Lihasheikkous ja halvausoire

Aivoperäiset syyt

• TIA «TIA»1
• Aivoinfarkti «Aivoinfarkti»2
• Aivoverenvuoto «Aivoverenvuoto»3
• Traumaattiset kallonsisäiset verenvuodot «Traumaattiset aivoverenvuodot»4
• Aivokasvaimet «Aivo- ja selkäydinkasvaimet»5
• Erilaiset aivovammat «Aivovammat ja kallonmurtumat»6 «Aivoruhjevamma»7

Selkäydinperäiset syyt

• Ks. «Selkäydinsairaudet»8
• Selkäydinvamma «Tapaturmaisen selkäydinvamman akuuttihoito»9 «Selkäydinvammapotilaan kuntoutus ja liitännäisongelmat»10
• Kasvaimet
• Verenkiertohäiriö (selkäytimen infarkti tai verenvuoto)
• Spondyloottinen myelopatia
• Syringomyelia «Syringomyelia (Orphanet)»11
• Myeliitti
• Motoneuronitauti «Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)»12
• Oireet
  • Pitkien selkäydinratojen vaurion merkkinä ilmenee
    • parapareesi: alaraajaheikkous
    • tetrapareesi: ylä- ja alaraajaheikkous
    • paraplegia: alaraajahalvaus
    • tetraplegia: neliraajahalvaus
    • lisäksi raajojen spastisuutta, usein tuntoraja, rakon toimintahäiriöitä ja miehillä erektiohäiriöitä.
  • Selkäytimen paikallisen vaurion merkkinä esim. syringomyelian tai selkäytimen kasvaimen yhteydessä tavataan
    • yläraajojen tai hartiaseudun lihasten heikkoutta ja lihasatrofiaa
    • kipu-, kylmä- ja lämpötuntojen häiriintymistä, vaikka kosketus- ja värinätunto säilyvät (dissosioitunut tuntohäiriö).

Useita keskushermoston alueita vaurioittavat sairaudet

• Esim. demyelinoivat sairaudet, yleisimpänä MS-tauti «MS-tauti»13
• Oireina ovat lihasvoiman heikkenemisen ja rasituksessa väsymisen lisäksi mm. tuntohäiriöt, raajojen koordinaatiohäiriöt ja spastisuus.

Polyneuropatiat

• Ks. «Polyneuropatiat»14.
• Motorisissa polyneuropatioissa lihasvoimat ja jänneheijasteet heikentyvät symmetrisesti, sensomotorisissa polyneuropatioissa lisäksi ihotunto heikkenee sukka-hansikasmaisesti, ja myöhemmin kehittyy lihasatrofiaa raajojen distaaliosiin.

Polyradikuliitit

• Ks. «Polyradikuliitti»15.
• Yleensä symmetrinen raajojen ääriosista ylöspäin etenevä lihasheikkous kehittyy muutaman päivän, enintään parin viikon kuluessa. Krooninen muoto on hitaammin etenevä. Usein esiintyy raajasärkyjä, ja jänneheijasteet vaimentuvat.

Radikulopatiat, yhden tai useamman hermojuuren vauriot

• Ks. «Hermojuurivaurio»16.
• Johto-oireena on säteilykipu, lisäksi esiintyy pistelyä ja puutumista juuren hermottamalla ihoalueella.
• Voima vähenee juuren hermottamissa lihaksissa, kyseisen tason jänneheijasteet vaimenevat. Tilan kroonistuttua kehittyy lihasatrofiaa.

Hermopunosvauriot, pleksusvamma, pleksusneuriitti

• Oireina ovat akuutti kipu, jota seuraavat tuntopuutokset, lihasheikkous, jänneheijasteiden heikentyminen ja lihasatrofia, joita on yhden tai useamman hermopunokseen kuuluvan ääreishermon alueella.

Hermojen pinne- ja kompressiovammat

• Ks. «Hermojen pinne- ja kompressiotilat»17.
• Oireina ovat yksittäisen ääreishermon hermottamien lihasten heikkous ja tätä vastaava tuntohäiriö, mukana on useimmiten myös saman alueen kipua.

• Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) «Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)»12 on yleisin liikehermosairaus.
• Oireena on etenevä tahdonalaisten lihasten heikkous, johon liittyvät lihasten atrofioituminen ja tahattomat lihasnykäykset eli faskikulaatiot.
  • Ns. bulbaarisessa muodossa oireet painottuvat ensin kurkunpäähän, jolloin ensioireena on dysartriaa ja nielemisvaikeutta.
• Lihastonus voi olla kuitenkin lisääntynyt (spastinen) ja Babinskin merkki positiivinen.

Myopatiat

• Myopatioihin kuuluvat perinnölliset lihasdystrofiat, metaboliset myopatiat, tulehdukselliset myopatiat eli myosiitit sekä toksiset (esim. alkoholimyopatia) ja endokriiniset myopatiat.