Lasten iho-ongelmat

Keskeistä

• Lapsilla iho-ongelmien tautikirjo ja kliininen kuva eroavat aikuisten iho-ongelmista.
• Diagnoosi perustuu usein anamneesiin ja kliiniseen kuvaan. Hyvän ihostatuksen tekeminen kannattaa (iho, hiuspohja, kynnet, kämmenet ja jalkapohjat, suun limakalvot).
• Muista ulkoisten tekijöiden pahentava tai ylläpitävä vaikutus iho-ongelmaan (esim. hautuminen, harrastukset, erilaiset tavat, esim. nuoleminen).
• Ihoinfektiota epäiltäessä kannattaa selvittää kontaktihenkilöiden iho-ongelmat (perhe, päivähoito, koulu jne.).

Diagnoosi

• Onko kyseessä akuutti vai krooninen vaiva?
• Onko iho-ongelman yhteydessä yleisoireita, kuumetta, huonovointisuutta?
• Onko todettu aikaisempia ihosairauksia, esim. atooppinen ekseema?
• Onko ulkoisia pahentavia tekijöitä (harrastukset, päivähoito, koulu, eläinkontaktit)?
• Onko kontaktihenkilöillä iho-ongelmia (syyhy, märkärupi, silsa, rokkotaudit)?
• Matkustusanamneesi
• Kutisevatko ihomuutokset (atooppinen ekseema, syyhy)?
• Tehdään hyvä ihostatus ja tarkastetaan myös muut tärkeät alueet (hiuspohja, kämmenet, jalkapohjat, suun limakalvot, kynnet).

Yleisimmät syyt

• Atooppinen ekseema «Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito»1; kuvat «»1 «»2
  • Iän mukaan vaihteleva kliininen kuva
  • Lapsilla usein kasvoilla, niskassa, ranteissa ja kyynär- ja polvitaipeissa
• Akne «Akne»2; kuva «»3
  • Tyypillinen ikä, voi ilmaantua myös nuorilla lapsilla
  • Kasvoilla ja ylävartalolla
  • Diagnostinen piirre ovat komedot ja märkäpäät.
  • Tautia on usein suvussa.
• Seborrooinen ekseema «Seborrooinen ekseema (tali-ihottuma) aikuisella»3
  • Yleinen imeväisillä
  • Hiuspohjassa, taipeissa ja korvien alueella
  • Tarkkarajainen diffuusi punoitus, hilseilyä
• Ärsytysihottuma, toksinen ekseema «Ärsytysihottuma (toksinen kosketusekseema)»4; (kuva «»4)
  • Mekaaninen ärsytys, hautuminen, huulien nuoleminen
  • Käsi-ihottuma, vaippa-ihottuma yms.
• Märkärupi, impetigo «Märkärupi (impetigo)»5; kuva «»5
  • Yleensä aluksi yksittäisiä läiskiä, voi myöhemmin levitä
  • Tarkkarajaisia eroosiopintoja, kaulusmainen hilse, keltaista rupea päällä
  • Yleensä vähäoireinen
  • Ekseemat sekä syyhypunkin tai päätäiden aiheuttamat ihomuutokset voivat infektioitua sekundaarisesti, jolloin kliininen kuva voi muistuttaa impetigoa.
• Miliaria, hikinäpyt
  • Yleisiä etenkin vauvoilla ja pikkulapsilla
  • Oireettomia punaisia näppylöitä, vartalopainotteinen
  • Helle, lämmitys, liian kuumat vaatteet ja hautuminen sekä kuuma ilmasto provosoivat vartalolla ja raajoissa punoittavia näppylöitä.
• Syyhy «Syyhy (scabies)»6; kuvat «»6 «»7
  • Melko akuutisti alkanut yöllinen kutina
  • Pikkulapsilla usein rakkulainen
  • Lapsilla papuloita ja rakkuloita tyypillisesti kämmenissä ja jalkapohjissa
  • Vanhemmilla lapsilla syyhykäytävät sormenväleissä ja ranteissa, ihomuutokset kyljissä, ranteissa, nilkoissa, nänneissä ja genitaalialueella
• Päätäit «Täit (pediculosis)»7
  • Usein pääoire on kutina takaraivossa ja niskassa
  • Hiuspohjan ja niskan iho usein tulehtunut ja rikki raavittu
  • Niskan ja korvien imusolmukkeet voivat turvota.
• Allergiset reaktiot «Lasten ruokayliherkkyys ja -allergia»8
  • Esim. ruoka-aineyliherkkyys
  • Yleensä ilmenee nopeasti lehahtelevaa eryteemaa kasvoilla ja vartalolla tai harvemmin urtikariaa
  • Selkeä ajallinen yhteys laukaisevaan tekijään
  • Joillakin lapsilla saattaa esiintyä atooppisen ekseeman pahentumista viiveellä.
• Lasten eksanteemat ja rokkotaudit «Eksanteema (rokkomainen ihottuma)»9
  • Yleisimmät ovat virustautien aiheuttamat epäspesifiset eksanteemat.
  • Muistettava selvittää rokotusstatus ja kontaktihenkilöt.

Harvinaisempia iho-ongelmia

• Savipuoli «Savipuoli (pityriasis versicolor)»10
  • Vanhemmilla lapsilla
  • Oireettomia oranssinpunaisia hypo- tai hyperpigmentoituneita, hennosti hilseileviä läiskiä yläselässä, olkapäissä ja dekolteessa
• Pityriasis alba
  • Hypopigmentoituneita läiskiä kasvoilla, vartalolla ja raajoissa
  • Ekseeman jälkitila, usein yhteys atooppiseen ekseemaan
• Follikuliitit «Paise ja karvatupen tulehdus»11
  • Yksittäiset karvatupentulehdukset
  • Usein hautumisen, mekaanisen ärsytyksen tai rasvaisten paikallishoitojen aiheuttamia
• Silsa «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»12
  • Iholla rengasmainen, tarkkarajainen, reunaltaan hilseilevä eryteema
  • Hiuspohjassa yleensä hilseilyä ja hiustenlähtöä
  • Myös sekundaarinen bakteeri-infektio mahdollinen (follikuliitit, paiseet)
• Urtikaria «Nokkosihottumat (urtikariat)»13
  • Yleensä akuutti urtikaria, jonka taustalla voi olla infektio (esim. korvatulehdus, nuhakuume), lääkeaine- tai allerginen reaktio
• Alopecia areata «Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen»14
  • Hiuspohjassa oireetonta, läiskäistä hiustenlähtöä, ei hilseilyä tai punoitusta
• Psoriaasi «Psoriaasi»15; kuva «»8
  • Voi esiintyä myös lapsilla.
  • Hentoja ekseemaa muistuttavia läiskiä
  • Usein vähemmän hilseilyä kuin aikuisilla
  • Streptokokki-infektion laukaisema pisarapsoriaasi: rokkomainen taudinkuva
• Allerginen kosketusihottuma «Allerginen kosketusihottuma»16
  • Yleensä akuutti kutiseva ihottuma, ekseeman taudinkuva
  • Myös lapsilla voi esiintyä kosketusallergioita.
• Borrelia-infektio «Lymen borrelioosi»17
  • Erythema migrans vartalolla tai raajoissa (kuva «»9)
  • Voi esiintyä useita läiskiä (multippeli Erythema migrans)
  • Harvemmin borrelia-lymfosytooma, jota nähdään yleensä korvalehdissä tai genitaalialueella (kuva «»10)

Yksittäiset ihomuutokset

• Syylät «Syylät (verruca vulgaris)»18
  • Yleensä sormissa ja tai jaloissa
  • Litteitä syyliä voi esiintyä laajasti käsissä tai kasvoilla.
• Ontelosyylät «Ontelosyylä (molluscum contagiosum)»19; kuva «»11
  • Voivat esiintyä laaja-alaisina
  • Usein atoopikolla
• Luomet (kongenitaaliset pigmenttiluomet, hemangioomat ym.)
• Ihokasvaimet
  • Yleensä hyvänlaatuisia ja seurantalinja riittävä
  • Malignit kasvaimet mahdollisia, mutta erittäin harvinaisia lapsilla

Tutkimukset

• Bakteeriviljely (-BaktVi) tarvittaessa, jos impetigossa tai follikuliiteissa saadaan huono vaste empiiriselle mikrobilääkehoidolle tai epäillään resistenssiongelmia.
• Kosketusallergiat ovat pienillä lapsilla harvinaisia. Vahvassa epäilyssä tehdään suppeat epikutaanitestit (lasten epikutaanitestisarjat).
• Sieninatiivinäyte ja -viljely (-SienVi) tarvitaan, jos epäillään silsaa.
  • Seborrooisessa ekseemassa sieninatiivinäytteessä voidaan nähdä Malassezia-hiivasientä, mutta sieniviljely on negatiivinen. Taudin diagnoosi on kliininen.
• Ihokasvaimissa, joissa epäillään pahanlaatuisuutta, histologinen tutkimus (PAD, esim. stanssibiopsia)

Hoito

• Ärsyttävien tekijöiden välttäminen (kosteus, lika, pöly, hankaus, raapiminen)
• Ekseemataudeissa käytetään pikkulapsilla (alle 2-vuotiailla) ensisijaisesti I-ryhmän ja vanhemmilla (yli 2-vuotiailla) I- ja II-ryhmän paikalliskortikosteroideja jaksoittain esim. 1–2 viikon ajan. Perusvoiteiden säännöllinen käyttö voi estää uusiutumista ja pahenemisvaiheita.
• Lapsilla kasvojen ekseeman hoidoksi käytetään ainoastaan I-ryhmän paikalliskortikosteroideja, esim. hydrokortisoni 1 % -voide.
• Atooppisessa ekseemassa tehoavat hyvin myös paikalliset kalsineuriinin estäjät (takrolimuusi 0.03 %- ja pimekrolimuusivoiteet; molempia voidaan käyttää jatkuvana intermittoivana hoitona; ks. «Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito»1).
• Aknen hoidossa käytetään paikallisia komedolyyttisiä voiteita ja tarvittaessa rajallisina hoitokuureina paikallisia mikrobilääkevalmisteita. Paikallishoitoon voidaan vaikeissa tapauksissa lisätä tarvittaessa sisäisiä mikrobilääkehoitoja. Alle 8-vuotiaille ei suositella tetrasykliinejä hammaskiillevaurioiden takia.
• Seborrooiseen ekseemaan tehoavat paikalliset I–II-ryhmän kortikosteroidiliuokset hiuspohjaan ja voiteet iholle «Topical steroids appear to be effective for seborrhoeic dermatitis of the face and scalp in adolescents and adults, with no differences between mild and strong steroids in the short-term. Treatment with azoles may be as effective as steroids concerning short-term total clearance, but steroid treatment is associated with less erythema or scaling.»B. Hiuspohjan karstaa voi irrottaa esim. ihoöljyllä iltaisin ennen pesua. Myös paikalliset atsoliryhmän (klotrimatsoli, mikonatsoli, tiokonatsoli, ketokonatsoli) sienilääkkeet (sampoo, liuos tai voide) ovat tehokkaita.
• Lasten psoriaasissa käytetään I-ryhmän ja II-ryhmän paikalliskortikosteroideja jaksoittain, esim. 1–2 viikon ajan.
• Vaippa-ihottumassa säännöllinen pesu ja kuivana pitäminen, aamuin illoin esim. sinkkipasta tai talkkipuuteri. Lisäksi jaksoittaisesti antimykoottinen voide, mikonatsoli-puuteri tai I-ryhmän kortikosteroidi ja/tai antimykoottisen voiteen yhdistelmä kahdesti päivässä 1–2 viikon ajan.
• Impetigo «Märkärupi (impetigo)»5: pienialaiseen impetigoon voi riittää paikallishoito mikrobilääkevoiteella, laajemmassa tarvitaan sisäinen mikrobilääkehoito «Topical mupirocin and fusidic acid are effective treatments for limited non-bullous impetigo as compared to placebo. They appear to be at least as effective as oral erythromycin. Penicillin is ineffective and disinfectant lotions may not help.»A.
• Follikuliiteissa paikallinen mikrobilääkeliuos (esim. klindamysiini) tai voide (esim. fusidiinihappo) ja pesu antiseptisillä aineilla (esim. bentsoyyliperoksidi); laaja-alaiset ja vaikeat muodot voivat vaatia sisäisiä mikrobilääkehoitoja, esim. kefaleksiini.
• Urtikariassa tehoaa oireenmukaisena hoitona pitkävaikutteinen antihistamiini, esim. desloratadiini.
• Miliariassa oireenmukaisena hoitona ihon tuuletus ja suihkutus, jaksoittainen hoito I-ryhmän kortikosteroidivoiteella tai I-ryhmän kortikosteroidivoiteen ja antiseptisen aineen yhdistelmävoiteella 1–2 kertaa päivässä 1–2 viikon kuureina.
• Savipuolessa tehoavat paikalliset sienilääkkeet, esim. atsoliryhmän voide 1–2 kertaa päivässä 1–3 viikon kuureina tai ketokonatsoli-sampoo (esim. kerran päivässä alueiden pesu 5 päivän ajan).
• Syyhyssä «Syyhy (scabies)»6 käytetään yli 1-vuotiailla ensisijaisesti bentsyylibentsoaatti 22.5 % / disulfiraami 2 % -emulsiota. Erityistapauksissa voidaan yli 15 kg painavilla lapsilla käyttää myös p.o. ivermektiiniä.
• Borrelioosin varhaisten ihomuotojen diagnoosi on kliininen. Ensisijainen hoito lapsilla on amoksisilliini.

Konsultaatio

• Ihotautilääkärin konsultaatio jatkuvassa ja hoitoon reagoimattomassa iho-ongelmassa
• Yleisoireisella lapsella epäiltäessä yleissairauden aiheuttamia ihomuutoksia lastenlääkärin konsultaatio
• Yleistilan laskiessa tai vakavaa infektiota epäiltäessä päivystyksellinen sairaalahoito

Kuvat