Takaisin Tulosta

Syövän lääkehoidon pitkäaikaishaitat

Lääkärin käsikirja
7.2.2025 • Viimeisin muutos 7.2.2025
Riikka Nevala

Keskeistä

  • Lääkkeillä pyritään parantamaan syöpä, jarruttamaan levinnyttä tautia, pidentämään elinaikaa ja lievittämään oireita.
  • Kun tavoitteena on paraneminen, myös hoidon haittoja täytyy hyväksyä.
    • Jos hoitotavoite on vain jarruttaa syöpäsairautta, merkittäviä elämänlaatuun vaikuttavia haittavaikutuksia pyritään välttämään.
  • Pitkäaikaisten haittojen hoitaminen on haasteellista.
    • Haittojen mekanismeihin perustuvia hoitomahdollisuuksia ei juuri ole.
    • Haittoja ei voi ehkäistä.
    • Eniten haittoja saavia ei pystytä etukäteen tunnistamaan.
  • Tärkeintä on keskittyä haittojen aiheuttamien kroonisten oireiden lievittämiseen.
  • Tärkeimmät syöpälääkeryhmät
    • Hormonitoimintaan vaikuttavat
    • Solunsalpaajat
    • Biologiset lääkkeet
    • Immuunivasteen muuntajat.
  • Seurannan siirtyessä perusterveydenhuoltoon tulee erikoissairaanhoidon loppuarviosta selvitä mahdollisten pitkäaikaishaittojen seurantatarve ja tutkimukset.

Hormonaaliset hoidot

  • Suurin osa rinta- ja eturauhassyövistä on hormoniriippuvaisia.
    • Lääkkeet estävät estrogeenin ja testosteronin synteesiä tai niiden vaikutusta kohdekudoksessa (kuva «»1).
    • Tyypillisesti hoitoajat ovat useiden vuosien mittaisia.
  • Lääkkeiden pitkäaikaishaitat johtuvat hormonaalisen toiminnan estosta.
    • Naisilla tyypillisiä oireita ovat kuukautisten poisjääminen, vaihdevuosi- ja niveloireet sekä osteoporoosi.
    • Miehet kärsivät impotenssista, lihasmassan menetyksestä ja vaihdevuosioireista.

LHRH-analogit

  • LHRH-analogit annostellaan ihon alle hitaasti vaikuttavana injektiona 1, 3 tai 6 kk:n välein.
  • Vaikuttavat hypotalamustasolla ja johtavat estrogeenin ja testosteronin erityksen vähenemiseen aiheuttaen kemiallisen kastraation.

Aromataasin estäjät

  • Aromataasin estäjiä käytetään vain postmenopausaalisilla naisilla.
  • Haittavaikutukset ovat yleensä lievempiä kuin LHRH-analogeilla.
  • Aiheuttavat osteoporoosia «Osteoporoosi»5.
  • Hoidon aikana voi ilmetä nivelten jäykkyyttä ja kipua.

CYP17A1-estäjä

  • Abirateroni estää kolesterolin muuttumista testosteroniksi lisämunuaisessa.
  • Abirateronin haittoja ovat maksa-arvojen nousu, turvotus ja sydämen toimintahäiriöt.

Reseptoriantagonistit

  • Estrogeenireseptoriantagonisti tamoksifeeni
    • Saattaa altistaa laskimotukoksille ja aivoverenkiertohäiriöille.
    • Voi aiheuttaa kohdun limakalvon liikakasvua.
    • Toimii reseptoriagonistina luussa, joten osteoporoosia ei tule.
  • Androgeeniantagonistit

Solunsalpaajat

  • Vuosikymmeniä käytössä olleet solunsalpaajat ovat edelleen keskeinen hoitomuoto.
  • Terapeuttinen leveys on kapea, joten haittavaikutusten riski on suuri.
  • Jos pyritään syövän paranemiseen, lääkeannokset ja hoidon intensiteetti ovat suuria, mutta hoitoaika suhteellisen lyhyt (vain muutamia kuukausia).
  • Jos jarrutetaan syövän etenemistä, hoitoannokset ovat pienempiä, mutta hoitoaika pidempi (jopa vuosia).
  • Molemmissa tapauksissa on olemassa pitkäaikaishaittojen riski.

Keskushermostohaitat

  • Veriaivoeste suojaa keskushermostoa solunsalpaajien haitoilta mutta estää useiden solunsalpaajien terapeuttiset vaikutukset keskushermostossa.
    • Pieni osa läpäisee veriaivoesteen ja voi aiheuttaa keskushermostohaittoja.
  • Oireiden hoito on oireenmukaista. Esim. depressiota hoidetaan mielialalääkkeillä «Masennuslääkkeet»6.
  • Solunsalpaajat voivat aiheuttaa pitkään jatkuvaa ns. aivosumua (väsymys, muistiongelmat).
    • Täsmällinen syy on epäselvä.
    • Aivosumu hälvenee yleensä itsekseen hoidon päättymisen jälkeen.

Neuropatia

Solunsalpaajien aiheuttama perifeerinen neuropatia

  • Perifeerinen neuropatia «Polyneuropatiat»7 on huomattavasti yleisempi solunsalpaajahoidon aiheuttama haitta kuin keskushermostotoksisuus.
    • Solunsalpaajat pääsevät helposti veri-hermoesteen ohi ja kertyvät hermopäätteisiin.
  • Riski kasvaa hoidon kestäessä pitkään.
  • Neuropatia on palautuva suuressa osassa tapauksista, jos hoito lopetetaan ajoissa.
    • Hermojen toipumista voi tapahtua n. 2 v:n ajan hoitojen päättymisen jälkeen.
    • Pitkälle edennyt neuropatia palautuu harvoin.
  • Oirekuva on samankaltainen eri solunsalpaajilla.
  • Tyypillistä on sukka-hansikastyyppinen perifeerinen sensoris-motorinen polyneuropatia (kuva «»2).
    • Sensoriset oireet ovat vallitsevia: esim. pistely ja kihelmöinti, puutuneisuus, tunnottomuus ja myös kipu.
    • Motoriset oireet, kuten lihasheikkous, sormien kömpelyys ja tasapainovaikeudet, kehittyvät hitaammin.

Neuropatiaa aiheuttavia syöpälääkkeitä

  • Taksaanit
    • Paklitakseli aiheuttaa neuropatiaa dosetakselia useammin.
    • Yleisiä oireita ovat käsien ja jalkojen tuntopuutokset ja kiputilat, mutta motorista heikkoutta esiintyy harvoin.
  • Platinayhdisteet
  • Vinka-alkaloidit
    • Vinkristiini on yleisimmin käytetty.
    • Ensimmäisiä oireita ovat käsien ja jalkaterien tunnottomuus ja kiputilat.
    • Myöhemmin tulevat ranteiden ja varpaiden lihasheikkous sekä autonomisen hermoston häiriöt, kuten virtsarakon atonia, paralyyttinen ileus, impotenssi, ortostaattinen hypotonia ja sydänongelmat.
  • Proteasomin estäjät
    • Bortetsomibi on eniten käytetty.
    • Aiheuttaa neuropatiaa n. puolelle potilaista.
    • Haittavaikutuksen riski suurenee kokonaisannoksen kasvaessa.
    • Yleisiä ovat hermoperäinen kipu ja ortostaattinen hypotonia.
  • Immuunivasteen muuntajat
    • Talidomidi on laajimmin käytössä.
    • Aiheuttaa lähinnä tuntopuutoksia.

Neuropatian ehkäisy ja hoito

  • Ehkäisyyn on käytetty lukuisia aineita, kuten kalsium- ja magnesiuminfuusioita ja vitamiineja, ilman merkittävää hyötyä.
  • Elämänlaatuun vaikuttaa eniten neuropaattinen kipu. Se on hankala hoitaa, eikä tutkimuksia ole tehty syöpäpotilailla.
  • Neuropaattisen kivun hoito: ks. artikkelit Krooninen kipu «Krooninen kipu»8, Diabeettinen neuropatia «Diabeettinen neuropatia»9 ja Polyneuropatiat «Polyneuropatiat»7.

Munuaisvauriot

Sydän- ja verenkiertoelimistön haitat

  • Solunsalpaajien aiheuttama sydäntoksisuus voi olla seurausta
    • suorasta tuhoisasta vaikutuksesta sydänlihassoluihin
    • verenpaineen noususta tai
    • tromboembolisista komplikaatioista.
  • Voivat aiheuttaa sydämen vasemman kammion vajaatoimintaa «Sydämen krooninen vajaatoiminta»14, sydänlihastulehdusta «Myokardiitti (sydänlihastulehdus)»15, sydänpussitulehdusta «Perikardiitti (sydänpussitulehdus)»16 ja rytmihäiriöitä «Rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet ja rytmihäiriöpotilaan tutkiminen»17.
    • Voivat ilmaantua heti hoidon aikana tai vasta vuosia hoidon päättymisen jälkeen.
  • Antrasykliinit (mm. epirubisiini, doksorubisiini ja daunorubisiini)
    • Sydämen vasemman kammion vajaatoiminta on pelätyin sydänhaitta.
    • Aiheuttavat palautumattoman ja etenevän sydänlihassoluvaurion.
    • Riski riippuu kumulatiivisesta annoksesta.
    • Korkea ikä, naissukupuoli, aiemmat sydänsairaudet, sydämen alueen sädehoito ja muut sydämeen vaikuttavat syöpälääkkeet altistavat sydänlihasvaurioille.
    • Sydänlihasvaurion riskiä voidaan yrittää ehkäistä ja hoitaa karvedilolilla ja ACE:n estäjillä.
    • Yhtenäistä suositusta sydämen myöhäisseurannasta antrasykliinihoidon jälkeen ei ole, mutta yksittäisissä tuumoriryhmäkohtaisissa hoitosuosituksissa seurantaan saatetaan ottaa kantaa.
  • Trastutsumabi (humanisoitu vasta-aine)
    • Estää sydänlihassolujen kykyä korjata syntyneitä vaurioita ja aiheuttaa sydämen vasemman kammion vajaatoiminnan.
    • Ei riipu annoksesta. Kun trastutsumabin anto lopetetaan, vajaatoiminnan oireet yleensä väistyvät.

Verenpaineen nousu

  • Syöpälääkkeet voivat nostaa verenpainetta estämällä VEGF:n (vascular endothelial growth factor) toimintaa.

Keuhkohaitat

  • Keuhkohaitat voivat johtua solunsalpaajista tai syövän aiheuttamista muutoksista tai infektioista.
  • Bleomysiini
    • Tunnetuin keuhkovaurioita aiheuttava solunsalpaaja
    • 2–46 % hoidetuista potilaista saa keuhkovaurion.
    • Yli 70 v:n ikä, yli 450 mg:n kumulatiivinen annos, keuhkojen sädehoito, munuaisten vajaatoiminta ja tupakointi ovat altistavia tekijöitä.
    • Koepalassa nähdään diffuusi alveolaarivaurio, interstitiaalinen pneumonia ja fibroosi.
    • Spirometria- ja diffuusiokapasiteettiarvot heikkenevät.
    • Ei spesifistä hoitoa. Tärkeintä on lopettaa lääke ajoissa, viimeistään kun ensimmäiset merkit vauriosta ilmaantuvat.
  • Taksaanit
    • Sekä paklitakseli että dosetakseli voivat aiheuttaa keuhkoreaktioita. Ei ole selvää, aiheutuvatko ongelmat itse solunsalpaajista vai niiden liuottimista, ja vauriomekanismi on tuntematon.
    • Paklitakselin keuhkohaitat voivat tulla näkyviin jo 2 vrk:n kuluessa lääkealtistuksesta. Hoidetaan glukokortikoidilla, jolloin haitat katoavat muutamassa vrk:ssa.
    • Dosetakselin aiheuttama pneumoniitti tulee ja häviää hitaammin.
    • Dosetakseli aiheuttaa myös nesteen kertymistä keuhkopussiin.

Maksahaitat

  • Suurin osa solunsalpaajista metaboloituu maksan kautta.
  • Maksavaurioista tiedetään kuitenkin vähän, ja selvittäminen on työlästä, koska potilaalla on käytössä usein muitakin maksaa rasittavia lääkkeitä ja toisaalta syövän eteneminen voi aiheuttaa maksan vajaatoimintaa.

Sukupuolihormoneja tuottavien elinten haitat

Munasarjat

  • Solunsalpaajahoidon vaikutus munasarjojen toimintaan ja munasarjavaurio riippuvat potilaan iästä sekä annetun hoidon annoksesta ja kestosta.
  • Kuukautishäiriöt, kuukautisten jääminen pois ja vaihdevuosioireet ovat ensimmäisiä munasarjatoksisuuden oireita.
  • Solunsalpaajahoito voi aiheuttaa hedelmättömyyttä.
  • Hedelmällisessä iässä olevat naiset kannattaa ohjata hedelmällisyysneuvontaan ennen hoidon aloitusta, mikäli syövän tilanne sen sallii.
  • Oireita voidaan lievittää estrogeenikorvaushoidolla «Vaihdevuosioireet ja hormonihoito»18, jos potilaalla ei ole hormoniriippuvaista syöpää (esim. rinta-, kohtu- tai munasarjasyöpää).

Kivekset

  • Sukusolut ovat herkimpiä solunsalpaajien vaikutukselle, joten ensimmäinen kliininen merkki kivestoksisuudesta on atsoospermia.
  • Hedelmällisyys pyritään varmistamaan siemennesteen talteenotolla.
  • Leydigin solut sietävät solunsalpaajahoitoa paremmin, joten testosteronitaso pysyy pitkään normaalina tai normaalin alarajoilla.
  • Testosteronin puute ilmenee väsymyksenä, lihasmassan menetyksenä ja seksuaalisena haluttomuutena.
  • Jos potilaan syöpä ei ole hormoniriippuvainen (esim. prostata- tai kivessyöpä), oireita voi helpottaa testosteronikorvaushoidolla «Miehen hypogonadismi ja hormonikorvaus»19.

Metaboliset pitkäaikaishaitat

  • Metabolisia haittoja on tutkittu eniten lapsena syöpähoidot saaneilla. Ks. artikkeli «Lapsena tai nuorena sairastetun syövän aiheuttamat ongelmat aikuisiässä»2.
    • Ylipainon ja insuliiniresistenssin lisääntyminen ilmaantuu jo muutama vuosi hoidoista.
    • Verenpaine nousee ja veren rasvatasapaino heikkenee.
    • Keskushermoston alueen sädehoito ja runsas glukokortikoidien käyttö tukilääkityksenä lisäävät metabolisen oireyhtymän riskiä (kuva «»3).
  • Metabolisia pitkäaikaishaittoja hoidetaan kuten muillakin potilailla lääkityksellä ja kannustamalla liikuntaan ja terveisiin elintapoihin.

Biologiset lääkkeet

  • Käytetään jarruttamaan syöpäsairauden etenemistä, minkä vuoksi hoitoajat ovat lyhyehköjä eikä pitkäaikaishaittoja ehdi kehittyä.

Immuunivasteen muuntajat

  • Potilaat voivat saada pitkäkestoisia vasteita immuunivasteen muuntajille.
  • Käyttö (esi)liitännäishoitona on lisääntymässä.
  • Tietoa kroonisista haittavaikutuksista on alkanut kertyä, ja nykyään arvioidaan, että jopa 40 %:lle potilaista saattaa hoidosta jäädä jonkinasteinen haitta.
  • Pitkäkestoinen haitta voi ilmetä missä tahansa elimessä.
  • Yleisimpiä pitkäaikaishaittoja ovat endokrinologiset ongelmat, kuten hypotyreoosi «Hypotyreoosi»21, sekä reumatologiset haitat, kuten nivelkivut ja -tulehdukset, Sjögrenin oireyhtymä «Primaarinen Sjögrenin tauti»22 ja polymyosiitti «Myosiitit»23.
  • Pitkäaikaishaitan hoito on elinkohtaista. Esim. hypotyreoosia hoidetaan tyroksiinilla. Lisäksi voidaan käyttää glukokortikoidia pienimmällä oireita lievittävällä annoksella.

Kirjallisuutta

  1. Johnson DB, Nebhan CA, Moslehi JJ, ym. Immune-checkpoint inhibitors: long-term implications of toxicity. Nat Rev Clin Oncol 2022;19(4):254-267 «PMID: 35082367»PubMed
  2. Perachino M, Massarotti C, Razeti MG ym. Gender-specific aspects related to type of fertility preservation strategies and access to fertility care. ESMO Open 2020;5(Suppl 4):e000771. «PMID: 33115753»PubMed
  3. Sunela K, Leppä S, Kuittinen O ym., Suomen Lymfoomaryhmä. Lymfoomahoitojen jälkeiset pitkäaikaishaitat, niiden ehkäisy ja seuranta. Duodecim 2020;136:2373-81. «Lymfoomahoitojen jälkeiset pitkäaikaishaitat, niiden ehkäisy ja seuranta (21/2020)»24
  4. Harris C, Sander CR. Late respiratory effects of cancer treatment. Curr Opin Support Palliat Care 2017;11(3):197-204. «PMID: 28763349»PubMed
  5. Addington J, Freimer M. Chemotherapy-induced peripheral neuropathy: an update on the current understanding. F1000Res 2016 Jun 22;5:F1000 Faculty Rev-1466. «PMID: 27408692»PubMed
  6. Curigliano G, Cardinale D, Suter T ym. Cardiovascular toxicity induced by chemotherapy, targeted agents and radiotherapy: ESMO Clinical Practice Guidelines. Ann Oncol 2012;23 Suppl 7():vii155-66. «PMID: 22997448»PubMed