Takaisin Tulosta

Alkoholimaksasairaus (ALD)

Lääkärin käsikirja
18.3.2024 • Viimeisin muutos 18.3.2024
Panu K. Luukkonen ja Perttu Sahlman

Keskeistä

  • ALD on jatkumo maksan rasvoittumisesta rasvamaksatulehdukseen ja maksakirroosiin.
  • ALD lisää myös maksasolusyövän riskiä, ja joillekin potilaille kehittyy runsaan juomaputken seurauksena akuutti alkoholihepatiitti.
  • Alkoholinkäytön riskiraja on naisilla 20 g ja miehillä 30 g absoluuttista alkoholia päivässä – täysin turvallisia rajoja alkoholinkäytölle ei kuitenkaan ole.
  • Humalahakuinen juominen on haitallista riippumatta keskimääräisestä alkoholinkäytöstä.
  • Tavoitteena on alkoholimaksasairauden varhaisvaiheiden tunnistaminen, alkoholinkäytön lopettaminen ajoissa ennen taudin etenemistä sekä edenneen taudin komplikaatioiden hoitaminen.
  • Samalla henkilöllä voi olla useita maksataudin riskitekijöitä (kuten alkoholi ja lihavuus), ja niitä tulisi hoitaa samanaikaisesti. Alkoholi jouduttaa myös muista syistä syntyneen maksavaurion (NAFLD, krooniset virushepatiitit) etenemistä.
  • Ks. myös artikkeli Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja steatohepatiitti (NASH) «Metabolinen rasvamaksatauti (MASLD) ja steatohepatiitti (MASH)»1.

Tutkiminen ja diagnostiikka

Hoito

  • Tärkein ennustetta parantava hoito on alkoholinkäytön lopettaminen.
  • Muiden samanaikaisten maksasairauden riskitekijöiden hallinta
    • Laihdutus, maksaa kuormittavien lääkkeiden ja luontaistuotteiden välttäminen, tupakoinnin lopettaminen
  • Hoitosuunnitelma lievää tautia sairastavilla tehdään perusterveydenhuollossa.
    • N. 20 % ALD-potilaista etenee kirroosiin juomisen jatkuessa.
    • Seurannan tavoitteena on motivoida alkoholinkäytön välttämiseen sekä havaita etenevän taudin merkit ja hoitoa edellyttävät komplikaatiot.

Erikoissairaanhoidon konsultointi

  • Erikoissairaanhoitoa konsultoidaan potilaista, joilla on viitteitä maksakirroosista.
    • Kliiniset tai biokemialliset merkit, kuvantaminen tai elastografia
  • Erikoissairaanhoidossa
    • Diagnoosin varmistaminen epäselvissä tapauksissa
      • Elastografia, tarvittaessa maksabiopsia
    • Maksakirroosin hoidon suunnittelu ja jatkoseurannan ohjeistus perusterveydenhuoltoon
      • Maksasolusyövän poissulkeminen (kaikututkimus)
      • Ruokatorvikohjujen seulonta ja hoito (gastroskopia)
      • Muiden portahypertensiokomplikaatioiden hoito (askites, enkefalopatia, hepatorenaalinen oireyhtymä)
      • Arvio maksansiirron mahdollisuudesta valikoiduilla raitistumaan kyenneillä potilailla, joilla maksakirroosi pysyy dekompensoituna (askites, keltaisuus, enkefalopatia, toistuvat ruokatorvikohjuvuodot) abstinenssin toteutumisesta huolimatta
  • Päihdelääkärin ja sosiaalityöntekijän konsultaatio
  • Asianmukaisen ensiarvion jälkeen edelleen alkoholia käyttävien maksakirroosipotilaiden ennuste on erittäin huono, eivätkä he pääsääntöisesti hyödy erikoissairaanhoidon seurannasta.
Taulukko 1. Alkoholimaksasairauspotilaan tutkimukset
PerustutkimuksetErotusdiagnostiset tutkimukset valikoidenVaikeusasteen arvioKomplikaatioiden etsintä edenneessä taudissa
PVK, ALAT, ASAT, AFOS, Bil, TT tai INR, Alb, Prealb, K, Na, Krea ja fB-GlukHBsAg, HCV-va, sileälihas-va, mitokondrio-va, tuma-va, transglutaminaasi-va, IgG, IgA, IgM, Fe, transferriinisaturaatioaste, ferritiini, alfa1-antitrypsiini (Harkinnan mukaan fibroosimarkkerit APRI, FIB-4)Ruokatorven suonikohjut
Ylävatsan kaikukuvausElastografia, jos saatavillaMaksasolusyöpä
Kirroosissa vaikeusasteen määrittely Child-Pughin pisteytyksellä «Child-Pugh-asteikko»3Askites
Enkefalopatia

Kirjallisuutta

  1. Crabb DW, Im GY, Szabo G ym. Diagnosis and Treatment of Alcohol-Associated Liver Diseases: 2019 Practice Guidance From the American Association for the Study of Liver Diseases. Hepatology 2020;71(1):306-333. «PMID: 31314133»PubMed «https://aasldpubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/hep.30866»1
  2. Thursz M, Kamath PS, Mathurin P ym. Alcohol-related liver disease: Areas of consensus, unmet needs and opportunities for further study. J Hepatol 2019;70(3):521-530. «PMID: 30658117»PubMed «https://doi.org/10.1016/j.jhep.2018.10.041»2
  3. European Association for the Study of the Liver. EASL Clinical Practice Guidelines: Management of alcohol-related liver disease. J Hepatol 2018;69(1):154-181. «PMID: 29628280»PubMed «https://doi.org/10.1016/j.jhep.2018.03.018»3
  4. Singal AK, Bataller R, Ahn J ym. ACG Clinical Guideline: Alcoholic Liver Disease. Am J Gastroenterol 2018;113(2):175-194. «PMID: 29336434»PubMed «https://journals.lww.com/ajg/fulltext/2018/02000/acg_clinical_guideline__alcoholic_liver_disease.9.aspx»4
  5. Friedman SL. Management of alcohol-associated steatosis and alcohol-associated cirrhosis. UpToDate «https://www.uptodate.com/contents/management-of-alcohol-associated-steatosis-and-alcohol-associated-cirrhosis/print?search=Alcoholic%20liver%20disease&topicRef=3617&source=see_link»5 (viitattu 8.3.2024).
  6. Friedman SL. Clinical manifestations and diagnosis of alcohol-associated fatty liver disease and cirrhosis. UpToDate «https://www.uptodate.com/contents/clinical-manifestations-and-diagnosis-of-alcohol-associated-fatty-liver-disease-and-cirrhosis/print?search=Alcoholic%20liver%20disease&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_ra»6 (viitattu 8.3.2024).