Päänsärky
Lääkärin käsikirja
27.10.2025 • Viimeisin muutos 27.10.2025
Keskeistä
- Noin puolet aikuisväestöstä kokee päänsärkyä vuosittain.
- Potilaan huolellinen haastattelu on päänsäryn diagnoosin kulmakivi.
- Kun terveen aikuisen päänsärkyoireet sopivat tunnettuihin primaareihin päänsärkyihin (ICHD-3-luokitus) ja kun yleis- ja neurologinen status ovat normaalit, eivät lisätutkimukset tavallisesti ole tarpeen.
Epidemiologia ja luokittelu
- Aikuisten primaareista päänsäryistä yleisimmät ovat jännityspäänsärky (esiintyvyys 63 %) ja migreeni (15 %).
- Päänsärkyjen luokittelu primaarisiin, sekundaarisiin ja muihin pään alueen kiputiloihin perustuu vuoden 2018 ICHD-3 (International Classification of Headache Disorders) -kriteereihin «https://ichd-3.org»1.
Primaariset päänsärkysairaudet
Sekundaariset päänsäryt
- Pään tai niskan vamma tai trauma
- Aivojen verenkiertohäiriö
- Ei-verenkierrollinen kallonsisäinen syy, esim. aivopaineen muutoksiin liittyvä päänsärky
- Vieroituspäänsäryt, esim. päihteisiin ja lääkkeisiin liittyvät
- Infektiot
- Homeostaasihäiriöt, esim. uniapneaan tai verenpainetautiin liittyen
- Pään tai kaulan alueen syyt
- Psykiatriset syyt
Päänsärkyjen syyt
Subakuutin tai kroonisen päänsäryn syyt
- Jännityspäänsärky «Jännityspäänsärky»2
- Migreeni «Migreeni»1
- Sinuiitti «Äkillinen poskiontelotulehdus»10, otiitti «Äkillinen välikorvatulehdus aikuisella»11
- Purennasta ja hampaista johtuva päänsärky «Bruksismi»12
- Silmäperäiset syyt (taittovirheet «Taittoviat»13)
- Lääke- tai päihderiippuvuus tai kipulääkkeiden liikakäyttö
- Posttraumaattinen päänsärky
- Intrakraniaalinen hypotensio
- Kallonsisäisten kipuherkkien rakenteiden venyttymisestä aiheutuva päänsärky
- Krooninen meningiitti, syynä esim. sarkoidoosi, sieni, tuberkuloosi
- Hypertyreoosi «Hypertyreoosi»14
- Hyperparatyreoosi «Hyperkalsemia ja hyperparatyreoosi»15
- Hypoglykemia «Diabetesta sairastavan hypoglykemia»16, hypoksia, hyperkapnia
- Vaskuliitti «Vaskuliitit»17
- Aivosinusten tromboosi
- Krooninen päivittäinen päänsärky
- Päivittäinen tai lähes päivittäinen päänsärky, jonka syynä ovat useat samanaikaiset eri päänsärkysairaudet, kuten krooninen migreeni, krooninen jännityspäänsärky, eri lääkkeiden liikakäyttö ja usein päänsärkyä aiheuttava muu sairaus
- Hoidossa keskeistä on primaarisen päänsäryn estohoidon aloitus ja kipulääkkeiden liikakäytön lopetus sekä sekundaaristen syiden huomiointi (esim. uniapnea, verenpainetauti ja purentaan liittyvät syyt).
Päänsärkyoireen selvittely
- Päänsärkyoireen anamnestinen arvio
- Huolellinen yleis- ja neurologinen status
- Tarvittavat lisätutkimukset ja konsultaatiot
- Kohtaushoidon suunnittelu ja estohoidon aloitus tarpeen mukaan
- Potilasohjaus
Päänsärkypotilaan anamneesi ja status
- Päänsärkykohtauksen kesto ja tyyppi
- Rasituksessa paheneva 1–3 vrk kestävä päänsärky on tyypillinen migreenissä. Pään alueen vannemainen jatkuva jomotus sopii jännityspäänsärkyyn.
- Lyhytkestoinen, toispuolinen ja erittäin voimakas paikallistuva kiputila on tyypillinen sarjoittaisessa päänsäryssä (30–180 min) tai neuralgisessa kipukohtauksessa, kuten kolmoishermosäryssä (sekunteja).
- Oireiston alku
- Äkillinen alku on tyypillistä SAV:ssa (minuuteissa) ja sarjoittaisessa päänsäryssä. Migreenikipu voimistuu joko nopeasti tunnin sisällä tai hitaasti tuntien kuluessa.
- Hitaasti voimistuva ja iltapäivällä haittaava kipu on tyypillistä jännityspäänsäryssä.
- Aivojen tilaa vievä prosessi, joka nostaa aivopainetta, oireilee aamuyöstä ja rasituksessa.
- Esiintymistiheys, toistuvuus
- Samanlaisena toistuva särky on usein migreeniä tai jännityspäänsärkyä.
- Vuorokauden aikana toistuvat kohtaukset ovat tyypillisiä sarjoittaisessa päänsäryssä ja alkavat usein nukahtamisen jälkeen. Kipuperiodi voi kestää viikoista kuukausiin.
- Säryn sijainti
- Toispuolinen kipu liittyy usein migreeniin ja aina sarjoittaisen päänsäryn kohtaukseen.
- Kipu takaraivon ja ohimon seudussa liittyy usein jännityspäänsärkyyn.
- Toispuolisen ohimosäryn takana voi olla myös niskaperäinen syy, poskiontelotulehdus, jättisoluarteriitti (temporaaliarteriitti) «Jättisoluarteriitti (temporaaliarteriitti)»18 tai leukanivelen tai purennan toimintahäiriö «Bruksismi»12.
- Silmän kipu voi liittyä silmänpaineeseen tai optikusneuriittiin ja edellyttää silmälääkärin tutkimusta.
- Säryn luonne
- Rasituksessa voimistuva ja sykkivä kipu liittyy migreeniin, jännityspäänsärky on pantamaista, puristavaa.
- Aamuyöllä herättävä päänsärky on usein migreeni tai aivopaineen noususta «Kohonnut kallonsisäinen paine»7 johtuva päänsärky.
- Viiltävä kipu silmän seudussa ja silmän kyynelvuoto liittyy trigeminoautonomisiin päänsärkyihin, kuten sarjoittaiseen päänsärkyyn.
- Särkyyn liittyvät oireet
- Väsymys, haukottelu ja makean himo ovat tyypillisiä migreenin ennakko-oireita.
- Pahoinvointi ja aistiherkkyys liittyvät migreeniin.
- Auraoire migreenissä on tyypillisesti alle tunnin kestävä näköoire: näkökentässä laajeneva, kirkas, väreilevä näköhäiriö; joskus auraoireena esiintyy toispuolinen puutuminen tai puhevaikeus.
- Näköauraoireissa on erotusdiagnostisesti huomioitava ohimenevän iskeemisen aivoverenkiertohäiriön (TIA, transient ischemic attack) oireet «TIA»19.
- Näkökenttä tai sen osa pimenee äkillisesti, eikä yleensä esiinny kirkasta väreilyä.
- Puutuminen, motorinen halvaus tai puheoireet
- Jännityspäänsärkyyn ei liity pahoinvointia ja oksentelua. Jos niitä esiintyy, säryssä on mukana migreenikohtaus tai kyseessä voi olla kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen liittyvä pahoinvointi.
- Provosoivat ja helpottavat tekijät
- Stressitilan muutos tai alkoholi kuten myös hajut ja kirkkaat valot voivat laukaista migreenin.
- Lepo pimeässä helpottaa oloa migreenissä.
- Liikkuminen usein helpottaa jännityspäänsärkyä.
- Lääkeanamneesi
- Päivittäin ja oireenmukaisesti käytettävät lääkkeet, annokset ja annostiheys
- Runsaaseen kipulääkkeiden käyttöön (triptaanien käyttöpäiviä 10 tai enemmän kuukaudessa, tulehduskipulääkkeiden tai parasetamolin käyttöpäiviä 15 tai enemmän kuukaudessa, opioidit) liitetään migreenipotilaalla huomattava lääkepäänsäryn riski.
- Lääkepäänsäryn hoitona suositellaan lääkevieroitusta, joko erikseen tai yhdessä estolääkkeen aloituksen yhteydessä.
Status
- Kiireettömässä tilanteessa päänsärkypotilaalle tehdään statustutkimus, joka on normaali kohtausten välillä.
- Sarjoittaisessa päänsäryssä todetaan kohtauksen aikana usein (80 %) kivun puoleisessa silmässä Hornerin oireyhtymä (ptoosi, mioosi, enoftalmus), kyynelvuoto ja sieraineritys kivun puolella, joskus kasvojen hikoilua.
- Verenpaine on syytä mitata kaikilta potilailta.
- Silmänpaine mitataan potilailta, joilla on silmän seudun särky.
- Silmänpohjatutkimuksessa papillin epätarkkuus ja puuttuva laskimopulsaatio (staasipapilli) voivat viitata kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen, joka edellyttää lisätutkimuksia.
Lisätutkimukset
- Anamneesin ja statustutkimuksen perusteella diagnosoidaan primaarit päänsärkysairaudet, kuten migreeni ja jännityspäänsärky.
- Erotusdiagnostisista verikokeista tutkitaan valikoiden
- Infektio-oireissa poski- ja otsaonteloiden kaikututkimus tai rtg-kuva
- Meningiitti- tai muissa keskushermosto-oireissa likvoritutkimus «Lannepisto (lumbaalipunktio)»20
- Subaraknoidaalivuoto (SAV) -epäilyssä aivojen tietokonetomografia (TT) ja aivoverisuonten angiografiatutkimus. Jos pään TT on SAV-epäilyssä normaali, voidaan harkinnan perusteella poissulkea SAV likvoritutkimuksella.
Jatkotutkimuksiin lähettämisen aiheet
- Päivystyslähete epäiltäessä meningiittiä, enkefaliittia tai subaraknoidaalivuotoa
- Päivystyskonsultaatio on tarpeen, jos todetaan statuspoikkeavuus, esim. persoonallisuuden muutos, kaksoiskuvat, staasipapilli, refleksipuoliero.
- Lähete erikoissairaanhoitoon, kun
- kipu on jatkuvaa, vaikka status on normaali
- kipua esiintyy ponnistelun tai yskimisen yhteydessä
- tarvitaan kipulääkkeiden tai triptaanien vieroitushoitoa
- päänsärky ei reagoi lääkehoitoon
- päänsärky aiheuttaa työkykyongelman.
Päänsäryn hoito
- Päänsäryn hoitoa käsitellään päänsärkytyyppejä käsittelevissä artikkeleissa.
Kirjallisuutta
- Stovner LJ, Hagen K, Linde M ym. The global prevalence of headache: an update, with analysis of the influences of methodological factors on prevalence estimates. J Headache Pain 2022;23(1):34. «PMID: 35410119»PubMed
