Takaisin Tulosta

Suurentunut lasko (hypersedimentaatio)

Lääkärin käsikirja
4.12.2023 • Viimeisin muutos 4.12.2023
Toimitus

Artikkeliin on tehty koeluontoisesti täsmälinkkejä Dynamed-tietokantaan. Ne näkyvät valkoisina E-kirjaimina vaaleansinisellä taustalla. Voit mielellään kirjoittaa kommenttikenttään mielipiteesi tästä ominaisuudesta!

Keskeistä

  • Veren lasko (mm/t) tarkoittaa punasolujen sedimentaationopeutta potilaan omassa plasmassa.
  • Laskon suuruus riippuu pääosin plasman fibrinogeenin pitoisuudesta.
  • Lasko mittaa epäsuorasti plasman akuutin vaiheen proteiinien pitoisuuksia, ja sen suuruuteen voivat vaikuttaa huomattavasti punasolujen määrä, koko ja muoto sekä muiden plasman komponenttien, kuten immunoglobuliinien, määrä. Anemia ja alentunut veren proteiinipitoisuus suurentavat laskoa.
  • Lievästi suurentuneiden arvojen merkitystä varsinkin vanhuksille on vaikea arvioida. Hypersedimentaatiotutkimusten käynnistämisraja onkin syytä pitää selvästi korkeammalla, ellei oireita ole tai ellei lasko ole aiemmasta selvästi suurentunut.
  • Laskon suuruus riippuu taudin aktiivisuudesta, ja usein laskon arvoa käytetään seurannassa. Monissa tilanteissa CRP normaalistuu taudin aktiivisuuden vähentyessä, mutta lasko jää pysyvästikin suurentuneeksi hypergammaglobulinemian takia.

Viitearvot

Taulukko 1. Laskon viitearvot, mm/t
Ikä, vuottaMiehet, mm/tNaiset, mm/t
0–161–151–15
17–29< 10< 20
30–39< 15< 25
40–49< 20< 25
50–59< 25< 30
60–69< 25< 35
70–79< 30< 40
Yli 80< 35< 45

Sairaudet, joissa laskon arvo on miltei aina suurentunut

Sairaudet, joissa laskon arvo on usein suurentunut

Sairaudet, joissa lasko on suhteellisen usein normaali

  • Monet syövät, erityisesti maha-suolikanavan syövät
  • Nivelrikko
  • Virusinfektiot
  • Polysytemiassa lasko on yleensä pieni (ei suurene merkittävästi myöskään taudeissa, joissa se normaalisti suurenee).

Hypersedimentaation selvittely

  • Oireiselta potilaalta etsitään taustalla olevaa sairautta oireeseen sopivin tutkimuksin. Oireen laatu määrää myös tutkimusten kiireellisyyden.
  • Vähäoireinen tai oireeton potilas. Selvitetään, onko lasko muuttunut normaalista suurentuneeksi ja mihin suuntaan se on menossa seurannassa. Jos lasko ylittää selvästi viitearvot (enemmän kuin 20 mm/t:lla), jatkotutkimuksia voidaan suunnitella seuraavasti:

Esitiedot

  • Aina erikseen kysyttävä
    • Kuumeilu
    • Yleiskunnon heikkeneminen
    • Tahaton laihtuminen
    • Paikallisoireet (kipu, aristus)
    • Niveloireet (erityisesti aamujäykkyys) ja lihassäryt; myös aiemmat episodit
    • Vatsan toiminta, uloste
    • Yskä, yskökset
    • Tuberkuloosianamneesi

Tutkimukset

  • Yleisstatus, erityisesti imusolmukkeet, kilpirauhanen, iho, keuhkot, vatsa, nivelet, hampaat
  • Jos esitiedot eivät viittaa mihinkään tiettyyn diagnoosiin, tutkitaan

Sairaalatutkimuksen aiheet, kun hypersedimentaation syy on epäselvä

  • Potilaan yleiskunnon heikennyttyä huomattavasti tutkimukset aloitetaan välittömästi.
  • Oireeton, nuorehko potilas em. tutkimusten jälkeen, ellei lasko pienene. Huomattavasti suurentunut laskon arvo (yli 80 mm/t) edellyttää tutkimusten käynnistämistä nopeammin.
  • Vanhuksilla kokonaistilanne ratkaisee tutkimusten käynnistämisen ja laajuuden, ja laskon suurenemisen syy voidaan joskus jättää selvittämättä, kunhan vakavat ja ennen kaikkea hoidettavat taudit on suljettu pois.

Kirjallisuutta

  1. Bray C, Bell LN, Liang H ym. Erythrocyte Sedimentation Rate and C-reactive Protein Measurements and Their Relevance in Clinical Medicine. WMJ 2016;115(6):317-21. «PMID: 29094869»PubMed
  2. Ramsay ES, Lerman MA. How to use the erythrocyte sedimentation rate in paediatrics. Arch Dis Child Educ Pract Ed 2015;100(1):30-6. «PMID: 25205237»PubMed
  3. Batlivala SP. Focus on diagnosis: the erythrocyte sedimentation rate and the C-reactive protein test. Pediatr Rev 2009;30(2):72-4. «PMID: 19188303»PubMed
  4. Brigden M. The erythrocyte sedimentation rate. Still a helpful test when used judiciously. Postgrad Med 1998 May;103(5):257-62, 272-4. «PMID: 9590999»PubMed