Kutina
Lääkärin käsikirja
30.12.2025 • Viimeisin muutos 30.12.2025
Keskeistä
- Kutinaa voivat aiheuttaa ihosairaudet, lääkeaineet, jotkin yleissairaudet sekä psykiatriset ja neurologiset sairaudet.
- On tärkeää selvittää, löytyykö iholta spesifiseen ihosairauteen sopivia löydöksiä, ovatko iholöydökset sekundaarisesti ihon raapimisen tai nyppimisen aiheuttamia vai onko kyseessä ainoastaan subjektiivinen kutina (ilman iholöydöksiä).
- Vähäisissä iholöydöksissä pyritään tunnistamaan ihon kuivuudesta johtuva kutina (asteatoosi), dermografismi sekä lääkeaineiden aiheuttama kutina.
Kutinan aiheuttajat
Ihosta aiheutuva kutina
- Ihon kuivuminen (asteatoosi)
- Ikäihmisillä yleinen kutinan aiheuttaja. Iholla ei aina ole näkyvää poikkeavuutta.
- Yleisintä talvella, usein alaraajoissa ja selässä, altistavina tekijöinä ikääntyminen, tiheä peseytyminen, kuiva huoneilma ja mahdollinen atopiatausta.
- Ekseemat
- Nokkosihottumat «Nokkosihottumat (urtikariat)»4
- Paikkaa vaihtavia nokkospaukamia iholla
- Dermografismi
- Kuuluu fysikaalisiin nokkosihottumiin.
- Voi aiheuttaa kutinaa myös ilman näkyviä ihomuutoksia.
- Selässä dermografismi-testaus on positiivinen (kuva «»1).
- Syyhy «Syyhy (scabies)»5
- Äkillinen alku
- Syyhykäytävien löytyminen
- Muita usein kutisevia spesifisiä ihotauteja: psoriaasi «Psoriaasi»6, punajäkälä «Punajäkälä (lichen ruber planus)»7, pemfigoidi «Krooniset rakkulataudit (dermatitis herpetiformis, pemfigoidi, pemfigus)»8, ihon sieni-infektiot «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»9, päätäit ja satiaiset «Täit (pediculosis)»10
Lääkkeet
- Lääkkeet voivat aiheuttaa kutinaa monilla eri mekanismeilla. Näitä ovat mm. allergiset reaktiot (immunologinen mekanismi), yliherkkyysreaktio (farmakologinen tai muu mekanismi, esim. histamiinin vapautuminen), ihon kuivuminen, valoherkkyyden lisääntyminen (ks. myös Valo- ja valolääkeihottumat «Valo- ja valolääkeihottumat»11) sekä maksavauriot tai kolestaasi.
- Melkein mikä tahansa lääke voi aiheuttaa kutinaa. Suurimmassa osassa tapauksista ajallinen yhteys on selvä, mutta joskus kutina voi alkaa myös pitkän käytön jälkeen tai viiveellä altistuksesta.
- Tyypillisiä kutinaa aiheuttavia lääkityksiä ovat
- beetalaktaamiantibiooteista etenkin penisilliinit ja kefalosporiinit (kutina, ihoreaktiot, kolestaasi)
- muut mikrobilääkkeet, esim. sulfat, kinolonit, tetrasykliinit, metronidatsoli
- ACE:n estäjät (kohonneet bradykiniinitasot, kolestaasi)
- statiinit (mekanismi osin tuntematon, kolestaasi)
- opioidit (histamiinin vapautus, sentraalinen vaikutus)
- tulehduskipulääkkeet (leukotrieenisynteesin lisääntyminen)
- allopurinoli
- sulfonyyliureat
- klorokiini tai hydroksiklorokiini (mekanismi epäselvä, yleisintä tummaihoisilla, harvinaista vaalealla rodulla)
- monet syöpälääkkeet (esim. solunsalpaajat, tamoksifeeni)
- hydroksietyylitärkkelys (alkaa tyypillisesti 3–4 viikkoa infuusiohoidon jälkeen).
Yleissairaudet
- Yleissairaudet eivät välttämättä näy iholla, mutta voivat muuttaa ihon pinnan rakennetta (esim. kuivuminen hypotyreoosissa) tai väriä (esim. ikterus kolestaasissa), ja iholla voi myös olla havaittavissa sekundaarisia kutinan aiheuttamia raapimisjälkiä.
- Munuaissairaudet
- Maksasairaudet
- Maligniteetit
- Kutina on merkittävä yleisoire useissa hematologisissa maligniteeteissa, harvemmin kiinteissä tuumoreissa.
- Hematologisista sairauksista kutina liittyy mm. lymfoomiin «Lymfoomat»19 (n. joka kolmannella Hodgkinin lymfooma -potilaalla) ja polysytemia veraan «Polycythaemia vera (PV)»20.
- Muut
Psykogeeninen kutina
- On aina poissulkudiagnoosi hyvän kliinisen tutkimuksen ja asianmukaisten tutkimusten jälkeen.
- Kutinalla voi olla psykiatrisia syitä (esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosit, päihteiden käyttö, skitsofrenia).
- Taustalla voi olla mm. kutina-raapimiskierre (neurodermatiitti, kuvat «»2 «»3 «»4), somatoforminen oire (esim. kutina masennuksen oireena), artefaktaalinen taudinkuva (itseaiheutetut raapimisjäljet), psykoosi (esim. syöpäläisharhaluulo, skitsofrenia).
- Muusta syystä johtuva kutina voi pahentua tai kroonistua psyykkisistä syistä.
Kutinaoireen sijainnin antamat diagnostiset vihjeet
Potilaan tutkiminen
Keskeistä
- Kutinan aiheuttajaksi kannattaa aluksi aina epäillä spesifistä ihotautia (yleisin syy).
- Lääkeaineiden aiheuttamaan kutinaan ei ole diagnostisia testejä, ja diagnoosi perustuu lääkkeen aloituksen ja kutinan ajalliseen yhteyteen.
- Epäselvissä tapauksissa tarvitaan usein tauottamiskokeilu (esim. 6 viikon ajaksi), jonka aikana lääkeaineesta johtuva kutina yleensä rauhoittuu.
- Yleissairauksien ja maligniteettien aiheuttamassa kutinassa potilaalla on yleensä myös muita oireita (esim. painonlasku, suurentuneet imusolmukkeet).
- Kutinan taustalta mahdollisesti löytyvät psykiatriset tai neurologiset syyt ovat aina poissulkudiagnooseja.
Anamneesi
- Onko kyseessä akuutti vai krooninen ongelma? Aikaisemman ihosairauden pahentuminen?
- Onko anamneesissa aikaisempia ihosairauksia, onko suvussa esim. atooppista ekseemaa tai psoriaasia?
- Onko todettuja kosketusallergioita? Saanut esim. reaktioita kosmetiikasta tai ihonhoitotuotteista?
- Kutisevatko ihomuutokset (atooppinen ekseema, allerginen kosketusihottuma)?
- Onko muilla kontaktihenkilöillä kutinaa (syyhy)?
- Onko kipua tai yleisoireita (yleissairaudet)?
- Tarkastellaan ihomuutoksia myös läheltä ja kiinnitetään huomiota alla mainittuihin piirteisiin.
- Lokalisaatio (symmetrisyys, toispuolisuus, mihin painottuvat?)
- Hilseilevätkö ihomuutokset (viittaa ekseematautiin, ihon kuivuudesta aiheutuvaan kutinaan, psoriaasiin); esiintyykö nokkospaukamia?
- Ovatko muutokset tarkkarajaisia? Nähdäänkö läiskäistä punoitusta, rakkuloita tai rakkulapintoja?
- Muiden ihoalueiden tilanne (hiuspohja, kynnet, genitaalialue, suun limakalvot)
- Huolellinen kliininen status (keltaisuus, kilpirauhanen, imusolmukkeet)
- Psyykkinen tilanne, merkkejä masennuksesta, ahdistuneisuudesta, sairauspelkoa?
- Sairaus- ja lääkeanamneesi
- Matkustusanamneesi, muiden perheenjäsenten oireet
- Liitännäisoireet (kuume, painon muutos, yöhikoilu)
Löydökset
- Ihosairauksille spesifisiä iholöydöksiä
- Diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen kuvaan, taudinkulkuun ja anamneesiin.
- Hoito ja tutkimukset määräytyvät kyseisen ihosairauden mukaan.
- Epäspesifiset, sekundaariset löydökset
- Ihon raapimisen aiheuttamia juostemaisia haavoja (ekskoriaatiot), ihon raapimisesta aiheutunut paksuuntuminen (likenifikaatio), nyppimisen aiheuttamat kutinakyhmyt (prurigo-kyhmyt)
- Tässäkin tapauksessa usein spesifinen ihotauti (vaikka ei spesifisiä iholöydöksiä)
- Yleissairauksien aiheuttamassa kutinassa (esim. maligniteetit tai munuaisten vajaatoiminta) nähdään sekundaarisia raapimisjälkiä (usein vain niillä alueilla, joita potilas yltää raapimaan).
- Psykogeeniset syyt
- Yleistynyt kutina ilman iholöydöksiä
- Jos kutisevalta potilaalta puuttuvat kaikki iholöydökset, tulee ensisijaisesti epäillä jotakin seuraavista:
- ihon kuivuudesta johtuva kutina (asteatoosi)
- atooppinen kutina (nähdään myös ilman spesifisiä iho-oireita)
- dermografismi ja nokkosihottumat
- lääkeaineiden aiheuttama kutina.
- Tarvittaessa poissuljetaan somaattiset yleissairaudet.
- Paikallinen kutina
- Voi paikallisuudesta huolimatta olla ihosairauksien ja yleissairauksien aiheuttamaa.
- Voi olla yhteydessä hermovaurioihin tai neuropatioihin (esim. diabeettinen neuropatia).
- Notalgia paraesthetica (keskiselän kutina; kuva «»41)
- Neurodermatiitti (usein säärissä, niskassa, genitaalialueella, kutina-raapimiskierteen aiheuttamaa, voi alkaa aikaisemman jo parantuneen ihosairauden jälkeen)
- Psykogeeninen kutina (psykiatriset ja neurologiset sairaudet)
Tutkimukset
- Epäiltäessä yleissairaudesta johtuvaa kutinaa (yleensä myös muita oireita kuin kutina) voidaan tehdä alla mainittuja tutkimuksia.
- Laboratoriotutkimukset
- Perustutkimuksina valikoiden TVK, La, Gluk, CRP, TSH, Krea, ALAT, AFOS, bilirubiini (kokonais- ja konjugoitunut)
- Mahdollisia jatkotutkimuksia ovat esim. P-ferrit, S-IgE, S-PölyEr, hepatiittiserologia, HIV-testi, pemfigoidivasta-aineet (S-PemfAb)
- Kuvantaminen
- Thoraxkuva (hilusstatus; lymfoomat?)
- Imusolmukkeiden, pernan ja maksan kaikututkimus (lymfoomat?)
- Tulosten, kliinisen kuvan ja taudinkulun perusteella tehdään tarvittaessa suunnattuja jatkotutkimuksia.
Kutinan oireenmukainen hoito
- Ensisijaisesti syynmukainen hoito
- Ihotautien hoito on esitetty niitä käsittelevissä artikkeleissa.
- Suuri osa potilaista hyötyy oireenmukaisesta hoidosta, vaikka kutinan syy jäisi epäselväksi.
- Syyn jäädessä epäselväksi on potilaan tilannetta arvioitava aika ajoin uudestaan ja ohjelmoitava tarvittaessa jatkotutkimuksia.
Lääkkeetön hoito
- Ihon kuivuudesta johtuvassa kutinassa ihon kostuttaminen perusvoiteilla ja kuivattavien pesuaineiden välttäminen
- Kuuman ilman ja auringon välttäminen, ihon pesu mieluummin haalealla kuin kuumalla vedellä, saippuan/kuivattavien pesuaineiden välttäminen, perusvoide
- Ihoa ärsyttävien vaatteiden välttäminen (villa ja muut karkeat materiaalit); hajusteettomat pesuaineet, ihon kuivaus taputellen
- Raapimiskierteen pysäyttäminen (raavitun ihoalueen okkluusio, kynsien leikkaaminen, puuvillakäsineet yöksi)
Paikallishoidot
- Kortikosteroidivoiteet
- Usein tehokkaita kutinan ja ihosairauksien hoidossa
- Teholuokka hoidettavan ihosairauden ja hoidettavan alueen mukaan; ks. tautikohtaiset ohjeet
- Hoitokokeilu epäselvästä syystä johtuvaan kutinaan esim. II–III-ryhmän kortikosteroidivoide 1–2 kertaa päivässä jaksoittaisesti 2–3 viikon ajan
- Kalsineuriini-inhibiittorivoiteet
- Pääasiallinen käyttöaihe atooppinen ihottuma
- Myös monen muun kutinan hoito (esim. ureeminen kutina)
- Hoitokokeilu joko jaksoittaisena hoitona tai aluksi 2 kertaa päivässä, kunnes tilanne rauhoittuu, ja sen jälkeen tarvittaessa 2 kertaa viikossa
- Viilentävät voiteet
- Mentolipitoinen voide tarvittaessa useasti päivässä
- Ex tempore -reseptillä, esim.: levomentoli 1.0–2.0 g, Aqualan L crem., ad 100.0 g (voidaan sekoittaa myös geelivoiteisiin). Ihon kipua ja kutinaa lievittävä voide, levitetään iholle useita kertoja päivässä.
- Mentolisprii (reseptivapaa, levitetään kutiseville ihoalueille 2–3 kertaa päivässä)
- Sinkkisuihkeet (spraymuodossa)
- Jääkaapissa säilytetty perusvoide
Systeemilääkitykset evd
- Epäselvästä syystä johtuvan kutinan oireenmukainen hoito
- Väsyttämättömät antihistamiinit auttavat hyvin nokkosihottuman ja dermografismin aiheuttamaan kutinaan. Niitä kannattaa kokeilla myös muista syistä johtuvassa kutinassa. Annosta voi nostaa vasteen mukaan 2–4-kertaiseksi, esim. setiritsiini 10 mg 1–2 × 1–2 (reseptiin tehdään tuolloin sic!-merkintä).
- Hydroksitsiini 25–50 mg ennen nukkumaanmenoa on usein hyvä apu. Tarvittaessa voidaan käyttää 25 mg 3–4 kertaa vuorokaudessa (jos ei ilmaannu liiallista väsymystä).
- Valikoidusti doksepiini (jolla on antihistamiinivaikutusta); aloitusannos yleensä 10–20 mg illaksi, jonka jälkeen asteittainen annoksen nosto, esim. 10 mg lisää 1–2 viikon välein tavoiteannokseen 30–(50) mg iltaisin.
- SSRI-lääkkeet (esim. paroksetiini, sertraliini, fluvoksamiini) voivat auttaa. Näyttöä on paroksetiinin tehosta esim. aloitusannoksella 20–30 mg päivässä; tarvittaessa annoksen nosto ad 40–50 mg päivässä. Sertraliinin aloitusannos on 50 mg, jonka jälkeen vasteen mukaan tarvittaessa annoksen nosto ad 75–100–(200) mg.
- Pieni annos sedatiivista masennuslääkettä voi myös olla hyvä vaihtoehto (esim. mirtatsapiini, amitriptyliini, nortriptyliini). Mirtatsapiinilla annos on aluksi 7.5–15 mg iltaisin, ja tarvittaessa annosta nostetaan ad 30 mg iltaisin. Amitriptyliinin alkuannos on 10–25 mg iltaisin, ylläpitoannos 25–50 mg iltaisin,.
- Yökutinassa joillakin potilalla voi olla tarpeellista käyttää unilääkkeitä jaksoittaisena hoitona, esim. bentsodiatsepiinijohdokset tai lyhytvaikutteiset bentodiatsepiinit.
- Vaikeassa tilanteessa voidaan harkita p.o. kortikosteroidia lyhytaikaisena hoitona, esim. prednisoloni 20–40 mg aamuisin 1–2 viikon ajan.
- Valohoitoa voidaan harkita vaikeissa tapauksissa (esim. SUP, kapeakaista-UVB, kylpy-PUVA).
- Spesifisestä syystä johtuva kutina evd
- Kutinan hoito parantumattomasti sairaalla potilaalla: ks. myös «Palliatiivinen hoito»34
Konsultaatio
- Ihotautilääkärin konsultaatio epäselvässä kutinassa, jossa perustutkimuksissa ei ole tullut esille kutinan syytä ja asianmukaisesti toteutusta oireenmukaisesta hoidosta ei ole ollut apua
- Vaikeassa kutinassa ihotautilääkärin konsultaatio epäiltäessä spesifistä ihotautia tai mahdollisen valohoidon aloitusta varten (esim. ureeminen kutina, dialyysihoito)
- Yleissairauksien aiheuttamaa kutinaa epäiltäessä sisätautilääkärin konsultaatio (esim. hematologi)
- Psykogeenisessa kutinassa tarvittaessa psykiatrin konsultaatio
Kuvat
Kirjallisuutta
- Pongcharoen P, Fleischer AB Jr. An evidence-based review of systemic treatments for itch. Eur J Pain 2015;():. «PMID: 26416344»PubMed
- Reich A, Ständer S, Szepietowski JC. Drug-induced pruritus: a review. Acta Derm Venereol 2009;89(3):236-44. «PMID: 19479118»PubMed
- Frese T, Herrmann K, Sandholzer H. Pruritus as reason for encounter in general practice. J Clin Med Res 2011;3(5):223-9. «PMID: 22383909»PubMed
- Berger TG, Shive M, Harper GM. Pruritus in the older patient: a clinical review. JAMA 2013;310(22):2443-50. «PMID: 24327039»PubMed
- Yosipovitch G, Bernhard JD. Clinical practice. Chronic pruritus. N Engl J Med 2013;368(17):1625-34. «PMID: 23614588»PubMed
- Greaves MW. Itch in systemic disease: therapeutic options. Dermatol Ther 2005;18(4):323-7. «PMID: 16297004»PubMed
- Kouwenhoven TA, van de Kerkhof PCM, Kamsteeg M. Use of oral antidepressants in patients with chronic pruritus: A systematic review. J Am Acad Dermatol 2017;77(6):1068-1073.e7. «PMID: 29033248»PubMed
- Simonsen E, Komenda P, Lerner B ym. Treatment of Uremic Pruritus: A Systematic Review. Am J Kidney Dis 2017;70(5):638-655. «PMID: 28720208»PubMed
- Kouwenhoven TA, van de Kerkhof PCM, Kamsteeg M. Use of oral antidepressants in patients with chronic pruritus: A systematic review. J Am Acad Dermatol 2017;77(6):1068-1073.e7. «PMID: 29033248»PubMed
