Monisairas potilas

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä
16.3.2021

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeiset suositukset

  • Termi "monisairas potilas" kattaa heterogeenisen ryhmän potilaita, joilla on kansainvälisen määritelmän mukaan vähintään kaksi pitkäaikaissairautta tai terveydentilaan vaikuttavaa tekijää.
    • Erityisen tärkeää on tunnistaa ne monisairaat potilaat, joiden elämänlaatu tai toimintakyky on heikentynyt tai joilla on suurentunut ennenaikaisen kuoleman tai sairaalahoitoon tai palveluasumisen piiriin joutumisen riski. Tässä suosituksessa näistä potilaista käytetään termiä riskissä oleva monisairas potilas. Ks. kohta Monisairaan potilaan määritelmä.
  • Hoidon jatkuvuus on keskeistä monisairaan potilaan hoidossa.
  • Monisairaan potilaan hoidosta on tutkimusnäyttöä seuraavien Suomeen soveltuvien hoitomallien ja interventioiden hyödyistä:
    • iäkkään geriatrinen kokonaisvaltainen arviointi
    • psykososiaaliset interventiot
    • potilaslähtöiset hoitomallit
    • yksilöllinen hoitosuunnitelma.
  • Potilaan kokonaistilanteen huomioon ottava lähestymistapa on yksittäisiin sairauksiin keskittyvää näkökulmaa oleellisempi monisairaan potilaan hoidossa kaikille kliinistä työtä tekeville ammattihenkilöille.
  • Tavoitteena on tarkoituksenmukainen lääkehoito siten, että monisairaan potilaan toimintakyky ja elämänlaatu tulevat huomioiduiksi.
  • Tutkimustietoa monisairaiden potilaiden laadukkaasta ja vaikuttavasta hoidosta on tilan yleisyyteen nähden toistaiseksi vielä vähän.
  • Katso video suosituksen keskeisestä sisällöstä (kesto 4:49 minuuttia) «Monisairaan potilaan hoito (video)»4.

Tiivistelmä ja potilasversio

Taustaa hoitosuositukselle

  • Suomen yleislääketieteen yhdistys teki Duodecimin verkostovaliokunnalle ehdotuksen monisairaan potilaan Käypä hoito -suosituksen laatimisesta.
  • Hoitosuositusta ehdotettiin, koska monisairastavuus lisääntyy ja monisairaat ovat keskeinen potilasryhmä koko terveydenhuoltojärjestelmässä.
  • Sairauskohtaisissa Käypä hoito -suosituksissa on käsitelty yleensä yksittäisten sairauksien hoitoa, joista monisairaat ja monilääkityt potilaat on rajattu aiheen ulkopuolelle.
  • Tämän hoitosuosituksen lähtökohtana on The National Institute for Health and Care Excellence (NICE) Multimorbidity -hoitosuositus vuodelta 2016 «NICE guideline (NG56): Multimorbidity: clinical as...»1.

Hoitosuosituksen laatiminen

  • Hoitosuositustyöryhmä koottiin edustamaan yleislääketieteen, geriatrian, psykiatrian, sisätautien sekä hoitotieteen ja farmasian asiantuntemusta.
  • Kirjoitustyön teki koko työryhmä työpareittain. Hoitosuositustyöryhmä käsitteli ja hyväksyi tekstit yhdessä.
  • Käypä hoito -suositus perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja sen pohjalta saavutettuun asiantuntijakonsensukseen. Konsensukseen päästiin useiden keskustelujen avulla, ja kaikki hoitosuositustyöryhmän jäsenet hyväksyivät hoitosuosituksen sisällön.
  • Käypä hoito -suosituksen lähtökohtana on NICEn Multimorbidity -hoitosuositus «NICE guideline (NG56): Multimorbidity: clinical as...»1.
  • Työn aikana ydinkysymysten pohjalta muokattiin teemoja, joiden määrä tiivistyi ja muotoutui 12:een.
    • Hoitosuosituksessa esitetään tiiviisti vastaukset ydinkysymyksiin ja niiden pohjalta laaditut suositukset.
    • Keskeisimmät asiat on perusteltu näytönastekatsauksissa ja suosituksen lisätietomateriaaleissa, joihin lukija pääsee suoraan suosituksesta.
  • Hoitosuositus kävi läpi laajan lausuntokierroksen.

Aiheen rajaus

Tavoitteet ja pääviestit

  • Suosituksen tavoitteena on
    • edistää monisairaiden potilaiden terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänlaatua
    • korostaa potilaan roolia hoitopäätöksiin liittyvässä päätöksenteossa
    • lisätä lääkärikunnan ja muun terveydenhuoltohenkilöstön sekä potilaiden tietoisuutta monisairastavuuden merkityksestä ja erityispiirteistä
    • näkökulman laajentaminen yksittäisten sairauksien hoitamisesta potilaan kokonaistilanteen hyvään hoitoon
    • kannustaa suunnitelmallisuuteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön monisairaiden potilaiden hoidossa.
  • Katso video suosituksen keskeisestä sisällöstä (kesto 4:49 minuuttia) «Monisairaan potilaan hoito (video)»4

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat monisairaiden potilaiden parissa työskentelevät lääkärit sekä kaikki muut potilas- tai asiakastyötä tekevät terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöt.
  • Lisäksi suosituksen kohderyhmänä ovat potilaat, potilasjärjestöt, päättäjät, terveydenhuollon kehittäjät ja johtajat.

1) Monisairastavuuden määritelmä ja taustatekijöitä

Tiivistelmä: Kansainvälisessä kirjallisuudessa monisairaalla potilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta, vammaa tai toiminnanvajausta. Monisairastavuuden huomioiminen on erittäin tärkeää silloin, kun potilaalla on arjessa selviytymiseen liittyviä haasteita tai riski- ja kuormitustekijöitä (esim. monilääkitys tai runsas palveluiden käyttö), jotka edellyttävät yksilöllistä hoidon suunnittelua.

Monisairaan potilaan määritelmä

Riskissä oleva monisairas potilas

  • NICEn monisairaan potilaan hoitosuositus on määritellyt seuraavat tilanteet, joissa monisairaan tunnistaminen ja hoidon yksilöllinen suunnittelu ovat erityisen tärkeitä:
    • Palveluiden käyttö on runsasta.
    • Potilaalla on sekä ruumiillisia sairauksia että mielenterveyden ongelmia.
    • Todetaan gerastenia.
    • Potilaalla on käytössään monia lääkkeitä.
    • Arjessa selviytyminen on potilaalle muuten vaikeaa.
  • Ks. myös suosituksen seuraavat kohdat:
    • Keskeiset suositukset
    • Aiheen rajaus
    • Kohta 4) Hoidon kuormittavuuden arviointi ja sen tiivistelmä
    • Kohta 5) Työkalut riskipotilaiden tunnistamiseen.

Monisairauteen liittyviä käsitteitä

Monisairastavuuden esiintyvyys

Monisairastavuus, koettu terveys ja terveyspalveluiden käyttö

2) Sairausryppäät ja niiden merkitys monisairaalla potilaalla

Tiivistelmä: Sairausryppäät heikentävät elämänlaatua. Sairauksien määrän lisääntyessä depressio-oireiden todennäköisyys kasvaa. Suosittelemme monisairaiden potilaiden mielenterveyden häiriöiden aktiivista tunnistamista ja hoitoa. Myös tuki- ja liikuntaelimistön oireiden kartoittaminen ja hoito on monisairailla suositeltavaa.

3) Gerastenian tunnistaminen

Suositus: Suosittelemme gerastenian seulomista kliinisessä työssä kävelynopeus- tai TUG-testillä. Jos seulonta viittaa gerasteniaan, suosittelemme potilaalle kokonaisvaltaista geriatrista arviointia.

4) Hoidon kuormittavuuden arviointi

Tiivistelmä: Hoidon kuormaa voidaan arvioida, ja sitä varten on olemassa mittareita. Suosittelemme MTBQ-mittarin käyttöä, kun arvioidaan, mistä hoidon kuorma potilaan arjessa muodostuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Suosittelemme sen käyttöä erityisesti riskissä olevien monisairaiden potilaiden tilanteen arvioinnissa. Ks. myös kohta Monisairaan potilaan määritelmä.

  • Monet sairaudet ja niiden hoito voivat aiheuttaa kuormitusta potilaan arjessa.
  • Hoidon kuormittavuudella tarkoitetaan sairauksien hoitoon liittyvien toimien aiheuttamaa kuormitusta potilaalle «Duncan P, Murphy M, Man MS ym. Development and val...»40.
  • Hoidon kuormittavuuden mittareista ei ole julkaistu prospektiivisia vertailututkimuksia «Duncan P, Murphy M, Man MS ym. Development and val...»40.
  • Erilaisia mittareita on kehitetty, esimerkiksi Treatment Burden Questionnaire (TBQ), Patient Experience with Treatment and Self managementia (PETS), Multimorbidity Illness Perceptions Scale (MULTIPLes) ja Healthcare Task Difficulty (HCTD). Niiden toistettavuus on todettu hyväksi, minkä lisäksi niiden on osoitettu mittaavan samaa asiaa. Kyselyiden ongelma on kuitenkin ollut se, että ne ovat joko pitkiä tai järjestelmäriippuvaisia tai mittaavat vain osaa hoitotaakan ulottuvuuksista.
  • Hoidon kuormittavuutta arvioimaan on aiemman tutkimustiedon ja potilashaastatteluiden pohjalta kehitetty 10 lyhyttä kysymystä sisältävä Multimorbidity Treatment Burden Questionnaire -mittari (MTBQ). Englanninkielinen versio on validoitu, minkä lisäksi tulosten tulkintaan on olemassa selkeä pisteytys «Duncan P, Murphy M, Man MS ym. Development and val...»40. MTBQ-mittarista on tehty käännös suomeksi (ks. kysely potilaalle pdf-muodossa: Miten paljon joudut näkemään vaivaa terveytesi eteen? «hoi50126a.pdf»1).

5) Työkalut riskipotilaiden tunnistamiseen

Tiivistelmä: Riskipotilaiden tunnistamiseksi ei toistaiseksi ole olemassa Suomessa validoitua riskityökalua. Sairauskertomustietoa automaattisesti hyödyntävälle riskityökalulle on terveydenhuollossamme selkeä tarve.

6) Keskeiset periaatteet monisairaan potilaan hoidossa

Tiivistelmä (kohdat 6 ja 7): Seuraavat keskeiset periaatteet ovat suositeltavia monisairaan potilaan hoidossa:

  • Keskustele potilaan kanssa monisairastavuuden huomioon ottavista hoitovaihtoehdoista ja lähestymistavoista.
  • Huomioi hoidon kuormittavuus.
  • Huomioi potilaan tavoitteet, arvot ja tärkeysjärjestykset.
  • Käy läpi lääkitys ja muut hoidot siten, että otat huomioon potilaalle koituvat yksilölliset hyödyt ja haitat sekä huomioit potilaan kannalta merkittävimmät asiat.
  • Sovi yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta yhdessä potilaan kanssa.
  • Ammattilaisten ja organisaatioiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö
  • Hoitosuositusten kehittäminen:
    • Huomioidaan eri sairauksien hoitojen aiheuttama kuormitus ja mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset potilaalle.
  • Tutkimustiedon tuottaminen:
    • Monisairaiden potilaiden hoidosta on tilan yleisyydestä huolimatta toistaiseksi melko vähän tutkimustietoa.

7) Keskeiset tekijät, jotka estävät monisairaiden potilaiden hyvää hoitoa

Tiivistelmä (kohdat 6 ja 7): Seuraavat keskeiset periaatteet ovat suositeltavia monisairaan potilaan hoidossa:

  • Keskustele potilaan kanssa monisairastavuuden huomioon ottavista hoitovaihtoehdoista ja lähestymistavoista.
  • Huomioi hoidon kuormittavuus.
  • Huomioi potilaan tavoitteet, arvot ja tärkeysjärjestykset.
  • Käy läpi lääkitys ja muut hoidot siten, että otat huomioon potilaalle koituvat yksilölliset hyödyt ja haitat sekä huomioit potilaan kannalta merkittävimmät asiat.
  • Sovi yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta yhdessä potilaan kanssa.
  • NICEn hoitosuosituksessa on määritelty kuusi teemaa, jotka voivat käytännössä tulla esteeksi monisairaan potilaan optimaaliselle hoidolle «Mitkä tekijät estävät terveydenhuollon ammattihenkilöitä monisairaiden potilaiden hoidon optimoinnissa?»10:
    • monisairas-käsitteen monimuotoisuuden ja merkityksen ymmärryksen puute
    • terveyspalveluiden käyttöön liittyvät haasteet:
      • potilaslähtöiset esteet palveluihin pääsemisessä (esim. taloudelliset syyt)
      • palvelujärjestelmään liittyvät esteet: hoitoon pääsyn vaikeus, liian lyhyet vastaanottoajat ja puutteet hoidon jatkuvuudessa
    • ongelmat ammattihenkilöiden välisessä tiedonkulussa, esimerkiksi puutteelliset potilaskertomusmerkinnät tai hoitopalautteet
    • potilaan ja ammattihenkilön välinen suhde:
      • puutteet hoidon jatkuvuudessa
      • potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen kommunikaation ongelmat
      • potilaiden toive tulla nähdyiksi yksilöinä sairauksiensa sijaan
    • potilaan emotionaaliset ja psykologiset ongelmat
    • perheen ja muiden läheisten tuen puute.

8) Hoidon jatkuvuuden merkitys monisairaan potilaan hoidossa

Suositus: Suosittelemme, että monisairaiden potilaiden hoitosuhteen ja hoidon jatkuvuutta vahvistetaan niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin, tarvittaessa moniammatillisuutta lisäämällä.

9) Monisairas potilas ja monilääkitys

Tiivistelmä: Lääkemäärän ja kuolemanriskin välillä on merkitsevä yhteys, mutta syysuhde on epäselvä. Haittatapahtumat lisääntyvät lääkemäärän kasvaessa. Tavoitteena on tarkoituksenmukainen lääkehoito lääkityksen jatkuvalla arvioinnilla, jossa hyödynnetään eri menetelmiä.

Monilääkitys, monisairas potilas

Monilääkityksen yhteys terveyteen liittyvään elämänlaatuun (jatkossa "elämänlaatu")

Monilääkityksen yhteys suunnittelemattomaan (päivystykselliseen) terveyspalveluiden käyttöön

Monilääkityksen yhteys palveluasumisen tarpeeseen

Monilääkityksen yhteys lisääntyneeseen kuolemanriskiin

Lääkehoidon arvioinnin toteutus käytännössä

10) Monisairaan potilaan verenpaine-, osteoporoosi- ja statiinilääkityksen lopettaminen – mitä siitä tiedetään?

Verenpainelääkitys

Tiivistelmä: Monisairaan potilaan verenpainelääkityksen lopettamisen kokonaisvaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole käytettävissä satunnaistettuja tutkimuksia.

Osteoporoosilääkitys

Tiivistelmä: Luuntiheyden pieneneminen ja murtumariskin suureneminen osteoporoosilääkityksen lopettamisen jälkeen vaihtelevat eri osteoporoosilääkkeillä. Osteoporoosilääkityksen jatkamista tai lääkkeen käytön lopettamista pohdittaessa tulee ottaa huomioon käytetty lääkeaine, potilaan oma toive, murtumariski ja elinajan odote.

Statiinilääkitys

Tiivistelmä: Tutkimustieto monisairaan potilaan statiinihoidon lopettamisesta on puutteellista. Jos monisairaalla potilaalla epäillään statiinilääkityksen aiheuttamia haittoja, voidaan kokeilla lääkkeen käytön tauotusta tai lopetusta. Potilailla, joilla on elinaikaa merkittävästi rajoittava sairaus, statiinin käyttö voidaan lopettaa.

  • Valtimotautipotilailla statiinilääkitys on tärkeä uusien tautitapahtumien riskin pienentämiseksi ja lisäksi suuren riskin potilailla myös primaaripreventiona.
  • Käypä hoito -suosituksessa Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»10, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»73 todetaan statiinilääkityksen lopettamisesta seuraavaa:
    • Elämän loppuvaiheessa statiinilääkitys lopetetaan samoin periaattein kuin preventiivisistä lääkityksistä muutenkin luovutaan.
    • Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa potilaiden odotettavissa oleva elinikä oli korkeintaan vuosi, statiinilääkityksen lopetuksesta ei todettu haittoja.
    • Statiinilääkityksen lopettamisessa elämän loppuvaiheessa lääkärin arvio kokonaistilanteesta on keskeinen, ja lopettaminen tehdään yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa.
  • Statiinilääkityksen lopettamisesta monisairailla potilailla ei ole tutkimuksia «Milloin statiinilääkityksen voi lopettaa?»18.

11) Hoitomallien ja interventioiden vaikutus monisairaiden potilaiden hoidon tuloksiin

Suositus: Suosittelemme, että monisairaan potilaan hoidossa hyödynnetään tapauskohtaisesti psykososiaalisia interventioita, potilaslähtöisiä hoitomalleja ja iäkkäillä potilailla geriatrista kokonaisvaltaista arviointia. Riskissä olevan monisairaan potilaan hoito tulisi perustua yksilölliseen hoitosuunnitelmaan, jossa hoitoa koordinoimaan ja hoidon jatkuvuutta edesauttamaan nimetään asiakasvastaava tai omalääkäri.

Geriatrinen kokonaisvaltainen arviointi

Psykososiaaliset interventiot sekä pitkäaikaissairautta että depressiota sairastaville

Potilaslähtöiset hoitomallit

Asiakasvastaava-hoitomalli (case/care manager)

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Sähköiset terveyspalvelut (eHealth/eTerveys)

Terveyshyötymalli (chronic care model) monisairaiden potilaiden hoidossa

12) Monisairaiden potilaiden muiden sairauksien tunnistaminen ja seulonnan erityispiirteitä

Tiivistelmä: Seulonnat eivät toteudu monisairailla riittävästi syöpien, aliravitsemuksen ja depression osalta.

  • Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat henkilöt, jotka sairastavat seulottavaa tautia «Seulontaohjelmat. Opas kunnille kansanterveystyöhö...»95.
  • Seulonta voi olla osa kansallista, suunniteltua ehkäisevää terveydenhuoltoa tai vastaanottokäynneillä toteutettavaa potilaskohtaista sairauksia tunnistavaa toimintaa.
  • Potilaskohtaista seulontaa toteutetaan tilannekohtaisesti lääkärin harkinnan ja hyvien hoitokäytäntöjen mukaan siten, että potilaan kanssa keskustellaan seulonnan hyödyistä ja haitoista.
  • Sairauksia ei tulisi seuloa, ellei tiedetä, mikä merkitys seulontatuloksella on, ja ellei ole vaikuttavaa, hyväksyttyä hoitoa, joka oireettomassa vaiheessa vaikuttaa taudin luonnolliseen kulkuun ja parantaa sen ennustetta «Seulontaohjelmat. Opas kunnille kansanterveystyöhö...»95.
  • Seulonnan merkityksestä ja sairastumisriskistä tulee keskustella potilaan kanssa. Keskustelun merkitys korostuu monisairailla «Mangin D, Stephen G, Bismah V ym. Making patient v...»96.
  • Suurimmassa osassa Käypä hoito -suosituksia ei ole mainintaa siitä, milloin sairauksia ei tulisi seuloa.

Monisairaiden potilaiden erityispiirteitä seulonnassa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Monisairas potilas -suosituksen historiatiedot «Monisairas potilas, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»20

Puheenjohtaja

Tuomas Koskela, yleislääketieteen professori (tenure track), ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Kokoava kirjoittaja

Hanna Kortejärvi, FaT, proviisori; Mindful Engineering Oy

Jäsenet

Tiina Ahonen, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Perusturvaliikelaitos Saarikka

Riitta Antikainen, geriatrian professori (emerita), sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Oulun yliopisto

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Merja Meriläinen, terveystieteiden tohtori, sairaalaylihoitaja; OYS, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Ilona Mikkola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Rovaniemen kaupunki ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Käypä hoito -toimittaja

Marianne Riekki, LL, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, vt. yksikönjohtaja; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö ja yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto, ELITE

Sami Räsänen, LT, dosentti, psykiatrian professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto, Neurotieteen tutkimusyksikkö, psykiatria ja OYS, Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria

Aleksi Varinen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja; Tampereen yliopisto

Laura Viitanen, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Kuopion kaupunki

Anne Vola, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Siilinjärven kunta

Sirkku Vuorma, LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Vantaan kaupunki (vuoden 2019 loppuun) ja Pihlajalinna Terveys Oy (vuodesta 2020 alkaen)

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 16.3.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Tiina Ahonen: korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Cerner Ltd, Evry Ab, Exonor Ab; muut sidonnaisuudet: Seppälääkärit Oy, DentMed OY

Riitta Antikainen: tutkimusrahoitus: valtion tutkimusapurahat (VYR), KAEVO-apurahat Oulun kaupunki; luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Pohjolan Lääkäripäivät 2019, puheenjohtaja; korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Euroopan Geriatrikongressi 2019, 20128, maksa EUGSM; luottamustoimet: EUGSM full board, SGF-hallitus, Sagy-hallitus, Ikäinstituutin jäsen; ohjaushankkeet: Fimea 75+; muut sidonnaisuudet: osakkeet

Jorma Komulainen: sivutoimet: Eksote, konsultoiva lastenendokrinologi; Cochrane Finland, johtaja; luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group -jäsen 2/2019 saakka; Väestöliiton hallituksen jäsen; ITLAn hallituksen varajäsen; muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim, EBMeDS-toimituksen jäsen

Hanna Kortejärvi: sivutoimet: Auttajan hyvinvointi, freelancer; yksityinen elinkeinonharjoittaja; luottamustoimet: Yhdistävä lääketiede ry, yksi perustajista, varapuheenjohtaja; muut sidonnaisuudet: Nordic Medicine and Wellness Oy, yksi perustajista

Tuomas Koskela: sivutoimet: PSHP, osa-aikainen ylilääkäri (1.4.2020 alkaen), Kustannus Oy Duodecimin lääkäritoimittaja, Pihlajalinna Oy:n yksityislääkäri; korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Kustannus Oy Duodecim; luottamustoimet: European General Practice Research Network (EGPRN), maaedustaja vuodesta 2010; Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen varapj (vuoteen 2018); Yleislääkärilehden tieteellisen toimituksen jäsen; muut sidonnaisuudet: Pihlajalinna Oy (osakeomistus)

Merja Meriläinen: korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Advisory Board International, Global Centre for nursing Executives: roundtable- ja masterclass- tapaamiset noin 2 kertaa vuodessa, Hoitotiedepäivät, Tehohoitoyhdistyksen järjestämät tehohoitopäivät; ohjaushankkeet: POP sote -maakuntahanke

Ilona Mikkola: sivutoimet: Conmedic Oy, laatukouluttaja; luottamustoimet: Yleislääkärilehden tieteellisen toimituskunnan jäsen; Lääkäreiden eettisen foorumin jäsen; Suomen yleislääketieteen yhdistyksen hallituksen jäsen; Duodecimin valtuuskunnan jäsen

Marianne Riekki: sivutoimet: ELITE, Oulun yliopisto, yliopisto-opettaja; Mehiläinen Oulu, yleislääketieteen erikoislääkäri; luottamustoimet: Suomen Yleislääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen; Suomen Lääkäriliitto, Oulun alueen paikallistoimikunnan hallituksen jäsen; Suomen Lääkäriliitto, Oulun alueen professiovaliokunnan jäsen; Pohjois-Suomen Mindfulness -yhdistyksen hallituksen jäsen

Sami Räsänen: sivutoimet: OYS, Psykiatrian tulosalue, ylilääkäri; luottamustoimet: Suomen Psykiatriyhdistyksen hallituksen jäsen; Valviran asiantuntijalääkäri; Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan TUKIJAn varajäsen

Aleksi Varinen: sivutoimet: Terveystalo Tampere sekä Mehiläinen Tampere ja Digiklinikka, yksityislääkärin vastaanotto; Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöryhmän sihteeri/esittelijä; Tampereen lääkäripäivien ohjelmasihteeri; luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion Pharma, GSK, Boehringer Ingelheim; korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Boehringer Ingelheim; luottamustoimet: Suomen Yleislääketieteen yhdistys; ohjaushankkeet: Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöryhmä

Laura Viitanen: luottamustoimet: Itä-Suomen lääketiedetapahtuman johtoryhmän jäsen; luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Itä-Suomen lääketiedetapahtuma 2019, Lääkäripäivät 2021

Anne Vola: sivutoimet: YEK- ja erikoistuvien lääkäreiden ohjaajana, Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen kouluttajaoikeudet omaavana / Terveystalo, Iisalmi Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän valinnanvapauskokeilun aikana 1.11.2017–30.11.2018; luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: YEK- ja erikoistuvien lääkäreiden ohjaajana, Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen kouluttajaoikeudet omaavana / Terveystalo, Iisalmi, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän valinnanvapauskokeilun aikana 1.11.2017–30.11.2018; luottamustoimet: Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuuston varajäsen, Järvi-Suomen piirihallituksen jäsen, Lapsemme-lehden toimitusneuvoston jäsen, Iisalmen yhdistys ry:n Perheentalon ohjausryhmän jäsen ja toiminnanjohtajan esimies; ohjaushankkeet: Pohjois-Savon ja Siilinjärven kunnan LAPE-työryhmän jäsenenä edellisellä hallituskaudella

Sirkku Vuorma: sivutoimet: Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 2019-2020; luottamustoimet: Lääkäriliitto, valtuuskunnan jäsen vuodesta 2018 alkaen; Lääkäriliiton professiovaliokunta vuoden 2019 loppuun.

Kirjallisuusviite

Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/kayttooikeudet/viittaaminen»9

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. NICE guideline (NG56): Multimorbidity: clinical assessment and management, 2016. https://www.nice.org.uk/guidance/ng56/resources/multimorbidity-clinical-assessment-and-management-pdf-1837516654789
  2. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  4. Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. Valderas JM, Starfield B, Sibbald B ym. Defining comorbidity: implications for understanding health and health services. Ann Fam Med 2009;7:357-63 «PMID: 19597174»PubMed
  7. Vedsted P, Christensen MB. Frequent attenders in general practice care: a literature review with special reference to methodological considerations. Public Health 2005;119:118-37 «PMID: 15694959»PubMed
  8. Smits FT, Mohrs JJ, Beem EE ym. Defining frequent attendance in general practice. BMC Fam Pract 2008;9:21 «PMID: 18412954»PubMed
  9. Cassell A, Edwards D, Harshfield A ym. The epidemiology of multimorbidity in primary care: a retrospective cohort study. Br J Gen Pract 2018;68:e245-51 «PMID: 29530918»PubMed
  10. Smits FT, Brouwer HJ, ter Riet G ym. Epidemiology of frequent attenders: a 3-year historic cohort study comparing attendance, morbidity and prescriptions of one-year and persistent frequent attenders. BMC Public Health 2009;9:36 «PMID: 19166622»PubMed
  11. Calderón-Larrañaga A, Vetrano DL, Onder G ym. Assessing and Measuring Chronic Multimorbidity in the Older Population: A Proposal for Its Operationalization. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2017;72:1417-23 «PMID: 28003375»PubMed
  12. Laatikainen T, IMPRO-tutkimushanke, julkaisematon tieto
  13. Barnett K, Mercer SW, Norbury M ym. Epidemiology of multimorbidity and implications for health care, research, and medical education: a cross-sectional study. Lancet 2012;380:37-43 «PMID: 22579043»PubMed
  14. Nunes BP, Flores TR, Mielke GI ym. Multimorbidity and mortality in older adults: A systematic review and meta-analysis. Arch Gerontol Geriatr 2016;67:130-8 «PMID: 27500661»PubMed
  15. Marques A, Peralta M, Gouveia ÉR ym. Physical activity buffers the negative relationship between multimorbidity, self-rated health and life satisfaction. J Public Health (Oxf) 2018;40:e328-35 «PMID: 29385511»PubMed
  16. Nützel A, Dahlhaus A, Fuchs A ym. Self-rated health in multimorbid older general practice patients: a cross-sectional study in Germany. BMC Fam Pract 2014;15:1 «PMID: 24387712»PubMed
  17. Schiltz NK, Warner DF, Sun J ym. Identifying Specific Combinations of Multimorbidity that Contribute to Health Care Resource Utilization: An Analytic Approach. Med Care 2017;55:276-84 «PMID: 27753745»PubMed
  18. Fortin M, Bravo G, Hudon C ym. Relationship between multimorbidity and health-related quality of life of patients in primary care. Qual Life Res 2006;15:83-91 «PMID: 16411033»PubMed
  19. Calderón-Larrañaga A, Poblador-Plou B, González-Rubio F ym. Multimorbidity, polypharmacy, referrals, and adverse drug events: are we doing things well? Br J Gen Pract 2012;62:e821-6 «PMID: 23211262»PubMed
  20. Violán C, Roso-Llorach A, Foguet-Boreu Q ym. Multimorbidity patterns with K-means nonhierarchical cluster analysis. BMC Fam Pract 2018;19:108 «PMID: 29969997»PubMed
  21. Déruaz-Luyet A, N'Goran AA, Senn N ym. Multimorbidity and patterns of chronic conditions in a primary care population in Switzerland: a cross-sectional study. BMJ Open 2017;7:e013664 «PMID: 28674127»PubMed
  22. Yunus MB. Fibromyalgia and overlapping disorders: the unifying concept of central sensitivity syndromes. Semin Arthritis Rheum 2007;36:339-56 «PMID: 17350675»PubMed
  23. Held FP, Blyth F, Gnjidic D ym. Association Rules Analysis of Comorbidity and Multimorbidity: The Concord Health and Aging in Men Project. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2016;71:625-31 «PMID: 26508296»PubMed
  24. Sasseville M, Smith SM, Freyne L ym. Predicting poorer health outcomes in older community-dwelling patients with multimorbidity: prospective cohort study assessing the accuracy of different multimorbidity definitions. BMJ Open 2019;9:e023919 «PMID: 30612111»PubMed
  25. Pruchno RA, Wilson-Genderson M, Heid AR. Multiple Chronic Condition Combinations and Depression in Community-Dwelling Older Adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2016;71:910-5 «PMID: 26933159»PubMed
  26. Read JR, Sharpe L, Modini M ym. Multimorbidity and depression: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2017;221:36-46 «PMID: 28628766»PubMed
  27. National Guideline Centre (UK). Multimorbidity: Assessment, Prioritisation and Management of Care for People with Commonly Occurring Multimorbidity. London: National Institute for Health and Care Excellence (UK) 2016
  28. González-Chica DA, Hill CL, Gill TK ym. Individual diseases or clustering of health conditions? Association between multiple chronic diseases and health-related quality of life in adults. Health Qual Life Outcomes 2017;15:244 «PMID: 29268792»PubMed
  29. Hoogendijk EO, Afilalo J, Ensrud KE ym. Frailty: implications for clinical practice and public health. Lancet 2019;394:1365-75 «PMID: 31609228»PubMed
  30. Dent E, Morley JE, Cruz-Jentoft AJ ym. Physical Frailty: ICFSR International Clinical Practice Guidelines for Identification and Management. J Nutr Health Aging 2019;23:771-87 «PMID: 31641726»PubMed
  31. Hanlon P, Nicholl BI, Jani BD ym. Frailty and pre-frailty in middle-aged and older adults and its association with multimorbidity and mortality: a prospective analysis of 493?737 UK Biobank participants. Lancet Public Health 2018;3:e323-32 «PMID: 29908859»PubMed
  32. Apóstolo J, Cooke R, Bobrowicz-Campos E ym. Predicting risk and outcomes for frail older adults: an umbrella review of frailty screening tools. JBI Database System Rev Implement Rep 2017;15:1154-208 «PMID: 28398987»PubMed
  33. Clegg A, Bates C, Young J ym. Development and validation of an electronic frailty index using routine primary care electronic health record data. Age Ageing 2016;45:353-60 «PMID: 26944937»PubMed
  34. Alakare J, Strandberg T. Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi? Suom Lääkäril 2020;75:1369-72
  35. Church S, Rogers E, Rockwood K ym. A scoping review of the Clinical Frailty Scale. BMC Geriatr 2020;20:393 «PMID: 33028215»PubMed
  36. Wuorela M, Viikari L. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. Duodecim 2019;135:1579-85
  37. Toimia-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/koti
  38. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79998/THL_Opas_16_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  39. Ward KT, Reuben DB. Comprehensive geriatric assessment. https://www.uptodate.com/contents/comprehensive-geriatric-assessment?csi=31ec7 453-ddf7-43aa-a1e6-f9d0b11e9471&source=content Share
  40. Duncan P, Murphy M, Man MS ym. Development and validation of the Multimorbidity Treatment Burden Questionnaire (MTBQ). BMJ Open 2018;8:e019413 «PMID: 29654011»PubMed
  41. Donnan PT, Dorward DW, Mutch B ym. Development and validation of a model for predicting emergency admissions over the next year (PEONY): a UK historical cohort study. Arch Intern Med 2008;168:1416-22 «PMID: 18625922»PubMed
  42. Hippisley-Cox J, Coupland C. Predicting risk of emergency admission to hospital using primary care data: derivation and validation of QAdmissions score. BMJ Open 2013;3:e003482 «PMID: 23959760»PubMed
  43. Mutasingwa DR, Ge H, Upshur RE. How applicable are clinical practice guidelines to elderly patients with comorbidities? Can Fam Physician 2011;57:e253-62 «PMID: 21753084»PubMed
  44. Vitry AI, Zhang Y. Quality of Australian clinical guidelines and relevance to the care of older people with multiple comorbid conditions. Med J Aust 2008;189:360-5 «PMID: 18837677»PubMed
  45. Boyd CM, Darer J, Boult C ym. Clinical practice guidelines and quality of care for older patients with multiple comorbid diseases: implications for pay for performance. JAMA 2005;294:716-24 «PMID: 16091574»PubMed
  46. Lugtenberg M, Burgers JS, Clancy C ym. Current guidelines have limited applicability to patients with comorbid conditions: a systematic analysis of evidence-based guidelines. PLoS One 2011;6:e25987 «PMID: 22028802»PubMed
  47. Baker R, Freeman GK, Haggerty JL ym. Primary medical care continuity and patient mortality: a systematic review. Br J Gen Pract 2020;70:e600-11 «PMID: 32784220»PubMed
  48. Raivio R. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa. tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Tampere University Press 2016
  49. Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D ym. Decreasing trends in patient satisfaction, accessibility and continuity of care in Finnish primary health care - a 14-year follow-up questionnaire study. BMC Fam Pract 2014;15:98 «PMID: 24885700»PubMed
  50. Voutilainen S, Raivio R, Arvonen T, Mattila KJ. Hoidon jatkuvuus väheni tuntuvasti Oulun kaupungin perusterveydenhuollossa 1997-2012. Suom Lääkäril 2014;39:2529-33
  51. Suomela T, Linnosmaa I. Rekisteritietoa seurantaan: 65 vuotta täyttäneiden hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa. SLL 2020;75:1691-6
  52. Masnoon N, Shakib S, Kalisch-Ellett L ym. What is polypharmacy? A systematic review of definitions. BMC Geriatr 2017;17:230 «PMID: 29017448»PubMed
  53. Jauhonen HM, Jyrkkä J, Koski-Pirilä A. Vältettävien lääkkeiden käyttö on vähentynyt iäkkäillä. Sic! 2019:1-2
  54. Ahonen J. Iäkkäiden lääkehoito, vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset. Itä-Suomen yliopisto 2011
  55. Laatikainen O, Sneck S, Bloigu R ym. Hospitalizations Due to Adverse Drug Events in the Elderly-A Retrospective Register Study. Front Pharmacol 2016;7:358 «PMID: 27761112»PubMed
  56. Potter K, Flicker L, Page A ym. Deprescribing in Frail Older People: A Randomised Controlled Trial. PLoS One 2016;11:e0149984 «PMID: 26942907»PubMed
  57. Rankin A, Cadogan CA, Patterson SM ym. Interventions to improve the appropriate use of polypharmacy for older people. Cochrane Database Syst Rev 2018;(9):CD008165 «PMID: 30175841»PubMed
  58. van der Meer HG, Wouters H, Pont LG ym. Reducing the anticholinergic and sedative load in older patients on polypharmacy by pharmacist-led medication review: a randomised controlled trial. BMJ Open 2018;8:e019042 «PMID: 30030308»PubMed
  59. Willeboordse F, Schellevis FG, Chau SH ym. The effectiveness of optimised clinical medication reviews for geriatric patients: Opti-Med a cluster randomised controlled trial. Fam Pract 2017;34:437-45 «PMID: 28334979»PubMed
  60. Schenker Y, Park SY, Jeong K ym. Associations Between Polypharmacy, Symptom Burden, and Quality of Life in Patients with Advanced, Life-Limiting Illness. J Gen Intern Med 2019;34:559-66 «PMID: 30719645»PubMed
  61. Van der Linden L, Decoutere L, Walgraeve K ym. Combined Use of the Rationalization of Home Medication by an Adjusted STOPP in Older Patients (RASP) List and a Pharmacist-Led Medication Review in Very Old Inpatients: Impact on Quality of Prescribing and Clinical Outcome. Drugs Aging 2017;34:123-33 «PMID: 27915457»PubMed
  62. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Finlex-tietokanta. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559
  63. Fimea. Tietokanta Lääke 75+. https://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75
  64. Hill-Taylor B, Walsh KA, Stewart S ym. Effectiveness of the STOPP/START (Screening Tool of Older Persons' potentially inappropriate Prescriptions/Screening Tool to Alert doctors to the Right Treatment) criteria: systematic review and meta-analysis of randomized controlled studies. J Clin Pharm Ther 2016;41:158-69 «PMID: 26990017»PubMed
  65. By the 2019 American Geriatrics Society Beers Criteria® Update Expert Panel.. American Geriatrics Society 2019 Updated AGS Beers Criteria® for Potentially Inappropriate Medication Use in Older Adults. J Am Geriatr Soc 2019;67:674-94 «PMID: 30693946»PubMed
  66. PRIMA-EDS-päätöksentuki. https://www.prima-eds.eu/
  67. Rieckert A, Reeves D, Altiner A ym. Use of an electronic decision support tool to reduce polypharmacy in elderly people with chronic diseases: cluster randomised controlled trial. BMJ 2020;369:m1822 «PMID: 32554566»PubMed
  68. Kari H, Kortejärvi H, Airaksinen M ym. Patient involvement is essential in identifying drug-related problems. Br J Clin Pharmacol 2018;84:2048-58 «PMID: 29774588»PubMed
  69. Leikola S, Tuomainen L, Peura S ym. Comprehensive medication review: development of a collaborative procedure. Int J Clin Pharm 2012;34:510-4 «PMID: 22711383»PubMed
  70. Schepel L, Lehtonen L, Airaksinen M ym. Medication reconciliation and review for older emergency patients requires improvement in Finland. Int J Risk Saf Med 2019;30:19-31 «PMID: 30103352»PubMed
  71. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  72. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  73. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  74. Nayak S, Greenspan SL. A systematic review and meta-analysis of the effect of bisphosphonate drug holidays on bone mineral density and osteoporotic fracture risk. Osteoporos Int 2019;30:705-20 «PMID: 30623214»PubMed
  75. Tsourdi E, Langdahl B, Cohen-Solal M ym. Discontinuation of Denosumab therapy for osteoporosis: A systematic review and position statement by ECTS. Bone 2017;105:11-7 «PMID: 28789921»PubMed
  76. Murphy PZ, Iranikhah M, Deas CM ym. Fracture Risk Following Discontinuation of Teriparatide: A Review of the Literature. Consult Pharm 2018;33:365-75 «PMID: 29996965»PubMed
  77. Dynamed-tietokanta (tietokanta vaatii kirjautumisen). Comprehensive Geriatric Assessment. https://www.dynamed.com/prevention/comprehensive-geriatric-assessment
  78. Ekdahl AW, Wirehn AB, Alwin J ym. Costs and Effects of an Ambulatory Geriatric Unit (the AGe-FIT Study): A Randomized Controlled Trial. J Am Med Dir Assoc 2015;16:497-503 «PMID: 25703450»PubMed
  79. Mazya AL, Garvin P, Ekdahl AW. Outpatient comprehensive geriatric assessment: effects on frailty and mortality in old people with multimorbidity and high health care utilization. Aging Clin Exp Res 2019;31:519-25 «PMID: 30039453»PubMed
  80. Stubbs B, Vancampfort D, Veronese N ym. Multimorbidity and perceived stress: a population-based cross-sectional study among older adults across six low- and middle-income countries. Maturitas 2018;107:84-91 «PMID: 29169587»PubMed
  81. Vancampfort D, Koyanagi A, Ward PB ym. Perceived Stress and Its Relationship With Chronic Medical Conditions and Multimorbidity Among 229,293 Community-Dwelling Adults in 44 Low- and Middle-Income Countries. Am J Epidemiol 2017;186:979-89 «PMID: 28637230»PubMed
  82. Hudon C, Chouinard MC, Aubrey-Bassler K ym. Case Management in Primary Care for Frequent Users of Health Care Services: A Realist Synthesis. Ann Fam Med 2020;18:218-26 «PMID: 32393557»PubMed
  83. Muurinen S, Mäntyranta T. Asiakasvastaava-toiminta pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallissa. Asiakasvastaava-koulutuksen yhtenäiset perusteet, työryhmän raportti 28.2.2011. https://stm.fi/documents/1271139/1427058/get_file.pdf/2a2a9f1a-8751-42b6-a0f5-ad92ff87e6a2
  84. Hudon C, Chouinard MC, Pluye P ym. Characteristics of Case Management in Primary Care Associated With Positive Outcomes for Frequent Users of Health Care: A Systematic Review. Ann Fam Med 2019;17:448-58 «PMID: 31501208»PubMed
  85. Bleich SN, Sherrod C, Chiang A ym. Systematic Review of Programs Treating High-Need and High-Cost People With Multiple Chronic Diseases or Disabilities in the United States, 2008-2014. Prev Chronic Dis 2015;12:E197 «PMID: 26564013»PubMed
  86. Stokes J, Kristensen SR, Checkland K ym. Does the impact of case management vary in different subgroups of multimorbidity? Secondary analysis of a quasi-experiment. BMC Health Serv Res 2017;17:521 «PMID: 28774296»PubMed
  87. Komulainen J, Vuokko R, Mäkelä M. Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma. THL 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80180/890688ae-578c-4ab0-aada-1d16c3a7f79f.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  88. Coulter A, Entwistle VA, Eccles A ym. Personalised care planning for adults with chronic or long-term health conditions. Cochrane Database Syst Rev 2015;(3):CD010523 «PMID: 25733495»PubMed
  89. Korhonen M. Terveys- ja hoitosuunnitelman toiminnalliset vaatimukset liittyville järjestelmille. THL 2017. https://thl.fi/documents/920442/3850406/THS_toiminnalliset+vaatimukset_V1.2.pdf/84da605d-dcc5-43bb-8de1-c95388a60576
  90. Melchiorre MG, Papa R, Quattrini S ym. Integrated Care Programs for People with Multimorbidity in European Countries: eHealth Adoption in Health Systems. Biomed Res Int 2020;2020:9025326 «PMID: 32337283»PubMed
  91. Hernandes-Quiles C, Garacia-Serrano R, Bernabeu-Wittel M, Ruiz-Cantero A, Colmenero-Camacho MA, Ollero-Baturone M. A randomized clinical trial for remote telemonitoring into an integrated care program for high complexity patients. Atlan-TIC project. Int J Integrated Care 2016;16:154
  92. Wagner EH, Austin BT, Von Korff M. Organizing care for patients with chronic illness. Milbank Q 1996;74:511-44 «PMID: 8941260»PubMed
  93. Wagner EH, Austin BT, Davis C ym. Improving chronic illness care: translating evidence into action. Health Aff (Millwood) 2001;20:64-78 «PMID: 11816692»PubMed
  94. Boehmer KR, Abu Dabrh AM, Gionfriddo MR ym. Does the chronic care model meet the emerging needs of people living with multimorbidity? A systematic review and thematic synthesis. PLoS One 2018;13:e0190852 «PMID: 29420543»PubMed
  95. Seulontaohjelmat. Opas kunnille kansanterveystyöhön kuuluvien seulontojen järjestämisestä. Helsinki Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2007:5
  96. Mangin D, Stephen G, Bismah V ym. Making patient values visible in healthcare: a systematic review of tools to assess patient treatment priorities and preferences in the context of multimorbidity. BMJ Open 2016;6:e010903 «PMID: 27288377»PubMed
  97. Agarwal E, Marshall S, Miller M ym. Optimising nutrition in residential aged care: A narrative review. Maturitas 2016;92:70-8 «PMID: 27621242»PubMed
  98. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

A

Comprehensive geriatric assessment (CGA) for older adults admitted to hospital

65 years old or older people who receive Comprehensive geriatric assessment (GCA) rather than routine medical care after admission to hospital are more likely to be living at home and are less likely to be admitted to a nursing home up to a year after hospital admission.

A

The association between continuity of care and mortality

Higher levels of continuity of doctor care, in any setting, with any patient group, is associated with reduced mortality.

B

Comprehensive geriatric assessment (CGA) for older adults living in community

Comprehensive geriatric assessment of the older adults appers to improve some dimensions of quality of life, appears to delay the progression of frailty, reduce hospital admissions, and length of hospital stay.

B

Mikä on paras työkalu arvioimaan tai tunnistamaan gerasteniaa?

Kävelynopeustesti ja Timed “up and go”-testi (TUG) ovat ilmeisesti herkkiä mutta vain kohtuullisen tarkkoja gerastenian mittareita yli 60-vuotiailla potilailla.

B

Psychosocial interventions for improving mental health outcomes in patients with multimorbidity

Psychosocial interventions appear to reduce depressive symptoms in multimorbid depressive patients.

C

Apteekissa tehty lääkehoidon arviointi ja sairaalahoitoon päätyminen monilääkityillä potilailla

Apteekissa tehty lääkehoidon arviointi monilääkityillä 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä saattaa pienentää riskiä päätyä sairaalahoitoon lääkehaitan vuoksi sekä vähentää sairaalahoidon kustannuksia verrattuna tavanomaiseen lääkeinformaatioon.

C

Association between continuity of care in general practice and hospital admissions

Continuity of care may decrease ambulatory hospital admissions and prevent unplanned emergency hospital admissions in older general practice patients.

C

Bisfosfonaattihoidon lopettamisen vaikutus osteoporoottisen murtuman riskiin ja luuntiheyteen postmenopausaalisilla naisilla

Osteoporoottisen murtuman riski ei lisääntyne eikä luuntiheys merkittävästi alentune 3 vuoden bisfosfonaattilääkityksen käytön lopettamisen jälkeen.

C

CARE plus intervention to improve quality of life of primary care patients with multimorbidity in areas of high socioeconomic deprivation

A complex whole-system intervention (Care plus) in primary care may improve one domain of well-being (negative well-being) and may improve quality of life in patients with multimorbidity in deprived areas at 12 months.

C

Discontinuation of antihypertensive medication on orthostatic hypotension in elderly people with mild cognitive dysfunction

Discontinuation of antihypertensive medication may increase the probability of recovery from orthostatic hypotension.

C

Farmasistin tekemä lääkehoidon arviointi sairaalapotilailla

Sairaalahoidon aikana farmasistin tekemä potilaan lääkehoidon arviointi saattaa vähentää päivystyskäyntien määrää 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

C

Hoitosuunnitelman merkitys aikuisille, joilla on pitkäaikainen terveysongelma

Hoitosuunnitelma saattaa parantaa pitkäaikaissairaiden aikuisten omahoitovalmiutta ja tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainoa sekä vähentää depressio-oireita.

C

Inpatient geriatric evaluation and management

Inpatient geriatric evaluation and management appears to have a positive effect on health-related quality of life and functional status at the time of discharge for patients 65 years or older compared to usual inpatient care with no increase in costs.

C

Lääkehoidon arviointi sairaalapotilailla, kuolleisuus ja uudet sairaalahoidot

Sairaalahoidon aikana tehty potilaan lääkehoidon arviointi ei pienentäne kuolleisuutta eikä vähentäne uusia sairaalahoitoja 65 vuotta täyttäneillä potilailla verrattuna tavanomaiseen lääkehoidon ohjaukseen.

C

3D-potilaslähtöinen hoitomalli monisairaiden potilaiden hoidossa

3D-potilaslähtöinen hoitomalli saattaa parantaa monisairaiden potilaiden kokemusta hoidon potilaslähtöisyydestä perusterveydenhuollossa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

D

Antihypertensive withdrawal for the prevention of cognitive decline

Withdrawal of antihypertensives may not significantly prevent the cognitive decline, but there is a lack of reliable evidence.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia