillisesti alkanut, tarkkarajainen, kuumoittava ihon punoitus, joka leviää juostemuodossa paikallisten imusolmukkeiden suuntaan (lymphangitic streaking).
Usein esiintyy myös ihon turvotusta ja imusolmukkeiden aristusta. Nesterakkuloita ja haavaumia voi esiintyä.
Potilaalla voi olla kuumetta ja yleisoireita. Taudinkuva voi olla septinen.
Tulehdusarvot ovat yleensä koholla.
Lokalisaatio: useimmiten raajoissa; harvemmin kasvoilla, genitaalialueella, vartalolla
Oireita on usein edeltänyt loukkaantuminen tai pienempi ihon trauma (haava, ihorikko, purema tms.).

Imuteiden alueella nähdään hajanaisesti levittäytyneitä, yksittäisiä punoittavia kyhmyjä ja/tai haavaumia.
Suomesta saatuna kyseeseen voi tulla sporotrikoosi, tularemia tai ihon atyyppinen mykobakteeri-infektio. Kyseessä voi olla myös taudinaiheuttaja, joka on saatu endeemisiltä alueilta (maahanmuuttajat ja matkailijat; ks. jäljempänä).

Iholla esiintyy spontaanisti juostemaisia punoituksia. Taudinkuva on samankaltainen kuin ihoinfektioissa, mutta erona on yleensä tulehdus- ja yleisoireiden puuttuminen.
Syöpien aiheuttamassa imusuonitulehduksessa muutokset ovat yleensä kasvaimen alueella ja paikallisten imusuonien suuntaisia.

Yleisimmät
- Ruusu (A-ryhmän streptokokki) «Ruusutulehdus (erysipelas)»1
- Selluliitti (voi olla sekainfektio, mukana yleensä myös Staphylococcus aureus)
- Paise «Paise ja karvatupen tulehdus»2 tai haavainfektio, esim. posttraumaattinen (yleensä Staphylococcus aureus)
Harvinaisemmat
- Gram-negatiiviset bakteerit (etenkin diabetesta sairastavilla ja immunosuppressiopotilailla) «Diabeetikon jalkaongelmat»3
- Pasteurella-bakteerit (eläinten puremissa, esim. kissa tai koira) «Puremahaavat»4
- Herpes simplex (primaari-infektio tai raju reaktivaatio) «Ihon Herpes simplex -infektio»5
- Hyönteisten pistot (vahva paikallisreaktio esim. pistiäisille) «Hyönteisten pistot ja puremat»6
- Aeromonas-bakteerien aiheuttamat ihoinfektiot (haavainfektio makeasta vedestä)
- Tularemia (ulseroglandulaarinen muoto; voi aiheuttaa myös nodulaarista lymfangiittia) «Tularemia (jänisrutto)»7 (kuva «»1)

Sporotrikoosi (syvä sieni-infektio, alkaa usein ihorikoista, esim. puutarhureilla) «Matkailijan iho-ongelmia»8
Atyyppiset mykobakteerit (esim. Mycobacterium marinum; akvaariogranulooma, käsissä ja yläraajoissa aristavia kyhmyjä, kehittyvät esim. ihorikoista vesikontaktissa) «Matkailijan iho-ongelmia»8
Filariaasit (esim. Wuchereria-madot; toistuvat kuumeiset lymfangiitit raajoissa, trooppisilla alueilla) «Filariaasit»9
Ihon nokardioosi (Nocardia-bakteerit; yleensä ihorikosta alkaneet paisemaiset muutokset, endeemisiltä alueilta)
Ihon leishmaniaasi (kutaaninen muoto, endeemisiltä alueilta) «Leishmaniaasit»10
Syvät sieni-infektiot (esim. mysetooma, kromoblastomykoosi, endeemisiltä alueilta) «Endeemiset syvät sieni-infektiot»11

CRP, PVKT; akuutin ihoinfektion alkuvaiheessa voivat olla vielä normaaleja, leukosyytit nousevat yleensä ensimmäisenä.
Kuumeisella ja huonokuntoisella potilaalla veriviljelyt (B-BaktVi)
Tarvittaessa bakteeriviljely mahdollisesta ihon haavaumasta tai infektioportista
Jos epäillään harvinaisempia infektioita, otetaan kohdennetusti mikrobiologisia näytteitä, esim. herpes (HSVNh rakkulapohjasta) ja tularemia (S-FrTuAb, seerumiparinäyte)
Nodulaarisissa ja ei-infektioperäisissä imusuonitulehduksissa ihobiopsia ja siitä tarvittaessa kohdennettuja mikrobiologisia tutkimuksia
- Sporotrikoosi: ihobiopsian histologia (sienivärjäykset), sieniviljely (-SienVi) ja PCR-tutkimukset (-SienNhO)KO
- Atyyppinen mykobakterioosi: ihobiopsian histologia (mykobakteerivärjäykset), mykobakteeriviljely (MbViVr, osoittaa atyyppiset mykobakteerit) ja PCR-tutkimus (-TbNhO, poissulkee M. tuberculosis -infektion)
Ei-infektioperäisissä imusuonitulehduksissa voivat kuvantamistutkimukset olla tarpeellisia (maligniteetit).

Septinen tromboflebiitti (esim. laskimokatetrit, punktiot)
Vyöruusu ennen rakkulavaihetta (kipu ennen ihomuutoksia, kosketusarkuus) «Vyöruusu»12

Pinnallinen tromboflebiitti ja syvä laskimotukos (immobilisaatio, riskitekijät) «Syvä laskimotukos»13 «Pinnallinen laskimotukos»1
Akuutti allerginen kosketusihottuma (ekseema; pääoire on kutina) «Allerginen kosketusihottuma»14
Kihti ja valekihti (punoitus alkaa nivelten alueelta) «Kihti»15

Akuutissa ihoinfektiossa hoidetaan taustalla oleva syy «Ruusutulehdus (erysipelas)»1 «Paise ja karvatupen tulehdus»2 «Puremahaavat»4 «Vaikeat iho- ja pehmytkudosinfektiot»16.
- Raaja, jossa on imusuonitulehdus, kannattaa immobilisoida.
Nodulaarisessa imusuonitulehduksessa hoito aiheuttajan mukaan; yleensä tarvitaan mikrobiologista diagnostiikkaa ja erikoissairaanhoidon konsultaatiota.
- Hoitona käytetään pitkiä mikrobilääkehoitoja ja kirurgisia poistoja.
Ei-infektioperäisessä imusuonitulehduksessa syynmukainen hoito

Vaikeissa ihoinfektioissa ja riskipotilailla (esim. diabetes, immunosuppressio) päivystysluonteinen sairaalahoito; resistenttien mikrobien (esim. MRSA) aiheuttamissa infektioissa «Moniresistentit bakteerit»17 tarvittaessa infektiolääkärin konsultaatio
Päivystysluonteinen kirurginen arvio, jos epäillään nekrotisoivaa infektiota
Harvinaisissa nodulaarisissa imusuonitulehduksissa ihotauti- tai infektiolääkärin konsultaatio

Russo A, Concia E, Cristini F ym. Current and future trends in antibiotic therapy of acute bacterial skin and skin-structure infections. Clin Microbiol Infect 2016;22 Suppl 2():S27-36. «PMID: 27125562»PubMed
Raff AB, Kroshinsky D. Cellulitis: A Review. JAMA 2016;316(3):325-37. «PMID: 27434444»PubMed
Kwak YG, Choi SH, Kim T ym. Clinical Guidelines for the Antibiotic Treatment for Community-Acquired Skin and Soft Tissue Infection. Infect Chemother 2017;49(4):301-325. «PMID: 29299899»PubMed
Cohen BE, Nagler AR, Pomeranz MK. Nonbacterial Causes of Lymphangitis with Streaking. J Am Board Fam Med 2016;29(6):808-812. «PMID: 28076265»PubMed
van Bijnen EM, Paget WJ, den Heijer CD ym. Primary care treatment guidelines for skin infections in Europe: congruence with antimicrobial resistance found in commensal Staphylococcus aureus in the community. BMC Fam Pract 2014;15():175. «PMID: 25413920»PubMed
Faccini-Martínez ÁA, Zanotti RL, Moraes MS ym. Nodular Lymphangitis Syndrome. Am J Trop Med Hyg 2017;97(5):1282-1284. «PMID: 29140231»PubMed