Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa
Lääkärin käsikirja
18.6.2024 • Viimeisin muutos 18.6.2024
Keskeistä
- Terveystarkastuksissa tuetaan oppilaiden normaalia kasvua ja kehitystä.
- Tunnistetaan riskit ja löydetään oireet, sairaudet ja tuen tarpeet mahdollisimman varhain.
- Huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä kehitysympäristö (koti, koulu, vapaa-aika).
- Oppilaan tilanteen lisäksi tarkastelun kohteena ovat perheen ja vanhempien terveys ja hyvinvointi.
- Tarvittaessa oppilas otetaan tiiviimpään seurantaan sekä ohjataan lisätutkimuksiin ja hoitoon.
- Hyödynnetään opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä.
- Perhe tai vanhempi ohjataan tarvittaessa omien palvelujen piiriin.
- Lääkärintarkastukset ovat vain yksi osa koululääkärin työtä.
Lääkärintarkastusten ajankohdat
- Lainsäädäntö määrittelee ajankohdat kouluterveydenhuollon terveystarkastuksille (terveydenhuoltolaki 1326/2010 § 16 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#a1326-2010»1 ja asetus 338/2011 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338»2).
- Laaja terveystarkastus
- Edellisten lisäksi lääkärintarkastus tehdään aina tarvittaessa. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. alla mainitut.
- Oppilaan tilanteesta on noussut huoli.
- Aikaisemman terveystarkastuksen perusteella on sovittu tiiviimpi lääkärin seuranta.
- Vanhemmat, kaverit tai opiskeluhuollon henkilöstö tuo esiin huolen; esim. oppilaalla on paljon poissaoloja koulusta tai riskikäyttäytymistä.
- Oppilas, jolla on pitkäaikaissairaus, toimintarajoite, vamma tai terveydellisiä riskejä, voi tarvita lisäseurantaa, samoin kuin kuormittavassa elämäntilanteessa oleva oppilas.
- Tarvittaessa tehdään lisätarkastus ammatinvalintaa varten.
- Oppilas on muuttanut toiselta paikkakunnalta, ja hänen tilanteeseensa halutaan perehtyä.
Tarkastusten sisältö
- Ks. myös THL:n NEUKO-tietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko?toc=1112230»3.
- Lääkäri vastaa oppilaan sairauksien ja kehityspoikkeamien seulonnasta ja tulkitsee myös terveydenhoitajan tekemät tutkimukset.
- Tapaamiseen varataan aikaa vähintään 30 min, tarvittaessa enemmän. Myös sovittaviin lisäkäynteihin tulee aikataulullisesti varautua.
- Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään esim. olemalla yhteydessä oppilaan huoltajiin.
- Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, tarvittaessa muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen terveydentilaa, hyvinvointia ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia.
- Tukea järjestetään tarpeen mukaisesti (esim. tihennetyt käynnit kouluterveydenhoitajalla, opiskeluhuollon monialainen yhteistyö, perhetyöntekijän kotikäynnit, perheneuvola, muut sosiaalitoimen ja/tai lastensuojelun tukitoimet, vanhemman ohjaus palveluihin).
Lääkärintarkastuksen kulku
Etukäteen
- Tutustutaan aikaisempiin potilasasiakirjoihin, esitietolomakkeisiin sekä opettajan arvioon.
- Keskustellaan kouluterveydenhoitajan kanssa oppilaiden tilanteista.
Tarkastuksessa
- Keskustellaan oppilaan hyvinvoinnista, terveydestä, terveystottumuksista, koulunkäynnistä ja vapaa-ajanvietosta.
- Keskusteluun nostetaan myös koko perheen ja vanhempien terveys ja hyvinvointi lapsen hyvinvoinnin taustatekijänä.
- Tehdään huolellinen yleistutkimus.
- Erityishuomio kullekin ikäkaudelle tyypillisiin asioihin ja esitiedoissa tai keskustelussa esiin tulleisiin seikkoihin
- Lääkärintarkastuksiin sisältyy puberteettikehityksen arviointi «Puberteettikehitys ja sen häiriöt»4. Kuten muissakin kliinisissä tutkimuksissa oppilaalle kerrotaan, miksi ja miten tutkimus tehdään. Kaikki tutkimukset ovat aina oppilaalle vapaaehtoisia.
- Keskustellaan hyvinvointi- ja terveystilanteesta ja annetaan terveysneuvontaa ikätasoisesti lapselle ja tarvittaessa vanhemmalle.
- Jos oppilaalla on tukitoimia koulussa (esim. diabetes tai liikuntarajoite), tarkistetaan sovittujen järjestelyjen toteutuminen, tuen riittävyys ja ajankohtainen tarve.
- Lapsen ja perheen todetut vahvuudet ja voimavarat nostetaan esiin tarkastuksessa.
- Kerrotaan tehtyjen seulontatutkimusten tulokset «Näöntarkkuuden tutkiminen kouluterveydenhuollossa»5 «Painon seuranta lapsilla ja nuorilla»6 «Pituuskasvun seuranta»7 «Verenpaineen mittaaminen lapsilla ja nuorilla»8 «Kuulon tutkiminen lapsilla ja nuorilla»9 «Psyykkisen terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi»10.
- Tehdään yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa kokonaisarvio lapsen ja perheen tilanteesta. Tarvittaessa tehdään suunnitelma mahdollisista lisäkäynneistä, tutkimuksista ja hoidosta.
- Ylipainoon kiinnitetään huomiota ja ohjelmoidaan tarvittavat laboratoriotutkimukset «Lapsen ylipaino ja lihavuus»11 «Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla»12.
- Lipidit tarkistetaan silloin, kun lapsella on sukurasite hyperkolesterolemian tai varhaisen sepelvaltimotaudin suhteen «Lapsen hyperkolesterolemian diagnostiikka ja hoito»13.
- Oppilaalle ja perheelle kerrotaan tarkastuksen lopputulos selkeästi myös silloin, kun asiat ovat kunnossa. Jatkotoimia sovittaessa kerrataan lopuksi, miten asia etenee.
- Tarvittaessa keskustellaan ja sovitaan tietojen luovuttamisesta (kirjallinen suostumus tai lakiperuste) muille opiskeluhuollon toimijoille/toiseen kouluun/sosiaalitoimeen tai muulle tarvittavalle taholle.
Eri luokilla huomioitavat asiat
- Yllä olevien lisäksi huomioidaan eri luokilla seuraavat asiat.
1. luokan laaja terveystarkastus
- Kuinka oppiminen on lähtenyt käyntiin ja miten koulunkäyntiin on sopeuduttu?
- Vahvuudet/huolenaiheet
- Koulukiusaamiskokemukset «Koulukiusaaminen»14. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.
- Oppilaan kontaktikyky, puhe ja yleisolemus
- Usein oppimisvaikeudet «Oppimishäiriöt»15 ilmenevät jo koulunkäynnin alkuvaiheessa tai ovat ennakoitavissa jo lastenneuvolan tarkastusten perusteella «Ensimmäisen luokan laaja terveystarkastus»1. Peruskoulussa vaikeuksia oppimisessa esiintyy n. 10–15 %:lla oppilaista.
5. luokan laaja terveystarkastus
- Keskustelussa ajankohtaisena teemana on lähestyvä tai jo alkanut murrosikä «Viidennen luokan laaja terveystarkastus»2.
- Tarkastetaan puberteettivaihe «Puberteettikehitys ja sen häiriöt»4.
- Epäselvät sydämen sivuäänet ovat aihe kaikututkimukseen «Sivuääni lapsen sydämessä»16.
- Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista alkaa alakoulun lopussa esiintyä esim. Osgood–Schlatterin tautia «Kasvuikäisten polvivaivat»17, Severin tautia «Nilkan ja jalkaterän kiputilat lapsilla ja nuorilla»18, osteochondrosis dissecansia «Polven osteokondriitti (osteochondritis dissecans, OCD)»19, chondromalacia patellaeta «Patellofemoraalinen kipu (patellofemoral pain, PFP)»20, Perthesin tautia «Lapsen kipeä lonkka»21, lonkan epifysiolyysiä «Lapsen kipeä lonkka»21 ja lonkan synoviittia «Lapsen kipeä lonkka»21 sekä skolioosia «Skolioosi ja kyfoosi»22.
- Hyvin tiukan arpisen fimoosin kohdalla harkitaan operaatiota «Lapsen esinahan tulehdus»23 «Lasten rakennepoikkeamat»24. Muut fimoosit voidaan korjata myöhemmin, elleivät ne korjaannu spontaanisti murrosiän myötä.
- Hidastuneen kasvun taustalla voi olla esim. tyreoidiitin jälkeinen hypotyreoosi, keliakia, Crohnin tauti, Turnerin oireyhtymä tai yleissairaus, kuten diabetes, reuma, astma tai munuaissairaus «Lapsen normaali ja poikkeava kasvu»25.
- Kasvukäyristä huomioidaan myös ylipaino tai mahdollinen alkava anoreksia «Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla»12.
- Tiedustellaan kokemuksia koulukiusaamisesta «Koulukiusaaminen»14. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.
8. luokan laaja terveystarkastus
- Nuoruuteen liittyy voimakkaita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Nuoren vahvuuksien ja voimavarojen huomioiminen on tärkeää lääkärintarkastuksessa, sillä nuoruuteen liittyy epävarmuus omasta persoonasta «Kahdeksannen luokan laaja terveystarkastus»3.
- Kouluterveydenhuollon työntekijä, joko terveydenhoitaja tai lääkäri tapaa oppilasta myös yksin, ilman vanhempia.
- Perheen ja vanhempien tuki on edelleen tärkeää, ja vaikeudet perheessä heijastuvat nuoren vointiin ja käyttäytymiseen.
- Seurustelusuhteet ovat monilla ajankohtaisia.
- Päihteiden käyttö ja kokeilut ovat tavallisia «Nuorten päihdeongelmat»26.
- Masennus «Nuoruusikäisen masennus»27, ahdistuneisuus «Nuoren psykiatrinen tutkiminen ja hoitoonohjaus»28 ja syömishäiriöt «Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla»12 yleistyvät.
- Osalla on kokemuksia väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä.
- Keskustellaan vapaa-ajan vietosta, harrastuksista ja kaveripiiristä vapaa-ajalla.
- Tiedustellaan kokemuksia koulukiusaamisesta
«Koulukiusaaminen»14. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.
- Somaattisessa tarkastuksessa huomioidaan kehitysvaiheeseen ja ammatinvalintaan liittyvät seikat.
- Puberteettivaihe «Puberteettikehitys ja sen häiriöt»4
- Muistetaan etenkin skolioosi, kyfoosi (esim. Scheuermannin tauti «Skolioosi ja kyfoosi»22) ja spondylolisteesi «Lapsen kipeä selkä»29.
- Fimoosin hoito puberteettiaste huomioiden «Lasten rakennepoikkeamat»24 «Lapsen esinahan tulehdus»23. Huomioitava mahdollinen varikoseele, jonka hoidon kriteerinä on kiveksen kasvun hidastuminen.
- Ihotaudeista akne ja atooppinen ekseema ovat tavallisia «Lasten iho-ongelmat»30.
- Koulumenestys, oppimisvaikeudet «Oppimishäiriöt»15 ja tulevaisuudensuunnitelmat kartoitetaan.
- Ammatinvalintaan liittyvät terveydelliset rajoitukset huomioidaan, esim. näön, kuulon tai värinäön heikkous, astma, diabetes, epilepsia, allergiat, ADHD ja oppimisvaikeudet «Allergia, astma, nuha: ammattitaudit, terveystarkastukset ja ammatinvalinta»31 «Atooppinen ihottuma, atooppinen taipumus ja ammatinvalinta»32 «Kouluterveydenhuolto ja ammatinvalinta»33. Varmistetaan, että oppilaalle syntyy realistinen käsitys näistä, sillä ammattiopintoihin hakeuduttaessa tulee hakijan itse ilmoittaa terveydelliset ammatinvalinnan rajoitteet.
- Keskustellaan ajoterveydestä ja sen mahdollisista rajoitteista «Ajoterveys osana ammatinvalinnan terveydellisten rajoitteiden arviointia koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa»34.
- Terveysneuvonnassa tärkeitä teemoja ovat riittävä uni, tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy sekä raskaudenehkäisy ja sukupuolitaudeilta suojautuminen «Elämäntavoista keskustelu ja terveysneuvonta»35.
Perheen terveys ja hyvinvointi
Kirjallisuutta
- NEUKO-tietokanta. THL «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko»4
- Lapset, nuoret ja perheet -aihesivusto. THL, Kouluterveydenhuolto «https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto»5
- Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup A, Wallin M, Pelkonen M. Laaja terveystarkastus – Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL Opas 22/2012 «https://www.julkari.fi/handle/10024/90831»6.
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»7
- Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338»2
- Hietanen-Peltola M, Suontausta-Kyläinpää S. Perhe- ja verkostotyöskentely kouluterveydenhuollossa. Teoksessa: Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T (toim.). Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Kustannus Oy Duodecim 2009.
- Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2009:20 «https://stm.fi/julkaisut»8.
