Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä
8.1.2020

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Lihavuus ja diabetes ovat alkoholinkäytön lisäksi merkittävimmät vakavien maksatapahtumien ennustajat Suomessa.
  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) kattaa tautikirjon rasvamaksasta steatohepatiittiin ja maksakirroosiin.
  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa voi edetä kirroosiksi, ja se on tärkein primaarisen hepatosellulaarisen karsinooman (HCC) lisääntymisen syy.
  • Samalla potilaalla voi olla useita riskitekijöitä ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin.
  • Pelkkää rasvamaksaa ei tarvitse etsiä potilailta, joilla on metabolinen oireyhtymä (MBO) tai tyypin 2 diabetes, mutta näiden potilaiden joukosta tulisi tunnistaa tapaukset, joissa potilaalla on edennyt maksasairaus (ei-alkoholista riippuva steatohepatiitti eli NASH ja fibroosi) tai HCC.
  • Tyypin 2 diabeetikoille suositellaan FIB-4-fibroositestin tekemistä diabeteksen määräaikaistarkastuksen yhteydessä suurentuneen fibroosiriskin arvioimiseksi joka toinen vuosi. FIB-4 lasketaan seuraavista tiedoista: ikä, ASAT- ja ALAT-pitoisuus sekä trombosyyttimäärä. FIB-4 tulisi olla saatavissa laboratorioiden tutkimusvalikoimissa.
  • Jos potilaalla on MBO ilman tyypin 2 diabetesta, suositellaan FIB-4- ja muiden tutkimusten tekoa, jos potilaalla muun tutkimuksen yhteydessä todetaan suurentunut ALAT-pitoisuus.
  • Potilaat, joilla on suuri fibroosiriski, tulisi lähettää fibroosin arvioimiseksi elastografiaan (TE).
  • Jos todetaan suurentunut fibroosiriski, potilas tulee lähettää erikoissairaanhoitoon, jossa varmistetaan diagnoosi, harkitaan maksabiopsiaa ja tehdään hoitosuunnitelma. Ellei TE ole saatavissa ilman erikoissairaanhoidon konsultaatiota, potilas lähetetään suoraan erikoissairaanhoitoon.
  • TE:n saatavuutta perusterveydenhuollossa toivotaan mahdollisuuksien mukaan lisättävän.
  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on länsimaissa yleisin lasten ja nuorten krooninen maksasairaus, mutta erotusdiagnostiikassa on oltava huolellinen.
  • Lapsilla sattumalöydöksenä todettu rasvamaksa vaatii aina etiologisia jatkotutkimuksia ja fibroosiriskin kartoituksen ja seurannan.
  • Pelkän rasvamaksan paras hoito ovat laihdutus ja liikunta sekä vähäkuituisten hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen.
  • Edenneen maksasairauden hoidossa voidaan käyttää myös lääkkeitä ja lihavuuskirurgiaa sekä maksansiirtoa. Hoitosuunnitelma ja seurantaohjeet tehdään erikoissairaanhoidossa.
  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatautipotilaan onnistunut hoito edellyttää usean osaajan yhteistyötä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin ehkäisyä, diagnostiikkaa, seurantaa ja hoitoa, ja siten vähentää edenneeseen ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin liittyvää sairastuvuutta, kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu kaikille ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa toteuttaville.
  • Suosituksessa ei erikseen anneta ohjeita virushepatiittien tai lääkkeiden aiheuttaman rasvamaksan hoidosta tai seurannasta.

Määritelmät

  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) kattaa tautikirjon rasvamaksasta (non-alcoholic fatty liver, NAFL) ei-alkoholiperäiseen steatohepatiittiin (NASH) ja kirroosiin (NAFLD-kirroosi) (kuva «Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin eri vaiheet»1). NAFLD-määritelmässä alkoholinkäyttö on miehillä alle 30 g/päivä ja naisilla alle 20 g/päivä.
  • Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (rasvamaksa, NAFL) on tila, jossa ≥ 5–10 %:ssa maksasoluista on makrovesikulaarinen steatoosi valomikroskopiassa ilman, että syynä on runsas alkoholinkäyttö, autoimmuuni- tai virushepatiitti (erityisesti genotyypin 3 C -hepatiitti), rasvamaksaa aiheuttavan lääkkeen tai toksiinin käyttö tai harvinainen syy (ks. taulukko «Maksan rasvoittumisen (steatoosin) syitä....»1), «European Association for the Study of the Liver (E...»1, «Chalasani N, Younossi Z, Lavine JE ym. The diagnos...»2. Rasvamaksa voidaan todeta myös kuvantamistutkimuksilla (UÄ, TT, MRI). Runsaan alkoholinkäytön rajana pidetään tässä suosituksessa naisilla yli 20:tä grammaa/vrk ja miehillä yli 30:tä grammaa/vrk (AUDIT «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgt/AUDIT.pdf»3). Yksi alkoholiannos sisältää noin 12 g absoluuttista alkoholia. Yksi annos on 0,33 l olutta, 12 cl mietoa viiniä (enintään 15 %), 8 cl väkevää viiniä (16–22 %) tai 4 cl viinaa. Samalla potilaalla voi olla useita rasvamaksan riskitekijöitä, kuten metabolinen oireyhtymä ja alkoholinkäyttö «European Association for the Study of the Liver (E...»1, «Chalasani N, Younossi Z, Lavine JE ym. The diagnos...»2. Suomessa Terveys 2000 -aineistossa MBO esiintyi 46 %:lla, ja näistä 13 % oli alkoholinriskikäyttäjiä. Alkoholin riskikäyttäjistä MBO oli 49 %:lla «Åberg F, Helenius-Hietala J, Puukka P ym. Interact...»3. Koska samalla henkilöllä voi olla useita riskitekijöitä, voidaan myös todeta, että potilaalla on rasvamaksa ja luetella sen riskitekijät, esimerkiksi metabolinen oireyhtymä ja liiallinen alkoholinkäyttö.
  • Ei-alkoholiperäinen steatohepatiitti (NASH) voidaan todeta vain maksabiopsian avulla. NASH:lle tunnusomaista on maksasolujen paisuminen ("ballooning") ja nekroosi keskuslaskimoaluetta ympäröivällä alueella (vyöhyke 3) rasva-alueiden keskellä. Näillä alueilla voidaan nähdä myös lieväasteista tulehdusta ja mahdollisesti, muttei välttämättä, perisinusoidaalisesti hentojuosteista fibroosia «Brunt EM, Janney CG, Di Bisceglie AM ym. Nonalcoho...»4. Fibroosi on erilaista kuin virushepatiiteissa, eivätkä niihin kehitetyt fibroosiluokitukset ole parhaita NASH:n fibroosiasteen arviointiin. Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat NAFLD:n luokitusta SAF-asteikolla, jossa S on steatoosin aste (S0: < 5 %; S1: 5–33 %, S2: 34–66 %, S3: > 67 %), A "ballooning" ja tulehdussoluaktiviteetti (A0–A4) ja F fibroosin aste (F0: ei lainkaan; F1: perisinusoidaalinen tai perisinusoidaalinen ja periportaalinen; F2: perisinusoidaalinen ja portaalinen tai periportaalinen; F3: perisinusoidaaliselta periportaaliselle alueella ulottuva fibroosi; F4: kirroosi «Bedossa P, FLIP Pathology Consortium.. Utility and...»5). Fibroosin aste on erityisen tärkeä tieto, koska se ennakoi sekä vakavaa maksasairautta että kuolleisuutta «Ekstedt M, Hagström H, Nasr P ym. Fibrosis stage i...»6.
  • NAFLD-kirroosi on tila, jossa etiologia on NAFLD ja histologisesti nähdään F4-tasoinen fibroosi.
Taulukko 1. Maksan rasvoittumisen (steatoosin) syitä.
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) (Suomessa 75 % rasvamaksataudista)
Suuren riskin rajan ylittävä alkoholinkäyttö (Suomessa lähes 25 % rasvamaksataudista)
C-hepatiitti (genotyyppi 3), B-hepatiitti
Lääkkeet (metotreksaatti, kortikosteroidit, tamoksifeeni, amiodaroni, antiretroviraalinen lääkitys)
Harvinaisia: autoimmuunisairaudet, hemokromatoosi, psoriaasi, Wilsonin tauti, apoproteiini B:n puute, hypotyreoosi, paasto, parenteraalinen ravitsemus, runsas keskipitkäketjuisten rasvahappojen (MCT; kookosrasva ja -öljy, MCT-rasvaa sisältävät letkuravintovalmisteet) käyttö, HIV, E-hepatiitti
Mikrovesikulaarisen steatoosin syitä: muun muassa lääkkeet (valproaatti), raskaus
Kuva 1.

Kuvassa esitetään NAFLD:n eri vaiheiden prosentuaalinen esiintyvyys aikuisväestössä

Copyright Hannele Yki-Järvinen

NAFLD = non-alcoholic fatty liver disease = ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti

NAFL = non-alcoholic fatty liver = pelkkä rasvamaksa = ei-alkoholiperäinen rasvamaksa

NASH = non-alcoholic steatohepatitis = ei-alkoholiperäinen steatohepatiitti

HCC = hepatocellular carcinoma = hepatosellulaarinen karsinooma

F4 = histologisesti kirroositasoinen fibroosi

Epidemiologia

Kuva 2.

Metabolinen rasvamaksatauti ennustaa sekä tyypin 2 diabetesta, kardiovaskulaaritautia että ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia, jonka kirjo ulottuu pelkästä rasvamaksasta NASH:hon ja NAFLD-kirroosiin. Myös HCC:n riski on suurentunut.

Kuolinsyyluvut pohjautuvat ruotsalaiseen 20 vuoden seuranta-aineistoon.

Copyright Hannele Yki-Järvinen

Riskitekijät

Hankitut tekijät

Kuva 3.

Viivat edustavat riskisuhdetta ja vaaleat värilliset alueet sen 95 %:n luottamusvälejä.

Lähde: Åberg F, Helenius-Hietala J, Puukka P, Färkkilä M, Jula A. Interaction between alcohol consumption and metabolic syndrome in predicting severe liver disease in the general population. Hepatology 2018;67:2141-9

Lupa kuvan käyttöön saatu (huhtikuu 2019), lisenssinumero: 4560870889745

Geneettiset tekijät

Kuva 4.

Kehon painoindeksin vaikutus maksan rasvapitoisuuteen henkilöillä, jotka ovat yleisen PNPLA3-geenissä olevan I148M-geenivariantin suhteen homotsygootteja (MM) tai heterotsygootteja (MI) tai joilla ei ole lainkaan geenivarianttia (II).

Lähde: Stender S, Kozlitina J, Nordestgaard BG ym. Adiposity amplifies the genetic risk of fatty liver disease conferred by multiple loci. Nat Genet 2017;49:842-7; https://www.nature.com/ng/ «https://www.nature.com/ng/»

Lupa kuvan käyttöön saatu (huhtikuu 2019), lisenssinumero: 4560810176310

Patogeneesi

  • NAFLD:llä ja MBO:llä on yhteinen patofysiologia, jonka vuoksi MBO-potilaalla on usein NAFLD ja NAFLD-potilaalla MBO (kuva «Metaboliseen oireyhtymään liittyvän rasvamaksan patogeneesi»5).
  • Ylipaino ja liikkumattomuus kerryttävät rasvaa (triglyseridejä) sekä rasvakudokseen että maksaan. Erityisen haitallista on tyydyttyneen rasvan sekä sokerien runsas käyttö, koska maksassa niistä syntyy tyydyttynyttä rasvaa ylimääräisestä energiasta «Bjermo H, Iggman D, Kullberg J ym. Effects of n-6 ...»28, «Luukkonen PK, Sädevirta S, Zhou Y ym. Saturated Fa...»29, «Rosqvist F, Kullberg J, Ståhlman M ym. Overeating ...»30.
  • Rasvainen maksa on MBO-potilaalla insuliiniresistentti. Tämä tarkoittaa, ettei insuliini estä normaalisti glukoosin eikä triglyseridien tuottoa maksassa. Tällöin veren sokeripitoisuus suurenee, mikä piiskaa haimaa tuottamaan lisää insuliinia. Tilan jatkuessa pitkään haiman insuliinieritys ei enää jaksa pitää veren sokeripitoisuutta normaalilla tasolla, jolloin syntyy tyypin 2 diabetes. Näin käy etenkin henkilöillä, joilla on suvussa tyypin 2 diabetesta.
  • Insuliiniresistentissä maksassa insuliini ei normaalisti estä triglyseridien tuottoa, mistä seuraa hypertriglyseridemia, ja sen seurauksena myös HDL-kolesterolipitoisuus pienenee, ja LDL-kolesterolipartikkelit muuttuvat pieniksi ja tiheiksi ja valtimotautia herkemmin aiheuttaviksi. MBO-potilailla on siis sekä rasvamaksa että siihen liittyvä suurentunut verensokeri- ja triglyseridipitoisuus, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja normaali tai pienentynyt LDL-kolesterolipitoisuus, mikä kasvattaa merkittävästi sepelvaltimotautiriskiä.
  • Rasvamaksa edeltää fibroosia ja maksakirroosia «Anstee QM, Targher G, Day CP. Progression of NAFLD...»10, «Yki-Järvinen H. Non-alcoholic fatty liver disease ...»11. Maksakirroosin kehittymisen riski on erityisen suuri, jos potilaalla on MBO tai tyypin 2 diabetes ja suvussa on maksakirroosia «Caussy C, Soni M, Cui J ym. Nonalcoholic fatty liv...»31.
  • MBO:ään joskus liittyviä tiloja ovat uniapnea, kihti, hypogonadismi ja munasarjojen monirakkulatauti.
  • PNPLA3- ja TM6SF2-geenivarianttien kantajilla on tavallista useammin NAFLD, mutta tähän rasvamaksatautiin ei sinänsä liity insuliiniresistenssiä. PNPLA3-geenivariantti lisää triglyseridimäärää maksassa. Triglyseridien koostumus on terveellisempi kuin MBO:ään liittyvässä rasvamaksassa, eikä näihin geenivariantteihin sinänsä liity suurentunutta tyypin 2 diabeteksen tai sepelvaltimotaudin riskiä.
  • Koska PNPLA3-geenivariantti on yleinen (40 % suomalaisista) ja lihavuus on yleistä, MBO ja PNPLA3-geenivarianttiin liittyvä NAFLD esiintyvät usein samalla henkilöllä (kuva «Kehon painoindeksin vaikutus maksan rasvapitoisuuteen»4).
Kuva 5.

Metaboliseen oireyhtymään liittyvän rasvamaksan patogeneesi

Copyright Hannele Yki-Järvinen

Luonnollinen kulku ja ennuste

Diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka

Edenneen ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin tunnistaminen perusterveydenhuollossa potilaalla, jolla on MBO tai tyypin 2 diabetes

Taulukko 2. Etiologisia tutkimuksia.
Metabolinen oireyhtymä tunnistettu (BMI, lipidit, verenpaine, paastoglukoosi, HbA1c)
Alkoholin riskikäyttö tunnistettu (ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»5)
Anamneesi: kirroosin sukurasitus, alkoholin (AUDIT-laskuri), lääkkeiden, hormonivalmisteiden ja luontaistuotteiden käyttö
Kliininen tutkiminen edenneen maksasairauden sulkemiseksi pois (hämähäkkiluomet (spiderit), palmaari eryteema, ihon ja skleerojen väri (ikterus), lihaskato) «Åberg F, Arkkila P. Maksakirroosi – tunnist...»141
Ylävatsan ultraäänitutkimus «Ultraääni (UÄ), magneettikuvaus (MK) ja tietokonekerroskuvaus (TT) soveltuvat maksakirroosin selvittämiseen»2
Transientti elastografia (TE), jos saatavissa
Laboratoriokokeet soveltuvin osin:
  • GT, CDT ja niistä laskettu GT-CDT-indeksi, FIB-4 tai ASAT, ALAT, tromb ja niiden perusteella laskettu FIB-4, albumiini, NFS, bilirubiinipitoisuus, tromboplastiiniaika (TT tai INR, jos TT ei saatavissa), HEV-ab, HCV-ab, HBs-ag

Muun kuvantamisen yhteydessä todetun rasvamaksan selvittäminen

  • Asiantuntijajärjestöjen (EASL, EASD ja EASO) suosituksen mukaan muun kuvantamisen yhteydessä todettu rasvamaksa on aina jatkotutkimuksen aihe «European Association for the Study of the Liver (E...»1.
  • Rasvamaksan ylivoimaisesti tärkeimmät syyt ovat NAFLD ja alkoholinkäyttö. Taulukossa «Maksan rasvoittumisen (steatoosin) syitä....»1 on lueteltu kattavasti rasvamaksan syitä.
  • Kun perusterveydenhuollossa todetaan rasvamaksa, MBO:n osatekijät (ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli Metabolinen oireyhtymä «»1; vaatii tietokannan käyttöoikeudet) tulisi mitata ja selvittää, onko potilaalla diabetes tai muu syy rasvamaksaan kuin NAFLD muun muassa sulkemalla pois liiallinen alkoholinkäyttö, virushepatiitti sekä steatoosia aiheuttavien lääkkeiden tai toksiinien käyttö (ks. taulukko «Etiologisia tutkimuksia....»2).
  • Esitiedoissa on tärkeää huomioida erityisesti elämäntavat. Runsas energiatiheiden hiilihydraattien, kuten energiajuomien ja sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien «Malik VS, Popkin BM, Bray GA ym. Sugar-sweetened b...»49 ja tyydyttyneen rasvan käyttö lisäävät rasvamaksan, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien todennäköisyyttä «Eckel RH, Jakicic JM, Ard JD ym. 2013 AHA/ACC guid...»50.
  • Jos potilaalla on todettu ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, suositellaan fibroosiriskin arviointia vuokaavion «hoi50123b.pdf»1 mukaisesti.
  • Erikoissairaanhoidon konsultaatio:
    • Erikoissairaanhoidon konsultaatioon tulisi ohjata potilaat, joilla on FIB-4- tai NFS-laskurin perusteella suuri fibroosiriski (vuokaavio «hoi50123b.pdf»1). Jos TE-tutkimus on käytössä perusterveydenhuollossa, sen avulla voidaan seuloa erikoissairaanhoitoon lähetettävät potilaat. Ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä tulisi tutkia taulukossa «Etiologisia tutkimuksia....»2 luetellut asiat.
    • Myös potilaat, joiden osalta on erotusdiagnostisia ongelmia rasvamaksan etiologian suhteen, tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon.

Tutkimukset edenneen ei-alkoholiperäisen maksataudin toteamiseksi erikoissairaanhoidossa

Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon tehtävät ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa.
Rasvamaksan etiologian varmistaminen tarvittaessa lisätutkimuksin:
Maksabiopsiassa NASH ja fibroosi F2–F3:
  • HCC:n sulkeminen pois
  • tiivis yhteistyö obesiteetin hoitoon perehtyneen yksikön kanssa
  • yhteistyö lihavuuskirurgiatiimin kanssa; harkitse lihavuusleikkausta, jos BMI lihavuuden konservatiivisesta ja lääkehoidosta huolimatta yli 35 kg/m2
  • lääkehoidon suunnittelu ja seuranta
NAFLD-kirroosi
  • maksasairauden vaikeusasteen määrittely Child–Pughin pisteytyksellä (laskuri Terveysportissa «https://www.terveysportti.fi/terveysportti/!dlv2.heparbase.haku#laskuri»5; tietokanta vaatii käyttöoikeudet)
  • gastroskopia ruokatorvikohjujen sulkemiseksi pois
  • HCC:n sulkeminen pois
  • lihavuuskirurgin konsultointi etenkin, jos maksassa on merkkejä fibroosista ja konservatiivinen ja lääkehoito ovat olleet vuosia tuloksettomia eikä kirurgialle ole vasta-aiheita (esim. dekompensoitunut maksakirroosi, ikterus, askites, vuotavat ruokatorvikohjut)
  • seurannan ja hoidon suunnittelu
PNPLA3-geenitestiä voidaan harkita erikoissairaanhoidossa potilaille, joiden rasvamaksaa MBO ei selitä (ks. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy (Internet «http://www.yml.fi»6), tutkimus B–PNPLA3D KL 6342, joskin testin kustannus suhteessa hyötyyn on vielä selvittämättä «European Association for the Study of the Liver (E...»1)

Lasten ja nuorten ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin diagnostiikka

  • Lapsille ja nuorilla rasvamaksatauti on poissulkudiagnoosi kuten aikuisilla.
  • Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin diagnostiikassa potilaan ikä vaikuttaa merkittävästi eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Mitä nuoremmasta potilaasta on kyse, sitä enemmän on etsittävä muita maksasairauksia. Taustamateriaalissa on esitetty erotusdiagnostisia vaihtoehtoja lasten ja nuorten rasvamaksataudille «Lasten ja nuorten rasvamaksataudin erotusdiagnostiikka»3. Ks. myös Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»6, «Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»55.
  • Kaikille lihaville (iso-BMI > 30 mg/m2) yli 10-vuotiaille lapsille ja nuorille on syytä tehdä seulontatutkimuksena ALAT-mittaus «Vos MB, Abrams SH, Barlow SE ym. NASPGHAN Clinical...»56.
  • Tutkimus on syytä tehdä myös ylipainoisille yli 10-vuotiaille lapsille ja nuorille, jos heillä on seuraavia riskitekijöitä: keskivartaloon painottuva ylipaino, insuliiniresistenssi tai diabetes, dyslipidemia, kohonnut verenpaine, uniapnea tai lähisukulainen, jolla on todettu rasvamaksatauti «Vos MB, Abrams SH, Barlow SE ym. NASPGHAN Clinical...»56. Jos riskitekijöitä (etenkin vaikea lihavuus, sukutausta, hypopituitarismi) on paljon, on syytä käynnistää maksatutkimukset jo nuorempana.
  • Tarkoituksena on löytää aggressiivisemmat tautimuodot ajoissa. Merkittävänä ALAT-tuloksen poikkeamana voidaan pitää arvoja, jotka ovat > 2 x viitealueen yläraja. Tällaisia arvoja saaneet potilaat on syytä ohjata lastenlääkärille, joka järjestää ultraäänitutkimuksen ja muut tarvittavat erotusdiagnostiset selvittelyt. Lisätietoa aiheesta, ks. «Lasten ja nuorten rasvamaksataudin erotusdiagnostiikka»3.
  • Jos näissä tutkimuksissa tulee rasvamaksaan viittaava löydös, järjestetään painonhallinnan vuoksi potilaalle ja hänen perheelleen tehostettua elintapahoitoa, joka koostuu useista ohjauskerroista. Sen sisältö on sama kuin aikuisilla, mutta viesti on sovitettava ikätason mukaisesti ja pelottelua ja liian nopeaa painon pudotusta tulee välttää. Tutkimukset uusitaan 3–4 kuukauden kuluttua. Ellei tilanne ole parantunut, potilas lähetetään arvioon erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on osaamista lasten maksasairauksista.
  • Jos tulokset ovat ensimmäisessä tutkimuksessa normaalit tai muuttuneet sellaisiksi onnistuneen intervention ansiosta, potilasta ja hänen perhettään kannustetaan terveisiin valintoihin ja mittaukset uusitaan 3 vuoden kuluttua tai aiemmin, jos ilmaantuu uusia edellä mainittuja riskitekijöitä.
  • Magneettikuvauksen saatavuus on parantunut, ja sillä voidaan arvioida myös lasten ja nuorten maksan rasvoittuminen. Valikoiduissa tapauksissa tehdään edelleen myös maksabiopsia.
  • TE on joissakin erikoissairaanhoidon yksiköissä saatavana myös lapsille. Se on verraten helppo tutkimus, mutta ongelmana on viitearvojen puute. Tilanne varmasti paranee lähivuosina.

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin ehkäisy ja hoito

  • Epidemiologisten tutkimusten perusteella epäterveelliset elintavat liittyvät kiinteästi rasvamaksataudin syntyyn ja kehittymiseen. Ks. kohta Patogeneesi.
  • Elintapamuutokset, erityisesti laihdutus ja liikunta, ovat ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin ehkäisyn ja hoidon perusta.
  • Edenneen maksasairauden hoidossa voidaan käyttää myös lääkkeitä ja lihavuuskirurgiaa.

Laihdutus

Kuva 6.

Tutkimukseen osallistui 261 NASH-potilasta, jotka laihtuivat keskimäärin 4,6 kg (4 %). Maksabiopsia otettiin viikkojen 0 ja 52 kohdalla.

Kuva on työstetty lähteessä esiintyvän taulukon pohjalta.

Lähde: Vilar-Gomez E, Martinez-Perez Y, Calzadilla-Bertot L ym. Weight Loss Through Lifestyle Modification Significantly Reduces Features of Nonalcoholic Steatohepatitis. Gastroenterology 2015;149:367-78.e5

Liikunta

Eri ruokavalioiden ja ravintotekijöiden vaikutus

Taulukko 4. Suositeltavat ruokavalinnat. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.
Ruoka-aineryhmä Suositeltavat valinnat Suositeltava käyttömäärä energiatasoilla 1 800–2 400 kcal
1) Annos on esimerkiksi keskikokoinen (30 g) viipale leipää, ½ lautasellista puuroa, 1 dl keitettyä riisiä, pastaa tai viljalisäkettä
2) Vaihtoehtoisesti kalsiumilla, D-vitamiinilla ja mielellään myös jodilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita, esim. kauramaito tai soijajogurtti
Vihannekset ja juurekset Monipuolisesti raakana, kypsennettynä ≥ 200–300 g/vrk
Marjat ja hedelmät Monipuolisesti tuoreena, pakastettuna ≥ 200–300 g/vrk
Palkokasvit Monipuolisesti
Viljavalmisteet Täysjyvätuotteet (kuitua ≥ 6 g/100 g) Naiset 6 annosta1), miehet 9 annosta päivässä
Maitovalmisteet2) Maito ja piimä ≤ 0,5 % rasvaa
viili, jogurtti, rahka ≤ 1 % rasvaa
juusto ≤ 17 % rasvaa
Nestemäisiä 5–6 dl/vrk ja juustoa 2–3 viipaletta/vrk
Rasvat Juoksevat kasviöljyt
pehmeät ≥ 60 % rasvaa sisältävät leipärasvat
2–3 rkl öljyä tai 6–8 tl leipärasvaa/vrk
Pähkinät, mantelit ja siemenet Maustamattomina, monipuolisesti 2 rkl (30 g) / vrk
Kala Kalalajeja vaihdellen 2–3 ateriaa viikossa
Siipikarja Nahattomana ≥ 2–3 ateriaa viikossa
Nauta, possu, lammas, makkarat ja leikkeleet Vähärasvainen liha, vähärasvaiset ja -suolaiset valmisteet ≤ 500 g viikossa

Kardiovaskulaaririskitekijöiden hoito

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin lääkehoito

Lihavuuskirurgia

Kirurgia ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoitona

Leikkaustyypin valinta NAFLD-potilaalle

NAFLD:n lihavuusleikkaukseen tulevilla potilailla

Maksansiirto

Lapset ja nuoret

  • Edennyttä (ei pelkkä rasvamaksa) ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavia lapsia ja nuoria seurataan erikoissairaanhoidossa. Mahdolliset lääkehoidot, lihavuuskirurgia ja maksansiirto ovat äärimmäisiä tapoja auttaa potilasta: niitä käytetään, jos mikään muu ei auta.
  • Jos tauti on hyvin aggressiivinen ja johtaa kirroosiin myötä maksan vajaatoimintaan, on maksansiirto ainoa ratkaisu. Nuorten lihavuuskirurgiaan on suhtauduttu varauksellisesti, mutta jos BMI > 35 kg/m2 ja nuorella on edellä kohdassa Diagnostiikka mainittuja riskitekijöitä, sitäkin voidaan harkita.

Hoidon ja seurannan järjestäminen ja porrastus

  • Tutkimusnäyttöä seurannan ja porrastuksen järjestämisestä ei ole. Jatkossa kuvaamme suositusryhmän yhteiset näkemykset seurannan järjestämiseksi.
  • Hoitosuunnitelma tehdään perusterveydenhuollossa pelkkää rasvamaksaa sairastavilla.
  • Varhainen rasvamaksan diagnosointi ja hoito, elämäntapahoito mukaan luettuna, voivat estää vakavamman maksasairauden, esimerkiksi NASH:n tai edenneen fibroosin, kirroosin tai maksasolusyövän kehittymisen «European Association for the Study of the Liver (E...»1, «Farrell GC, Larter CZ. Nonalcoholic fatty liver di...»137.
  • Jos potilaan maksabiopsiassa on NASH ja F1–F2–F3 tai NAFLD-kirroosi tai elastografiassa on vahva epäily edenneestä fibroosista (F3–F4), näiden löydösten perusteella tehdään hoitosuunnitelma erikoissairaanhoidossa.

Potilaan hoito ja seuranta, jos on todettu pelkkä rasvamaksa

Potilaan hoito ja seuranta, jos on todettu rasvamaksa ja maksabiopsiassa NASH ja F0–F2

  • Ei-lääkkeellinen hoitosuositus on sama kuin edellisessä kohdassa.
  • Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin lääkehoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa ja potilasta seurataan perusterveydenhuollossa. Tapauskohtaisesti tiheämmän seurannan ohjeet saadaan erikoissairaanhoidosta.
  • Kohtalainen fibroosi on lihavuuskirurgian indikaatio, elleivät elintapamuutokset tuota tulosta. Ks. kohta Lihavuuskirurgia.
  • Seuranta vuoden välein perusterveydenhuollossa: kliininen seuranta ja laboratoriokokeet: BMI, PVK, TT, Alb, Bil, ALAT, AFOS, Krea, lipidi-arvot, glukoosi, FIB-4, NFS ja diabeetikoilta HbA1c.

Potilaan seuranta, jos on todettu NAFLD-kirroosi

  • Kompensoituneen kirroosin hoitona voidaan käyttää lihavuuskirurgiaa. Ks. kohta Lihavuuskirurgia.
  • NAFLD-kirroosipotilaita seurataan samalla tavalla kuin muita maksakirroosipotilaita:
    • Kliininen seuranta ja laboratoriokokeet perusterveydenhuollossa 6 kuukauden välein: PVK, TT, Alb, ALAT, AFOS, Bil, Krea, lipidiarvot ja diabeetikoilta HbA1c.
    • Gastroskopia 3 vuoden välein, ellei maksakirroosissa ole selviä kliinisiä etenemisen merkkejä seuranta-aikana. Ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli Gastroskopia «»2; vaatii käyttöoikeuden «Arkkila P. Gastroskopia. Kirjassa: Lääkärin käsiki...»139. Kirroosiasteelle edenneelle NAFLD-potilaille tulisi tehdä perusterveydenhuollon ohjelmoimana ylävatsan ultraääni 6 kuukauden välein HCC:n sulkemiseksi pois. Perusteita rutiininomaiseen ultraääniseurantaan muilla kuin kirroosipotilailla ei ole.
  • Kirroosin komplikaatioita ehkäistään ja hoidetaan samoin periaattein kuin muilla kirroosipotilailla.
  • Dekompensoituneessa kirroosissa maksansiirron harkinta tehdään erikoissairaanhoidossa.

Kirroosipotilaiden sukulaisten tutkiminen

  • NAFLD-potilaalta tulisi kysyä, onko hänen suvussaan ollut maksasairauksia, erityisesti maksakirroosia.
  • Edenneen rasvamaksataudin riski on 16 kertaa suurempi, jos suvussa on ollut kirroositasoinen rasvamaksatauti.
  • Sukulaisia on hyvä informoida suurentuneesta riskistä ja siitä, että elintapamuutokset ovat heillä erityisen suositeltavia, jos heillä on viitteitä metabolisesta oireyhtymästä.
  • Koska elintavat ovat tärkeitä rasvamaksataudin patogeneesissa, myös puolisolla on suurentunut riski sairastaa rasvamaksatautia «Siddiqui MS, Carbone S, Vincent R ym. Prevalence a...»140.

Lapset ja nuoret

  • Lihavien ja ylipainoisten lasten ja nuorten seuranta toteutetaan terveyskeskuksissa, kouluterveydenhuollossa ja sairaaloiden poliklinikoissa, joissa tyypin 2 diabeetikot hoidetaan.
  • Potilaat, joilla epäillään rasvamaksatautia, ohjataan erikoissairaanhoitoon, jossa tehdään tarkempi diagnostiikka ja toteutetaan tarvittaessa hoito.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) -suosituksen historiatiedot «Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»5

Puheenjohtaja:

Hannele Yki-Järvinen, LKT, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS

Jäsenet:

Perttu Arkkila, LT, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka

Seija Eskelinen, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; KELA Läntinen asiantuntijalääkärikeskus ja PoSa

Anne Juuti, LT, dosentti, kirurgian ja gastrokirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Vatsakeskus

Risto Lapatto, FT, LKT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS

Anna Lempiäinen, LT, kliinisen kemian erikoislääkäri; HUSLAB kliininen kemia ja näytteenottopalvelut

Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Anita Nikkola, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi; Oma Lääkärisi Matinkylä, Espoon Diabeteskeskus

Ursula Schwab, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti, professori; Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Medisiininen Keskus, Endokronologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikka, KYS

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 8.1.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Perttu Arkkila: Sivutoimet: Valviran ja Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntija, Yksityisvastaanotto HYKSin Oy; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Genfit, Cook Medical; Luottamustoimet: Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n hepatologiajaoksen varapuheenjohtaja

Seija Eskelinen: Sivutoimet: Tk-lääkäri PoSa; Luottamustoimet: Suomen yleislääketieteen yhdistys, puheenjohtaja; Duodecimin valtuuskunta, jäsen; SLL yleislääketieteen alaosasto hallitus, jäsen; Ohjaushankkeet: Medikalisaatio-työryhmä SLL

Anne Juuti: Sivutoimet: erikoislääkäri Eiran Sairaala; Tutkimusrahoitus: Suomen Akatemia; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Covidien, Johnson et Johnson, Kebomed; Luottamustoimet: Lime Ry hallitus 2015 alkaen ja pj 2018 alkaen; Muut sidonnaisuudet: Barivita Oy

Risto Lapatto: Sivutoimet: HYKS erikoislääkäri; Itsenäinen ammatinharjoittaja; Kliininen konsultti, Blueprintgenetics; Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Avexis, Merck, Orphan Europe, Sanofi, Takeda; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Kyowa Kirin, Merck, Sanofi, SOBI, Takeda; Luottamustoimet: Lääkäriliiton professiovaliokunta; European Academy of Paediatrics, Suomen edustaja; UEMS Harvinaissairauksien komitea, EAP:n edustaja; SSIEM advisory board, Suomen edustaja; Suomen metabolinen klubi, pj; Muut sidonnaisuudet: Sanofi, kliininen lääketutkimus; Orion, osakeomistus

Anna Lempiäinen: Sivutoimet: Konsultti, Labquality Oy; Aiemmat sivutoimet: konsultti, Yhtyneet Medix laboratoriot (YML); Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Labquality Oy, Yhtyneet Medix laboratoriot Oy; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Thermo Fisher Scientific Oy (Finnish-Baltic Joint Meeting on Autoimmunity and Allergy)

Eero Mervaala: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Lääketieteellinen asiantuntija (farmakologia), Yhtyneet Medix-laboratoriot; Luottamustoimet: jäsen, Suomen Verenpaineyhdistyksen hallitus, jäsen, Lääketietoverkosto, FIMEA

Anita Nikkola: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca, Novo Nordisk, MSD Oy, Orion, Sanofi; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi Oy, Novo Nordisk, AstraZeneca, Novartis, Lilly, Boehringer Ingelheim; Muut sidonnaisuudet: Novo Nordisk, kliininen lääketutkimus; Popit Oy, lääkemuistuttajatutkimus

Ursula Schwab: Sivutoimet: Puheenjohtaja, Suomen Akatemia, Biotieteiden, terveyden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta; Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Baxter, Nestle; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Nestle; Luottamustoimet: Suomen Sydänliitto, ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, jäsen; Keliakialiitto, ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen ja asiantuntijaneuvoston jäsen; Valviran pysyvä asiantuntija; Euroopan diabetestutkijoiden Diabetes and Nutrition Study Groupin puheenjohtaja

Hannele Yki-Järvinen: Sivutoimet: Ylilääkäri, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus; Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Lilly Global ad board, MSD Global ad board, Novo Nordisk Global ad board; Luottamustoimet: EASD NAFLD study group, varapuheenjohtaja; Muut sidonnaisuudet: Novo Nordisk, 1 potilas osallistunut faasi II -tutkimukseen

Kirjallisuusviite

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/kayttooikeudet/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. European Association for the Study of the Liver (EASL), European Association for the Study of Diabetes (EASD), European Association for the Study of Obesity (EASO). EASL-EASD-EASO Clinical Practice Guidelines for the management of non-alcoholic fatty liver disease. J Hepatol 2016;64:1388-402 «PMID: 27062661»PubMed
  2. Chalasani N, Younossi Z, Lavine JE ym. The diagnosis and management of nonalcoholic fatty liver disease: Practice guidance from the American Association for the Study of Liver Diseases. Hepatology 2018;67:328-57 «PMID: 28714183»PubMed
  3. Åberg F, Helenius-Hietala J, Puukka P ym. Interaction between alcohol consumption and metabolic syndrome in predicting severe liver disease in the general population. Hepatology 2018;67:2141-9 «PMID: 29164643»PubMed
  4. Brunt EM, Janney CG, Di Bisceglie AM ym. Nonalcoholic steatohepatitis: a proposal for grading and staging the histological lesions. Am J Gastroenterol 1999;94:2467-74 «PMID: 10484010»PubMed
  5. Bedossa P, FLIP Pathology Consortium.. Utility and appropriateness of the fatty liver inhibition of progression (FLIP) algorithm and steatosis, activity, and fibrosis (SAF) score in the evaluation of biopsies of nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2014;60:565-75 «PMID: 24753132»PubMed
  6. Ekstedt M, Hagström H, Nasr P ym. Fibrosis stage is the strongest predictor for disease-specific mortality in NAFLD after up to 33 years of follow-up. Hepatology 2015;61:1547-54 «PMID: 25125077»PubMed
  7. Younossi ZM, Koenig AB, Abdelatif D ym. Global epidemiology of nonalcoholic fatty liver disease-Meta-analytic assessment of prevalence, incidence, and outcomes. Hepatology 2016;64:73-84 «PMID: 26707365»PubMed
  8. Kotronen A, Yki-Järvinen H, Männistö S ym. Non-alcoholic and alcoholic fatty liver disease - two diseases of affluence associated with the metabolic syndrome and type 2 diabetes: the FIN-D2D survey. BMC Public Health 2010;10:237 «PMID: 20459722»PubMed
  9. Kotronen A, Westerbacka J, Bergholm R ym. Liver fat in the metabolic syndrome. J Clin Endocrinol Metab 2007;92:3490-7 «PMID: 17595248»PubMed
  10. Anstee QM, Targher G, Day CP. Progression of NAFLD to diabetes mellitus, cardiovascular disease or cirrhosis. Nat Rev Gastroenterol Hepatol 2013;10:330-44 «PMID: 23507799»PubMed
  11. Yki-Järvinen H. Non-alcoholic fatty liver disease as a cause and a consequence of metabolic syndrome. Lancet Diabetes Endocrinol 2014;2:901-10 «PMID: 24731669»PubMed
  12. Hyysalo J, Männistö VT, Zhou Y ym. A population-based study on the prevalence of NASH using scores validated against liver histology. J Hepatol 2014;60:839-46 «PMID: 24333862»PubMed
  13. Holmer M, Melum E, Isoniemi H ym. Nonalcoholic fatty liver disease is an increasing indication for liver transplantation in the Nordic countries. Liver Int 2018;38:2082-90 «PMID: 29630771»PubMed
  14. Pais R, Barritt AS 4th, Calmus Y ym. NAFLD and liver transplantation: Current burden and expected challenges. J Hepatol 2016;65:1245-57 «PMID: 27486010»PubMed
  15. Anderson EL, Howe LD, Jones HE ym. The Prevalence of Non-Alcoholic Fatty Liver Disease in Children and Adolescents: A Systematic Review and Meta-Analysis. PLoS One 2015;10:e0140908 «PMID: 26512983»PubMed
  16. Schwimmer JB, Deutsch R, Kahen T ym. Prevalence of fatty liver in children and adolescents. Pediatrics 2006;118:1388-93 «PMID: 17015527»PubMed
  17. Feldstein AE, Charatcharoenwitthaya P, Treeprasertsuk S ym. The natural history of non-alcoholic fatty liver disease in children: a follow-up study for up to 20 years. Gut 2009;58:1538-44 «PMID: 19625277»PubMed
  18. Zhang H, Yang H, Lai C ym. Quantitative relationship between liver fat content and metabolic syndrome in obese children and adolescents. Clin Endocrinol (Oxf) 2015;83:43-9 «PMID: 25711346»PubMed
  19. Sookoian S, Pirola CJ. Meta-analysis of the influence of I148M variant of patatin-like phospholipase domain containing 3 gene (PNPLA3) on the susceptibility and histological severity of nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2011;53:1883-94 «PMID: 21381068»PubMed
  20. Shen JH, Li YL, Li D ym. The rs738409 (I148M) variant of the PNPLA3 gene and cirrhosis: a meta-analysis. J Lipid Res 2015;56:167-75 «PMID: 25378656»PubMed
  21. Trépo E, Nahon P, Bontempi G ym. Association between the PNPLA3 (rs738409 C>G) variant and hepatocellular carcinoma: Evidence from a meta-analysis of individual participant data. Hepatology 2014;59:2170-7 «PMID: 24114809»PubMed
  22. Kotronen A, Johansson LE, Johansson LM ym. A common variant in PNPLA3, which encodes adiponutrin, is associated with liver fat content in humans. Diabetologia 2009;52:1056-60 «PMID: 19224197»PubMed
  23. Stender S, Kozlitina J, Nordestgaard BG ym. Adiposity amplifies the genetic risk of fatty liver disease conferred by multiple loci. Nat Genet 2017;49:842-7 «PMID: 28436986»PubMed
  24. Zhou Y, Llauradó G, Orešic M ym. Circulating triacylglycerol signatures and insulin sensitivity in NAFLD associated with the E167K variant in TM6SF2. J Hepatol 2015;62:657-63 «PMID: 25457209»PubMed
  25. Dongiovanni P, Petta S, Maglio C ym. Transmembrane 6 superfamily member 2 gene variant disentangles nonalcoholic steatohepatitis from cardiovascular disease. Hepatology 2015;61:506-14 «PMID: 25251399»PubMed
  26. Liu YL, Reeves HL, Burt AD ym. TM6SF2 rs58542926 influences hepatic fibrosis progression in patients with non-alcoholic fatty liver disease. Nat Commun 2014;5:4309 «PMID: 24978903»PubMed
  27. Holmen OL, Zhang H, Fan Y ym. Systematic evaluation of coding variation identifies a candidate causal variant in TM6SF2 influencing total cholesterol and myocardial infarction risk. Nat Genet 2014;46:345-51 «PMID: 24633158»PubMed
  28. Bjermo H, Iggman D, Kullberg J ym. Effects of n-6 PUFAs compared with SFAs on liver fat, lipoproteins, and inflammation in abdominal obesity: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr 2012;95:1003-12 «PMID: 22492369»PubMed
  29. Luukkonen PK, Sädevirta S, Zhou Y ym. Saturated Fat Is More Metabolically Harmful for the Human Liver Than Unsaturated Fat or Simple Sugars. Diabetes Care 2018;41:1732-9 «PMID: 29844096»PubMed
  30. Rosqvist F, Kullberg J, Ståhlman M ym. Overeating Saturated Fat Promotes Fatty Liver and Ceramides Compared With Polyunsaturated Fat: A Randomized Trial. J Clin Endocrinol Metab 2019;104:6207-19 «PMID: 31369090»PubMed
  31. Caussy C, Soni M, Cui J ym. Nonalcoholic fatty liver disease with cirrhosis increases familial risk for advanced fibrosis. J Clin Invest 2017;127:2697-704 «PMID: 28628033»PubMed
  32. McPherson S, Hardy T, Henderson E ym. Evidence of NAFLD progression from steatosis to fibrosing-steatohepatitis using paired biopsies: implications for prognosis and clinical management. J Hepatol 2015;62:1148-55 «PMID: 25477264»PubMed
  33. Wong VW, Wong GL, Choi PC ym. Disease progression of non-alcoholic fatty liver disease: a prospective study with paired liver biopsies at 3 years. Gut 2010;59:969-74 «PMID: 20581244»PubMed
  34. Pais R, Charlotte F, Fedchuk L ym. A systematic review of follow-up biopsies reveals disease progression in patients with non-alcoholic fatty liver. J Hepatol 2013;59:550-6 «PMID: 23665288»PubMed
  35. Singh S, Allen AM, Wang Z ym. Fibrosis progression in nonalcoholic fatty liver vs nonalcoholic steatohepatitis: a systematic review and meta-analysis of paired-biopsy studies. Clin Gastroenterol Hepatol 2015;13:643-54.e1-9 «PMID: 24768810»PubMed
  36. Hagström H, Nasr P, Ekstedt M ym. Fibrosis stage but not NASH predicts mortality and time to development of severe liver disease in biopsy-proven NAFLD. J Hepatol 2017;67:1265-73 «PMID: 28803953»PubMed
  37. Holterman AX, Guzman G, Fantuzzi G ym. Nonalcoholic fatty liver disease in severely obese adolescent and adult patients. Obesity (Silver Spring) 2013;21:591-7 «PMID: 23592668»PubMed
  38. Schwimmer JB, Zepeda A, Newton KP ym. Longitudinal assessment of high blood pressure in children with nonalcoholic fatty liver disease. PLoS One 2014;9:e112569 «PMID: 25419656»PubMed
  39. Glen J, Floros L, Day C ym. Non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD): summary of NICE guidance. BMJ 2016;354:i4428 «PMID: 27605111»PubMed
  40. Portillo-Sanchez P, Bril F, Maximos M ym. High Prevalence of Nonalcoholic Fatty Liver Disease in Patients With Type 2 Diabetes Mellitus and Normal Plasma Aminotransferase Levels. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:2231-8 «PMID: 25885947»PubMed
  41. Harris R, Harman DJ, Card TR ym. Prevalence of clinically significant liver disease within the general population, as defined by non-invasive markers of liver fibrosis: a systematic review. Lancet Gastroenterol Hepatol 2017;2:288-97 «PMID: 28404158»PubMed
  42. McPherson S, Hardy T, Dufour JF ym. Age as a Confounding Factor for the Accurate Non-Invasive Diagnosis of Advanced NAFLD Fibrosis. Am J Gastroenterol 2017;112:740-51 «PMID: 27725647»PubMed
  43. Ryysy L, Häkkinen AM, Goto T ym. Hepatic fat content and insulin action on free fatty acids and glucose metabolism rather than insulin absorption are associated with insulin requirements during insulin therapy in type 2 diabetic patients. Diabetes 2000;49:749-58 «PMID: 10905483»PubMed
  44. Juurinen L, Kotronen A, Granér M ym. Rosiglitazone reduces liver fat and insulin requirements and improves hepatic insulin sensitivity and glycemic control in patients with type 2 diabetes requiring high insulin doses. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:118-24 «PMID: 17956948»PubMed
  45. Kotronen A, Peltonen M, Hakkarainen A ym. Prediction of non-alcoholic fatty liver disease and liver fat using metabolic and genetic factors. Gastroenterology 2009;137:865-72 «PMID: 19524579»PubMed
  46. Isokuortti E, Zhou Y, Peltonen M ym. Use of HOMA-IR to diagnose non-alcoholic fatty liver disease: a population-based and inter-laboratory study. Diabetologia 2017;60:1873-82 «PMID: 28660493»PubMed
  47. Castera L, Friedrich-Rust M, Loomba R. Noninvasive Assessment of Liver Disease in Patients With Nonalcoholic Fatty Liver Disease. Gastroenterology 2019;156:1264-81.e4 «PMID: 30660725»PubMed
  48. Eddowes PJ, Sasso M, Allison M ym. Accuracy of FibroScan Controlled Attenuation Parameter and Liver Stiffness Measurement in Assessing Steatosis and Fibrosis in Patients With Nonalcoholic Fatty Liver Disease. Gastroenterology 2019;156:1717-30 «PMID: 30689971»PubMed
  49. Malik VS, Popkin BM, Bray GA ym. Sugar-sweetened beverages and risk of metabolic syndrome and type 2 diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:2477-83 «PMID: 20693348»PubMed
  50. Eckel RH, Jakicic JM, Ard JD ym. 2013 AHA/ACC guideline on lifestyle management to reduce cardiovascular risk: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation 2014;129(Suppl 2):S76-99 «PMID: 24222015»PubMed
  51. Wong VW, Vergniol J, Wong GL ym. Diagnosis of fibrosis and cirrhosis using liver stiffness measurement in nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2010;51:454-62 «PMID: 20101745»PubMed
  52. Wong VW, Vergniol J, Wong GL ym. Liver stiffness measurement using XL probe in patients with nonalcoholic fatty liver disease. Am J Gastroenterol 2012;107:1862-71 «PMID: 23032979»PubMed
  53. Park CC, Nguyen P, Hernandez C ym. Magnetic Resonance Elastography vs Transient Elastography in Detection of Fibrosis and Noninvasive Measurement of Steatosis in Patients With Biopsy-Proven Nonalcoholic Fatty Liver Disease. Gastroenterology 2017;152:598-607.e2 «PMID: 27911262»PubMed
  54. Bravo AA, Sheth SG, Chopra S. Liver biopsy. N Engl J Med 2001;344:495-500 «PMID: 11172192»PubMed
  55. Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  56. Vos MB, Abrams SH, Barlow SE ym. NASPGHAN Clinical Practice Guideline for the Diagnosis and Treatment of Nonalcoholic Fatty Liver Disease in Children: Recommendations from the Expert Committee on NAFLD (ECON) and the North American Society of Pediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition (NASPGHAN). J Pediatr Gastroenterol Nutr 2017;64:319-34 «PMID: 28107283»PubMed
  57. Musso G, Cassader M, Rosina F ym. Impact of current treatments on liver disease, glucose metabolism and cardiovascular risk in non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD): a systematic review and meta-analysis of randomised trials. Diabetologia 2012;55:885-904 «PMID: 22278337»PubMed
  58. Kenneally S, Sier JH, Moore JB. Efficacy of dietary and physical activity intervention in non-alcoholic fatty liver disease: a systematic review. BMJ Open Gastroenterol 2017;4:e000139 «PMID: 28761689»PubMed
  59. NICE guideline NG49. Non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD): assessment and management. 2016. www.nice.org.uk/guidance/ng49
  60. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  61. Wong VW, Wong GL, Chan RS ym. Beneficial effects of lifestyle intervention in non-obese patients with non-alcoholic fatty liver disease. J Hepatol 2018;69:1349-56 «PMID: 30142427»PubMed
  62. Vilar-Gomez E, Martinez-Perez Y, Calzadilla-Bertot L ym. Weight Loss Through Lifestyle Modification Significantly Reduces Features of Nonalcoholic Steatohepatitis. Gastroenterology 2015;149:367-78.e5 «PMID: 25865049»PubMed
  63. Romero-Gómez M, Zelber-Sagi S, Trenell M. Treatment of NAFLD with diet, physical activity and exercise. J Hepatol 2017;67:829-46 «PMID: 28545937»PubMed
  64. Keating SE, Hackett DA, George J ym. Exercise and non-alcoholic fatty liver disease: a systematic review and meta-analysis. J Hepatol 2012;57:157-66 «PMID: 22414768»PubMed
  65. Thoma C, Day CP, Trenell MI. Lifestyle interventions for the treatment of non-alcoholic fatty liver disease in adults: a systematic review. J Hepatol 2012;56:255-66 «PMID: 21723839»PubMed
  66. Hashida R, Kawaguchi T, Bekki M ym. Aerobic vs. resistance exercise in non-alcoholic fatty liver disease: A systematic review. J Hepatol 2017;66:142-52 «PMID: 27639843»PubMed
  67. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  68. Rabøl R, Petersen KF, Dufour S ym. Reversal of muscle insulin resistance with exercise reduces postprandial hepatic de novo lipogenesis in insulin resistant individuals. Proc Natl Acad Sci USA 2011;108:13705-9 «PMID: 21808028»PubMed
  69. van der Windt DJ, Sud V, Zhang H ym. The Effects of Physical Exercise on Fatty Liver Disease. Gene Expr 2018;18:89-101 «PMID: 29212576»PubMed
  70. Mozaffarian D, Hao T, Rimm EB ym. Changes in diet and lifestyle and long-term weight gain in women and men. N Engl J Med 2011;364:2392-404 «PMID: 21696306»PubMed
  71. Åberg F, Puukka P, Salomaa V ym. Risks of Light and Moderate Alcohol Use in Fatty Liver Disease: Follow-Up of Population Cohorts. Hepatology 2019 Jul 19. doi: 10.1002/hep.30864 «PMID: 31323122»PubMed
  72. Ajmera VH, Terrault NA, Harrison SA. Is moderate alcohol use in nonalcoholic fatty liver disease good or bad? A critical review. Hepatology 2017;65:2090-9 «PMID: 28100008»PubMed
  73. Ajmera V, Belt P, Wilson LA ym. Among Patients With Nonalcoholic Fatty Liver Disease, Modest Alcohol Use Is Associated With Less Improvement in Histologic Steatosis and Steatohepatitis. Clin Gastroenterol Hepatol 2018;16:1511-20.e5 «PMID: 29378307»PubMed
  74. Eslam M, Sanyal AJ, George J. Toward More Accurate Nomenclature for Fatty Liver Diseases. Gastroenterology 2019;157:590-3 «PMID: 31158374»PubMed
  75. Vos MB, Lavine JE. Dietary fructose in nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2013;57:2525-31 «PMID: 23390127»PubMed
  76. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  77. Ekstedt M, Franzén LE, Mathiesen UL ym. Long-term follow-up of patients with NAFLD and elevated liver enzymes. Hepatology 2006;44:865-73 «PMID: 17006923»PubMed
  78. Pais R, Giral P, Khan JF ym. Fatty liver is an independent predictor of early carotid atherosclerosis. J Hepatol 2016;65:95-102 «PMID: 27129836»PubMed
  79. Piepoli MF, Hoes AW, Agewall S ym. 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: The Sixth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of 10 societies and by invited experts)Developed with the special contribution of the European Association for Cardiovascular Prevention & Rehabilitation (EACPR). Eur Heart J 2016;37:2315-81 «PMID: 27222591»PubMed
  80. Mach F, Baigent C, Catapano AL ym. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias: lipid modification to reduce cardiovascular risk. Eur Heart J 2019 Aug 31. pii: ehz455 «PMID: 31504418»PubMed
  81. Newman CB, Preiss D, Tobert JA ym. Statin Safety and Associated Adverse Events: A Scientific Statement From the American Heart Association. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2019;39:e38-81 «PMID: 30580575»PubMed
  82. Bril F, Portillo Sanchez P, Lomonaco R ym. Liver Safety of Statins in Prediabetes or T2DM and Nonalcoholic Steatohepatitis: Post Hoc Analysis of a Randomized Trial. J Clin Endocrinol Metab 2017;102:2950-61 «PMID: 28575232»PubMed
  83. Athyros VG, Alexandrides TK, Bilianou H ym. The use of statins alone, or in combination with pioglitazone and other drugs, for the treatment of non-alcoholic fatty liver disease/non-alcoholic steatohepatitis and related cardiovascular risk. An Expert Panel Statement. Metabolism 2017;71:17-32 «PMID: 28521870»PubMed
  84. Athyros VG, Tziomalos K, Gossios TD ym. Safety and efficacy of long-term statin treatment for cardiovascular events in patients with coronary heart disease and abnormal liver tests in the Greek Atorvastatin and Coronary Heart Disease Evaluation (GREACE) Study: a post-hoc analysis. Lancet 2010;376:1916-22 «PMID: 21109302»PubMed
  85. Tikkanen MJ, Fayyad R, Faergeman O ym. Effect of intensive lipid lowering with atorvastatin on cardiovascular outcomes in coronary heart disease patients with mild-to-moderate baseline elevations in alanine aminotransferase levels. Int J Cardiol 2013;168:3846-52 «PMID: 24001698»PubMed
  86. Dongiovanni P, Petta S, Mannisto V ym. Statin use and non-alcoholic steatohepatitis in at risk individuals. J Hepatol 2015;63:705-12 «PMID: 25980762»PubMed
  87. Athyros VG, Boutari C, Stavropoulos K ym. Statins: An Under-Appreciated Asset for the Prevention and the Treatment of NAFLD or NASH and the Related Cardiovascular Risk. Curr Vasc Pharmacol 2018;16:246-53 «PMID: 28676019»PubMed
  88. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  89. Armstrong MJ, Gaunt P, Aithal GP ym. Liraglutide safety and efficacy in patients with non-alcoholic steatohepatitis (LEAN): a multicentre, double-blind, randomised, placebo-controlled phase 2 study. Lancet 2016;387:679-90 «PMID: 26608256»PubMed
  90. Neuschwander-Tetri BA, Loomba R, Sanyal AJ ym. Farnesoid X nuclear receptor ligand obeticholic acid for non-cirrhotic, non-alcoholic steatohepatitis (FLINT): a multicentre, randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2015;385:956-65 «PMID: 25468160»PubMed
  91. Kuchay MS, Krishan S, Mishra SK ym. Effect of Empagliflozin on Liver Fat in Patients With Type 2 Diabetes and Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Randomized Controlled Trial (E-LIFT Trial). Diabetes Care 2018;41:1801-8 «PMID: 29895557»PubMed
  92. Sattar N, Fitchett D, Hantel S ym. Empagliflozin is associated with improvements in liver enzymes potentially consistent with reductions in liver fat: results from randomised trials including the EMPA-REG OUTCOME® trial. Diabetologia 2018;61:2155-63 «PMID: 30066148»PubMed
  93. Lee PC, Ganguly S, Goh SY. Weight loss associated with sodium-glucose cotransporter-2 inhibition: a review of evidence and underlying mechanisms. Obes Rev 2018;19:1630-41 «PMID: 30253050»PubMed
  94. Zinman B, Wanner C, Lachin JM ym. Empagliflozin, Cardiovascular Outcomes, and Mortality in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2015;373:2117-28 «PMID: 26378978»PubMed
  95. Neal B, Perkovic V, Mahaffey KW ym. Canagliflozin and Cardiovascular and Renal Events in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2017;377:644-57 «PMID: 28605608»PubMed
  96. Wiviott SD, Raz I, Bonaca MP ym. Dapagliflozin and Cardiovascular Outcomes in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2019;380:347-57 «PMID: 30415602»PubMed
  97. Caiazzo R, Lassailly G, Leteurtre E ym. Roux-en-Y gastric bypass versus adjustable gastric banding to reduce nonalcoholic fatty liver disease: a 5-year controlled longitudinal study. Ann Surg 2014;260:893-8 «PMID: 25379859»PubMed
  98. Lassailly G, Caiazzo R, Buob D ym. Bariatric Surgery Reduces Features of Nonalcoholic Steatohepatitis in Morbidly Obese Patients. Gastroenterology 2015;149:379-88 «PMID: 25917783»PubMed
  99. Mathurin P, Hollebecque A, Arnalsteen L ym. Prospective study of the long-term effects of bariatric surgery on liver injury in patients without advanced disease. Gastroenterology 2009;137:532-40 «PMID: 19409898»PubMed
  100. Barker KB, Palekar NA, Bowers SP ym. Non-alcoholic steatohepatitis: effect of Roux-en-Y gastric bypass surgery. Am J Gastroenterol 2006;101:368-73 «PMID: 16454845»PubMed
  101. Clark JM, Alkhuraishi AR, Solga SF ym. Roux-en-Y gastric bypass improves liver histology in patients with non-alcoholic fatty liver disease. Obes Res 2005;131180-6 «PMID: 16076987»PubMed
  102. Dixon JB, Bhathal PS, Hughes NR ym. Nonalcoholic fatty liver disease: Improvement in liver histological analysis with weight loss. Hepatology 2004;39:1647-54 «PMID: 15185306»PubMed
  103. Mattar SG, Velcu LM, Rabinovitz M ym. Surgically-induced weight loss significantly improves nonalcoholic fatty liver disease and the metabolic syndrome. Ann Surg 2005;242:610-7 «PMID: 16192822»PubMed
  104. Weiner RA. Surgical treatment of non-alcoholic steatohepatitis and non-alcoholic fatty liver disease. Dig Dis 2010;28:274-9 «PMID: 20460923»PubMed
  105. Moretto M, Kupski C, da Silva VD ym. Effect of bariatric surgery on liver fibrosis. Obes Surg 2012;22:1044-9 «PMID: 22108808»PubMed
  106. Parker BM, Wu J, You J ym. Reversal of fibrosis in patients with nonalcoholic steatohepatosis after gastric bypass surgery. BMC Obes 2017;4:32 «PMID: 28919979»PubMed
  107. von Schönfels W, Beckmann JH, Ahrens M ym. Histologic improvement of NAFLD in patients with obesity after bariatric surgery based on standardized NAS (NAFLD activity score). Surg Obes Relat Dis 2018;14:1607-16 «PMID: 30146425»PubMed
  108. Mummadi RR, Kasturi KS, Chennareddygari S ym. Effect of bariatric surgery on nonalcoholic fatty liver disease: systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2008;6:1396-402 «PMID: 18986848»PubMed
  109. Bower G, Toma T, Harling L ym. Bariatric Surgery and Non-Alcoholic Fatty Liver Disease: a Systematic Review of Liver Biochemistry and Histology. Obes Surg 2015;25:2280-9 «PMID: 25917981»PubMed
  110. Sjöström L. Review of the key results from the Swedish Obese Subjects (SOS) trial - a prospective controlled intervention study of bariatric surgery. J Intern Med 2013;273:219-34 «PMID: 23163728»PubMed
  111. Puzziferri N, Roshek TB 3rd, Mayo HG ym. Long-term follow-up after bariatric surgery: a systematic review. JAMA 2014;312:934-42 «PMID: 25182102»PubMed
  112. Adams TD, Davidson LE, Litwin SE ym. Weight and Metabolic Outcomes 12 Years after Gastric Bypass. N Engl J Med 2017;3771143-55 «PMID: 28930514»PubMed
  113. Schauer PR, Bhatt DL, Kirwan JP ym. Bariatric surgery versus intensive medical therapy for diabetes--3-year outcomes. N Engl J Med 2014;370:2002-13 «PMID: 24679060»PubMed
  114. Wu R, Ortiz J, Dallal R. Is bariatric surgery safe in cirrhotics? Hepat Mon 2013;13:e8536 «PMID: 23610589»PubMed
  115. Dallal RM, Mattar SG, Lord JL ym. Results of laparoscopic gastric bypass in patients with cirrhosis. Obes Surg 2004;14:47-53 «PMID: 14980033»PubMed
  116. Verna EC, Berk PD. Role of fatty acids in the pathogenesis of obesity and fatty liver: impact of bariatric surgery. Semin Liver Dis 2008;28:407-26 «PMID: 18956297»PubMed
  117. Rebibo L, Gerin O, Verhaeghe P ym. Laparoscopic sleeve gastrectomy in patients with NASH-related cirrhosis: a case-matched study. Surg Obes Relat Dis 2014;10:405-10 «PMID: 24355322»PubMed
  118. Shimizu H, Phuong V, Maia M ym. Bariatric surgery in patients with liver cirrhosis. Surg Obes Relat Dis 2013;9:1-6 «PMID: 23201210»PubMed
  119. García-Sesma A, Calvo J, Manrique A ym. Morbidly Obese Patients Awaiting Liver Transplantation-Sleeve Gastrectomy: Safety and Efficacy From a Liver Transplant Unit Experience. Transplant Proc 2019;51:33-7 «PMID: 30598229»PubMed
  120. Boza C, Riquelme A, Ibañez L ym. Predictors of nonalcoholic steatohepatitis (NASH) in obese patients undergoing gastric bypass. Obes Surg 2005;15:1148-53 «PMID: 16197788»PubMed
  121. Ong JP, Elariny H, Collantes R ym. Predictors of nonalcoholic steatohepatitis and advanced fibrosis in morbidly obese patients. Obes Surg 2005;15:310-5 «PMID: 15826462»PubMed
  122. Goh GB, Schauer PR, McCullough AJ. Considerations for bariatric surgery in patients with cirrhosis. World J Gastroenterol 2018;24:3112-9 «PMID: 30065557»PubMed
  123. Mosko JD, Nguyen GC. Increased perioperative mortality following bariatric surgery among patients with cirrhosis. Clin Gastroenterol Hepatol 2011;9:897-901 «PMID: 21782772»PubMed
  124. Citterio D, Facciorusso A, Sposito C ym. Hierarchic Interaction of Factors Associated With Liver Decompensation After Resection for Hepatocellular Carcinoma. JAMA Surg 2016;151:846-53 «PMID: 27248425»PubMed
  125. Haldar D, Kern B, Hodson J ym. Outcomes of liver transplantation for non-alcoholic steatohepatitis: A European Liver Transplant Registry study. J Hepatol 2019;71:313-22 «PMID: 31071367»PubMed
  126. Cholankeril G, Ahmed A. Alcoholic Liver Disease Replaces Hepatitis C Virus Infection as the Leading Indication for Liver Transplantation in the United States. Clin Gastroenterol Hepatol 2018;16:1356-8 «PMID: 29199144»PubMed
  127. Nair S, Verma S, Thuluvath PJ. Obesity and its effect on survival in patients undergoing orthotopic liver transplantation in the United States. Hepatology 2002;35:105-9 «PMID: 11786965»PubMed
  128. LaMattina JC, Foley DP, Fernandez LA ym. Complications associated with liver transplantation in the obese recipient. Clin Transplant 2012;26:910-8 «PMID: 22694047»PubMed
  129. Hakeem AR, Cockbain AJ, Raza SS ym. Increased morbidity in overweight and obese liver transplant recipients: a single-center experience of 1325 patients from the United Kingdom. Liver Transpl 2013;19:551-62 «PMID: 23408499»PubMed
  130. Lazzati A, Iannelli A, Schneck AS ym. Bariatric surgery and liver transplantation: a systematic review a new frontier for bariatric surgery. Obes Surg 2015;25:134-42 «PMID: 25337867»PubMed
  131. Khullar V, Dolganiuc A, Firpi RJ. Pre-and-post transplant considerations in patients with nonalcoholic fatty liver disease. World J Transplant 2014;4:81-92 «PMID: 25032097»PubMed
  132. Vu L, Switzer NJ, De Gara C ym. Surgical interventions for obesity and metabolic disease. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:239-46 «PMID: 23731885»PubMed
  133. Pories WJ. Bariatric surgery: risks and rewards. J Clin Endocrinol Metab 2008;93(Suppl 1):S89-96 «PMID: 18987275»PubMed
  134. Albeladi B, Bourbao-Tournois C, Huten N. Short- and midterm results between laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass and laparoscopic sleeve gastrectomy for the treatment of morbid obesity. J Obes 2013;2013:934653 «PMID: 24078867»PubMed
  135. Lakdawala MA, Bhasker A, Mulchandani D ym. Comparison between the results of laparoscopic sleeve gastrectomy and laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass in the Indian population: a retrospective 1 year study. Obes Surg 2010;20:1-6 «PMID: 19802646»PubMed
  136. Chouillard EK, Karaa A, Elkhoury M ym. Laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass versus laparoscopic sleeve gastrectomy for morbid obesity: case-control study. Surg Obes Relat Dis 2011;7:500-5 «PMID: 21459682»PubMed
  137. Farrell GC, Larter CZ. Nonalcoholic fatty liver disease: from steatosis to cirrhosis. Hepatology 2006;43(Suppl 1):S99-112 «PMID: 16447287»PubMed
  138. Loria P, Adinolfi LE, Bellentani S ym. Practice guidelines for the diagnosis and management of nonalcoholic fatty liver disease. A decalogue from the Italian Association for the Study of the Liver (AISF) Expert Committee. Dig Liver Dis 2010;42:272-82 «PMID: 20171943»PubMed
  139. Arkkila P. Gastroskopia. Kirjassa: Lääkärin käsikirja. Jousimaa J, Alenius H, Atula S ym. (toim.) 12. uudistettu painos 2017. Kustannus Oy Duodecim
  140. Siddiqui MS, Carbone S, Vincent R ym. Prevalence and Severity of Nonalcoholic Fatty Liver Disease Among Caregivers of Patients With Nonalcoholic Fatty Liver Disease Cirrhosis. Clin Gastroenterol Hepatol 2019;17:2132-3. «PMID: 30448600»PubMed
  141. Åberg F, Arkkila P. Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansantautimme varhain. Suom Lääkäril 2017;37:2002-7
  142. Adams LA, George J, Bugianesi E ym. Complex non-invasive fibrosis models are more accurate than simple models in non-alcoholic fatty liver disease. J Gastroenterol Hepatol 2011;26:1536-43 «PMID: 21950746»PubMed
  143. Aithal GP, Thomas JA, Kaye PV ym. Randomized, placebo-controlled trial of pioglitazone in nondiabetic subjects with nonalcoholic steatohepatitis. Gastroenterology 2008;135:1176-84 «PMID: 18718471»PubMed
  144. Angulo P, Hui JM, Marchesini G ym. The NAFLD fibrosis score: a noninvasive system that identifies liver fibrosis in patients with NAFLD. Hepatology 2007;45:846-54 «PMID: 17393509»PubMed
  145. Belfort R, Harrison SA, Brown K ym. A placebo-controlled trial of pioglitazone in subjects with nonalcoholic steatohepatitis. N Engl J Med 2006;355:2297-307 «PMID: 17135584»PubMed
  146. Calès P, Lainé F, Boursier J ym. Comparison of blood tests for liver fibrosis specific or not to NAFLD. J Hepatol 2009;50:165-73 «PMID: 18977552»PubMed
  147. Cichoz-Lach H, Celinski K, Prozorow-Król B ym. The BARD score and the NAFLD fibrosis score in the assessment of advanced liver fibrosis in nonalcoholic fatty liver disease. Med Sci Monit 2012;18:CR735-40 «PMID: 23197236»PubMed
  148. Cusi K, Orsak B, Bril F ym. Long-Term Pioglitazone Treatment for Patients With Nonalcoholic Steatohepatitis and Prediabetes or Type 2 Diabetes Mellitus: A Randomized Trial. Ann Intern Med 2016;165:305-15 «PMID: 27322798»PubMed
  149. European Association for the Study of the Liver (EASL)., European Association for the Study of Diabetes (EASD)., European Association for the Study of Obesity (EASO).. EASL-EASD-EASO Clinical Practice Guidelines for the management of non-alcoholic fatty liver disease. Diabetologia 2016;59:1121-40 «PMID: 27053230»PubMed
  150. Guha IN, Parkes J, Roderick P ym. Noninvasive markers of fibrosis in nonalcoholic fatty liver disease: Validating the European Liver Fibrosis Panel and exploring simple markers. Hepatology 2008;47:455-60 «PMID: 18038452»PubMed
  151. Harrison SA, Oliver D, Arnold HL ym. Development and validation of a simple NAFLD clinical scoring system for identifying patients without advanced disease. Gut 2008;57:1441-7 «PMID: 18390575»PubMed
  152. Hashida R, Kawaguchi T, Bekki M ym. Aerobic vs. resistance exercise in non-alcoholic fatty liver disease: A systematic review. J Hepatol 2017;66:142-52 «PMID: 27639843»PubMed
  153. Hsu C, Caussy C, Imajo K ym. Magnetic Resonance vs Transient Elastography Analysis of Patients With Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Systematic Review and Pooled Analysis of Individual Participants. Clin Gastroenterol Hepatol 2019;17:630-37.e8 «PMID: 29908362»PubMed
  154. Lavine JE, Schwimmer JB, Van Natta ML ym. Effect of vitamin E or metformin for treatment of nonalcoholic fatty liver disease in children and adolescents: the TONIC randomized controlled trial. JAMA 2011;305:1659-68 «PMID: 21521847»PubMed
  155. Lichtinghagen R, Pietsch D, Bantel H ym. The Enhanced Liver Fibrosis (ELF) score: normal values, influence factors and proposed cut-off values. J Hepatol 2013;59:236-42 «PMID: 23523583»PubMed
  156. McPherson S, Stewart SF, Henderson E ym. Simple non-invasive fibrosis scoring systems can reliably exclude advanced fibrosis in patients with non-alcoholic fatty liver disease. Gut 2010;59:1265-9 «PMID: 20801772»PubMed
  157. Musso G, Cassader M, Paschetta E ym. Thiazolidinediones and Advanced Liver Fibrosis in Nonalcoholic Steatohepatitis: A Meta-analysis. JAMA Intern Med 2017;177:633-40 «PMID: 28241279»PubMed
  158. Musso G, Gambino R, Cassader M ym. Meta-analysis: natural history of non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) and diagnostic accuracy of non-invasive tests for liver disease severity. Ann Med 2011;43:617-49 «PMID: 21039302»PubMed
  159. Ratziu V, Giral P, Charlotte F ym. Liver fibrosis in overweight patients. Gastroenterology 2000;118:1117-23 «PMID: 10833486»PubMed
  160. Ratziu V, Massard J, Charlotte F ym. Diagnostic value of biochemical markers (FibroTest-FibroSURE) for the prediction of liver fibrosis in patients with non-alcoholic fatty liver disease. BMC Gastroenterol 2006;6:6 «PMID: 16503961»PubMed
  161. Ruffillo G, Fassio E, Alvarez E ym. Comparison of NAFLD fibrosis score and BARD score in predicting fibrosis in nonalcoholic fatty liver disease. J Hepatol 2011;54:160-3 «PMID: 20934232»PubMed
  162. Sanyal AJ, Chalasani N, Kowdley KV ym. Pioglitazone, vitamin E, or placebo for nonalcoholic steatohepatitis. N Engl J Med 2010;362:1675-85 «PMID: 20427778»PubMed
  163. Shah AG, Lydecker A, Murray K ym. Comparison of noninvasive markers of fibrosis in patients with nonalcoholic fatty liver disease. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:1104-12 «PMID: 19523535»PubMed
  164. Siddiqui MS, Patidar KR, Boyett S ym. Performance of non-invasive models of fibrosis in predicting mild to moderate fibrosis in patients with non-alcoholic fatty liver disease. Liver Int 2016;36:572-9 «PMID: 26713759»PubMed
  165. Sumida Y, Yoneda M, Hyogo H ym. Validation of the FIB4 index in a Japanese nonalcoholic fatty liver disease population. BMC Gastroenterol 2012;12:2 «PMID: 22221544»PubMed
  166. Sun W, Cui H, Li N ym. Comparison of FIB-4 index, NAFLD fibrosis score and BARD score for prediction of advanced fibrosis in adult patients with non-alcoholic fatty liver disease: A meta-analysis study. Hepatol Res 2016;46:862-70 «PMID: 26763834»PubMed
  167. Thoma C, Day CP, Trenell MI. Lifestyle interventions for the treatment of non-alcoholic fatty liver disease in adults: a systematic review. J Hepatol 2012;56:255-66 «PMID: 21723839»PubMed
  168. Wai CT, Greenson JK, Fontana RJ ym. A simple noninvasive index can predict both significant fibrosis and cirrhosis in patients with chronic hepatitis C. Hepatology 2003;38:518-26 «PMID: 12883497»PubMed
  169. Xiao G, Zhu S, Xiao X ym. Comparison of laboratory tests, ultrasound, or magnetic resonance elastography to detect fibrosis in patients with nonalcoholic fatty liver disease: A meta-analysis. Hepatology 2017;66:1486-501 «PMID: 28586172»PubMed
  170. Xu R, Tao A, Zhang S ym. Association between vitamin E and non-alcoholic steatohepatitis: a meta-analysis. Int J Clin Exp Med 2015;8:3924-34 «PMID: 26064294»PubMed
  171. Leikkausta edeltävä arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

A

Elastografia (trasientti elastografia, TE) ja magneettiresonansielastografia, MRE) edenneen fibroosin F3–F4:n diagnostiikassa

Transientti elastografia (TE) on kajoamaton, noin 10 minuuttia kestävä tutkimus, joka mittaa maksan jäykkyyttä ja jonka avulla voidaan ennustaa edennyt fibroosi (F3–F4) varsin luotettavasti.

A

FIB-4- ja NFS-fibroosiriskilaskurit ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa

Kun FIB-4- tai NFS-arvot ovat alle alemman päätöksentekorajan (35–65-vuotiailla FIB-4 < 1,3 ja NFS < 2 yli 65-vuotiailla FIB-4 < 2,0 ja NFS < 0,12), on fibroosi epätodennäköinen.

A

Liikunta ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoidossa

Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaa ja -kestävyyttä lisäävä liikunta (lihaskuntoharjoittelu) vähentävät maksan rasvapitoisuutta ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavilla potilailla.

A

Non-invasiiviset laboratoriotutkimuksiin perustuvat fibroosilaskurit ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa

Fibrosis-4-indeksi (FIB-4) ja NAFLD Fibrosis Score (NFS) ovat erottaneet merkittävän fibroosin NAFLD:n yhteydessä parhaiten.

B

E-vitamiini ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoidossa

E-vitamiini ilmeisesti parantaa maksan histologiaa ja pienentää maksaentsyymien pitoisuutta ei-alkoholiperäistä steatohepatiittia sairastavilla potilailla, joilla diagnoosi on varmennettu maksabiopsialla.

B

Pioglitatsoni ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoidossa

Pioglitatsoni ilmeisesti parantaa maksan histologiaa ja pienentää maksaentsyymien pitoisuutta diabeteksesta riippumatta ei-alkoholiperäistä steatohepatiittia sairastavilla potilailla, joilla diagnoosi on varmennettu maksabiopsialla.

C

FIB-4 ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin vuositarkastuksessa

FIB-4 ei vaadi ajantasaista painoindeksiä, jonka vuoksi se soveltuu ensisijaiseksi vuositarkastusten esikokeeksi.

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin eri vaiheet
Kehon painoindeksin vaikutus maksan rasvapitoisuuteen
Metabolinen rasvamaksatauti
Metaboliseen oireyhtymään liittyvän rasvamaksan patogeneesi
Painon pudotuksen vaikutus maksan histologiaan
Vakavan maksatapahtuman riskin riippuvuus päivittäisestä alkoholinkäytöstä diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla

Aiheeseen liittyviä suosituksia