Kohonnut verenpaine

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

21.9.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveiden elinvuosien menetyksiä aiheuttava riskitekijä. Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää siihen liittyviä kohde-elinvaurioita, vähentää ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia sekä lisätä terveiden elinvuosien määrää.
Lähes joka toisella suomalaisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine, mikä tarkoittaa yli kahta miljoonaa henkilöä. Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää erityisesti koko väestön suolan saannin ja ylipainon vähentämistä.
Verenpaine on hoitotavoitteessa alle 50 %:lla lääkehoidetuista.
Lääkehoitoa suositellaan, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg ja kotona itse mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista huolimatta ≥ 135 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 85 mmHg.
Lääkehoitoa tulee harkita painetasolla 130/80 mmHg, jos potilaalla on oireinen sydän- ja verisuonitauti.
Hoidon tavoitteena on alentaa verenpaine
- < 140/90 mmHg:iin (kotitaso < 135/85 mmHg)
- < 130/80 mmHg:iin (kotitaso < 130/80 mmHg), jos tautiriski on suuri (sydän- ja verisuonitauti, kohde-elinvaurio, krooninen munuaistauti, diabetes tai > 10 %:n riski FINRISKI-laskurilla) ja tavoite voidaan saavuttaa haitoitta.
- Ikääntyminen (> 80 vuotta) ei sellaisenaan vaikuta hoitotavoitteeseen, mutta gerastenia-aste huomioiden 150/90 mmHg:n (kotitaso 140/85 mmHg) tavoite on mahdollinen.
Ensisijaisia lääkeryhmiä kohonneen verenpaineen hoidossa ovat ACE:n estäjät tai ATR-salpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja diureetit.
Jotta hoitotavoitteet saavutetaan tehokkaasti, lääkehoito on yleensä syytä aloittaa pieniannoksisella yhdistelmähoidolla, jos systolinen tai diastolinen verenpaine on yli 10 mmHg tavoitepainetta korkeampi.
Beetasalpaajien käyttöä ensisijaisena lääkkeenä suositellaan, jos se on muiden sairauksien vuoksi aiheellista. Toissijaisena lääkkeenä beetasalpaajia voi käyttää.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Kohonnut verenpaine»1
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa aikuisten kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa ja siten vähentää sydän- ja verisuonitauteja ja niihin liittyviä kuolemia.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa verenpainepotilaita hoitaville, apteekkihenkilökunnalle sekä kohonneen verenpaineen ehkäisyn ohjelmia suunnitteleville ja toteuttaville.

Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja hoitotavoitteen saavuttaminen

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveiden elinvuosien menetyksiä ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava riskitekijä «Global Burden of Cardiovascular Diseases and Risks...»1.
Verenpaineen haitallista iänmukaista kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat.
Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat liiallinen suolan (natriumin) saanti, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino.
Kulttuureissa, joissa suolaa käytetään vähän tai ei lainkaan, väestön verenpainetaso on iästä riippumatta 100–110/60–70 mmHg «Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M, ym. Assoc...»2.

Esiintyvyys ja ilmaantuvuus

Valtaosalla ihmisistä verenpaine nousee iän myötä.
- Diastolisen verenpaineen keskiarvo suurenee noin 55 vuoden ikään ja systolisen noin 80 vuoden ikään asti «Verenpainetasot suomalaisessa väestössä vuonna 2023»1.
Suomalaisten verenpainetaso on laskenut merkittävästi 1970-luvun alusta. Myönteinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla hidastunut ja 2020-luvulla pysähtynyt «Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkim...»3, «Laatikainen T, Härkänen T, Borodulin K ym. Sydän- ...»4, «Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, to...»5, «Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M ym. Verenpaine...»6, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Thirt...»7, «Santalahti A, Ojanen A, Palosaari T, ym. From Prog...»8.
Jos kohonneen verenpaineen kriteerinä pidetään raja-arvoja 140 ja 90 mmHg tai kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista miehistä 52 %:lla ja naisista 46 %:lla on Terve Suomi 2023 -tutkimuksen mukaan kohonnut verenpaine «Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkim...»3, «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. (toim). Te...»9, «Verenpainetaudin esiintyvyys»2.

Kuva 1.

Verenpainetasot suomalaisessa väestössä vuonna 2023

Lähde: Verenpaine. Ilmiöraportti. Terve Suomi 2023 -tutkimus «http://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/verenpaine.html»

Kuva 2.

Verenpainetaudin esiintyvyys vuonna 2023

Lähde: Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkimus «http://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/verenpaine.html»

Hoitotavoitteen saavuttaminen

Vuonna 2023 kohonnutta verenpainetta sairastavista yli 20-vuotiaista miehistä 41 % ja naisista 36 % ei käyttänyt lääkehoitoa «Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkim...»3. Vaikka hoitotavoitteessa olevien osuus on kasvanut Suomessa viime vuosikymmenien aikana, vuonna 2023 kohonneen verenpaineen lääkehoitoa käyttävistä vain 47 %:lla verenpainearvot olivat alle 140/90 mmHg «Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M ym. Verenpaine...»6, «Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkim...»3.

Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin

Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen nousun myötä ilman selvää systolisen tai diastolisen verenpaineen kynnysarvoa «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N, ym. Age-specif...»10.
- Sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuus 2–3-kertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmHg «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N, ym. Age-specif...»10.
- Kohonnut verenpaine lähes kaksinkertaistaa eteisvärinän riskin ja on oleellinen taustatekijä joka kuudennella eteisvärinäpotilaalla «Dzeshka MS, Shantsila A, Shantsila E, ym. Atrial F...»11.
- Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuus on kohonneen verenpaineen hoitotutkimuksissa keskimäärin 8,5 tapausta tuhatta potilasvuotta kohden, mikä on vain hieman pienempi kuin sepelvaltimotaudin (11,7) ja aivoverenkierron häiriöiden (9,1) ilmaantuvuus «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»12.
- Hypertensiopotilaan sydämen vajaatoiminnan riskiä suurentavat entisestään yli 65 vuoden ikä, diabetes ja suuri valtimosairauksien riski «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»12.
Kohonnut verenpaine lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa «Franco OH, Peeters A, Bonneux L, ym. Blood pressur...»13. Framinghamin tutkimuksen mukaan 50-vuotiaiden miesten tai naisten, joiden verenpaine oli < 120/80 mmHg, sydän- ja verisuonitaudeista vapaiden elinvuosien odote oli 7,2/7,1 vuotta pitempi kuin miesten tai naisten, joiden verenpaine oli ≥ 140/90 mmHg. Elinajanodote oli vastaavasti 5,0 (miehet) ja 5,2 (naiset) vuotta pitempi «Franco OH, Peeters A, Bonneux L, ym. Blood pressur...»13.
Muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät moninkertaistavat kohonneen verenpaineen haitat «Berry JD, Dyer A, Cai X, ym. Lifetime risks of car...»14.
Koska yli 80 %:lla suomalaisista on kohonneen verenpaineen lisäksi myös muita vaaratekijöitä (ks. lisätietoa «Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden ja kohonneen verenpaineen liitännäissairauksien esiintyvyys»1), jo lievästi kohonnut verenpaine saattaa lisätä väestön sydän- ja verisuonitautivaaraa merkittävästi.
Suomalaisten 35–64-vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuus ovat 40 vuodessa pienentyneet sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden vähenemisen ansiosta noin 80 % «Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Prima...»15.

Verenpaineen mittaus

Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vastaanotolla ja kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla määritettyyn painetasoon. Ks. kohta Verenpainetason luokittelu «A1»2. Kotimittaus on suositeltavin ja useimmiten riittävä tapa varmistaa diagnoosi ja seurata verenpainetta.

Mittausvälineistö

Mittaukset tehdään puolueettomassa teknisessä ja kliinisessä testauksessa hyväksytyllä verenpainemittarilla (STRIDE BP «https://www.stridebp.org/»1) «Stergiou GS, Alpert B, Mieke S, ym. A universal st...»16. Rannemittarin käyttöä suositellaan vain, jos oikean kokoisen mansetin käyttö ei olkavarren mallin (lyhyt, paksu) vuoksi ole mahdollista. Useimmat mittarivalmistajat suosittelevat tarkistamaan laitteiden toiminnan ja mittaustarkkuuden joka toinen vuosi.

Esivalmistelut ja mittauksen suorittaminen

Mittaus tehdään taulukossa «Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta ....»1 esitettävällä tavalla.
- Verenpaine voidaan mitata paljastetusta oikeasta tai vasemmasta olkavarresta, vaikka oikeasta olkavarresta mitattu verenpaine on keskimäärin 0–2/0–1 mmHg korkeampi kuin vasemmasta mitattu «Lane D, Beevers M, Barnes N, ym. Inter-arm differe...»17, «Kimura A, Hashimoto J, Watabe D, ym. Patient chara...»18, «Johansson JK, Puukka PJ, Jula AM. Interarm blood p...»19. Kotimittaukset ja verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti tehdään ei-dominoivasta kädestä, ellei käsivarsien välillä ole merkittävää paine-eroa (ks. alla).
Uudelta verenpainepotilaalta verenpaine mitataan toistetusti molemmista olkavarsista mahdollisen puolieron toteamiseksi. Seurantamittauksissa käytetään sitä kättä, josta mitattu verenpaine on korkeampi «McAlister FA, Straus SE. Evidence based treatment ...»20.
- Terveydenhuollon mittauksissa sykkeen säännöllisyys tarkistetaan. Mikäli syke on epäsäännöllinen, mittaustulos on tarkistettava kuuntelumittauksilla etenkin, jos verenpaine on vaikeahoitoinen tai epäillään virheellistä mittaustulosta.
Mittaus tehdään kuuntelumenetelmällä myös, jos automaattimittaus ei onnistu. Kuuntelumenetelmää käytettäessä stetoskoopin kalvo- tai suppilo-osa asetetaan tiiviisti, mutta kevyesti kyynärtaipeeseen olkavarsivaltimon päälle «Kantola I, Vesalainen R, Kangassalo K, ym. Bell or...»21.
Pulssiaallon vaihtelu vaikeuttaa verenpaineen mittaamista eteisvärinässä. Automaattimittarit mittaavat systolisen paineen tyydyttävällä tarkkuudella, mutta diastolisen paineen mittauksessa on enemmän epätarkkuutta «Kallistratos MS, Poulimenos LE, Manolis AJ. Atrial...»22.
Kuuntelumenetelmään perustuvat mittaukset tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä aneroidimittarilla tai digitaalisella mittarilla, joka näyttää mansettipaineen reaaliaikaisesti «Komission asetus (EU) N:o 847/2012 https://eur-lex...»23.

`Taulukko 1.` Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta «Muntner P, Shimbo D, Carey RM, ym. Measurement of ...»`24`.
	Tärkeimmät huomioitavat seikat	Huomioitava myös	Vaikutus verenpaineeseen (mmHg)
* Korotkoffin äänet: I vaihe (systolinen paine) – ensimmäinen selkeä, naputtava ääni, kun mansetin paine laskee alle valtimon huippupaineen; IV vaihe – äänet vaimenevat huomattavasti; V vaihe (diastolinen paine) – äänet häviävät kokonaan.
Mansetin koko	Mansetin koko on valittava olkavarren ympärysmitan mukaan.	Mansettiin tulee olla merkitty, minkä kokoiselle olkavarrelle se on tarkoitettu.	Liian pieni mansetti: +5–10 Liian suuri mansetti: -1–6
Mittausolot	Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen mittausta mansetti paikalleen asetettuna.	Ympäristön tulee olla rauhallinen. Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskustelua on vältettävä. Tupakointia, kahvia ja liikuntaa on vältettävä 30 minuuttia ennen mittausta.	Puuttuva lepo: +10–20 Puhuminen: +10–15 Kofeiini ja alkoholi: +5–8
Mittausasento	Mittaus tehdään paljastetusta olkavarresta istuma-asennossa.	Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi, jalkaterät ja selkä tuettuna ilman jalkojen ristimistä mansetin alareuna sydämen alareunan tasolla.	Puuttuva tuki: +5–15 Mittaus vaatteiden päältä: ±10–50
Kuuntelumenetelmään perustuva mittaustapa	Kuuntelumenetelmällä mitattaessa painetta nostetaan värttinävaltimon sykettä tunnustellen aluksi 30 mmHg yli systolisen paineen ja sitten lasketaan 2–3 mmHg/s.	Systolinen paine = Korotkoffin äänien* vaihe I, diastolinen paine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole todettavissa)
Mittaustulos	Painelukemat kirjataan 1 mmHg:n tarkkuudella tai kuuntelumenetelmää käytettäessä 2 mmHg:n tarkkuudella.	Paine mitataan kahdesti 1–2 minuutin välein ja molemmat tulokset kirjataan.

Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset

Lääkäreiden mittaama verenpainetaso on keskimäärin 8/3 mmHg korkeampi kuin hoitajien mittaama «Kumpusalo E, Teho A, Laitila R, ym. Janus faces of...»25.
Terveydenhuollon itsemittauspisteiden mittaustulokset näyttävät asettuvan lääkärin ja hoitajan mittaamien arvojen väliin «Kumpusalo E, Teho A, Laitila R, ym. Janus faces of...»25.
Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan iäkkäiltä ja diabetesta sairastavilta myös 5 minuutin makuulla olon sekä 1 ja 3 minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen «Fagard RH, Celis H, Thijs L, ym. Daytime and night...»26, «Angelousi A, Girerd N, Benetos A, ym. Association ...»27, «Kantola I, Jula A, Niiranen T. Ortostaattisen hypo...»28.
- Ortostaattisessa hypotensiossa systolinen verenpaine alenee vähintään 20 mmHg tai diastolinen vähintään 10 mmHg ja potilaalla esiintyy selviä ortostatismin oireita.

Verenpaineen kotimittaus

Kotona itse tehdyt verenpainemittaukset kuvaavat luotettavammin tavanomaista painetasoa ja kohde-elinvaurioiden vaaraa kuin vastaanotto-oloissa tehdyt kertamittaukset «Bliziotis IA, Destounis A, Stergiou GS. Home versu...»29. Lisäksi ne ennustavat vastaanottomittauksia paremmin ja lähes pitkäaikaisrekisteröinnin veroisesti «Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P, ym. Office, home, a...»30, «Niiranen TJ, Hänninen MR, Johansson J, ym. Home-me...»31, «Ward AM, Takahashi O, Stevens R, ym. Home measurem...»32 sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia.
Verenpaine ja syke mitataan taulukon «Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta ....»1 periaatteiden mukaisesti kello 6–9 ja illalla kello 18–21 kahdesti 1–2 minuutin välein 4–7 päivän ajan.
Mittaukset suoritetaan ennen lääkkeen ottoa, jotta pystytään arvioimaan, kattaako lääkityksen vaikutus koko vuorokauden.
Aamumittausten, iltamittausten ja aamu- ja iltamittausten keskiarvot lasketaan ja kirjataan. Iltamittausten tasoa korkeampi aamumittausten taso voi viitata uniapneaan tai runsaaseen alkoholinkäyttöön «Johansson JK, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Factors ...»33.
Diagnostiikassa ja hoidon ohjauksessa käytetään pääasiassa kaikkien mittausten keskiarvoa.
Neljän päivän mittauskeskiarvot riittävät hoidon arviointiin «Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and h...»34, «Niiranen TJ, Johansson JK, Reunanen A, ym. Optimal...»35.
Lääkärin ja hoitajan on varmistettava, että kotimittaukset on tehty edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti.
Ks. esimerkki verenpainemittausten seurantalomakkeista ja omaseurannasta «https://www.svpy.fi/@Bin/171658/Verenpainekortti.pdf»2 tai «https://sydan.fi/fact/verenpaineen-omaseuranta/»3.

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin keskiarvolla on vahvempi yhteys sydämen vasemman kammion hypertrofiaan ja mikroalbuminuriaan kuin vastaanoton kertamittauksen tuloksella «Mancia G, Parati G. Ambulatory blood pressure moni...»36, ja se myös ennustaa vastaanotto- ja kotimittauksia paremmin sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia «Kikuya M, Hansen TW, Thijs L, ym. Diagnostic thres...»37, «Banegas JR, Ruilope LM, de la Sierra A, ym. Relati...»38, «Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P, ym. Office, home, a...»30.
Pitkäaikaisrekisteröinti on toistaiseksi yleisin tapa selvittää yöllistä verenpainetta, jolla on vahva ennustearvo «Fagard RH, Celis H, Thijs L, ym. Daytime and night...»26, «Sega R, Facchetti R, Bombelli M, ym. Prognostic va...»39, «Hansen TW, Li Y, Boggia J, ym. Predictive role of ...»40, sekä verenpaineen päivä-yövaihtelua.
- Yöllinen kohonnut verenpaine ja puuttuva päivä-yövaihtelu ("non-dipping") ovat tavallisia diabetesta, uniapneaa ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla.
Rekisteröinnistä on lisäksi apua, kun
- potilas ei halua tai osaa toteuttaa kotimittauksia suositellulla tavalla
- kotimittaukset ovat vasta-aiheisia (mittausneuroosi)
- epäillään "valkotakkihypertensiota" (kotimittaus voi olla riittävä)
- epäillään piilevää hypertensiota (kotimittaus voi olla riittävä)
- epäillään kohtauksellista verenpaineen nousua ja laskua
- koti- ja vastaanottomittausten tulosten välillä on huomattava ristiriita
- arvioidaan huonoa hoitovastetta (vähintään 3 lääkettä)
- selvitetään lääkehoidon yhteydessä esiintyviä hypotensio-oireita.
Mittauksen yhteydessä tutkittavan on pidettävä tapahtumapäiväkirjaa.

Verenpainetason luokittelu

Vastaanottomittauksia käytetään ensisijaisesti seulonnassa (taulukko «Uuden potilaan toistettuihin vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus....»2 ja kuva «Kohonneen verenpaineen vastaanottopaineisiin perustuva seulonta»3).
Kohonneen verenpaineen luokittelu perustuu ensisijaisesti vastaanoton ulkopuolella tehtyihin mittauksiin (4–7 päivän aikana aamulla ja illalla kotona tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti) (taulukot «Uuden potilaan toistettuihin vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus....»2 ja «Vastaanottopainetta vastaavat kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin paineet....»3 ja kuva «Kohonneen verenpaineen vastaanottopaineisiin perustuva seulonta»3).
Jos vastaanoton ulkopuoliset mittaukset eivät onnistu, luokittelu perustuu vastaanottomittauksiin (4:nä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo).
Sydän- ja verisuonitautiriskin osalta toisiaan vastaavat vastaanotto-, kotimittaus- ja pitkäaikaisrekisteröintiverenpainetasot esitetään taulukossa «Vastaanottopainetta vastaavat kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin paineet....»3 ja lisätietoaineistossa «Vastaanoton ulkopuolisten verenpainemittausten vastaanottopainetta vastaavat arvot eri suosituksissa ja tutkimuksissa»2. Ks. myös «Kikuya M, Hansen TW, Thijs L, ym. Diagnostic thres...»37 ja «Niiranen TJ, Asayama K, Thijs L, ym. Outcome-drive...»41.
Verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu varmistetaan elintapahoidon aikana kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on 140–199 mmHg tai diastolinen painetaso 90–129 mmHg. Mikäli verenpaine ylittää tämän tason, hoito aloitetaan kappaleen Akuutti hypertensiivinen tilanne «A6»3 periaatteiden mukaisesti.
Piilevän hypertension mahdollisuus selvitetään kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu painetaso on 130–139 tai 85–89 mmHg ja potilaalla on muita sydän- ja verisuonitaudin vaaratekijöitä. Ks. myös kohta Piilevä hypertensio «A3»4.
"Valkotakkihypertensiolla" tarkoitetaan tilannetta, jossa verenpaine on vastaanotolla lääkärin tai hoitajan mittaamana kohonnut (≥ 140/90 mmHg), mutta kotona itse mitattu verenpaine tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on normaali (< 135/85 mmHg).
- 45–74-vuotiaista suomalaisista 16 %:lla ja hoitamattomista hypertensiivisistä 45–74-vuotiaista suomalaisista 38 %:lla on niin sanottu valkotakkihypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Prevalence a...»42.
- Metabolisia riskitekijöitä esiintyy valkotakkihypertensiivisillä enemmän kuin normotensiivisillä, mutta vähemmän kuin potilailla, joilla on piilevä tai vakiintunut hypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Prevalence a...»42.
- Valkotakkihypertensio ennakoi vakiintuneen hypertension ilmaantumista «Ugajin T, Hozawa A, Ohkubo T, ym. White-coat hyper...»43, «Sivén SS, Niiranen TJ, Kantola IM, ym. White-coat ...»44.
- Valkotakkihypertensioon liittyvä sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaara on pienempi kuin piilevään ja vakiintuneeseen hypertensioon liittyvä «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H, ym. Prognosis of "ma...»45, mutta suurempi kuin normotensioon liittyvä «Stergiou GS, Asayama K, Thijs L, ym. Prognosis of ...»46, «Verdecchia P, Reboldi GP, Angeli F, ym. Short- and...»47.
- Hoitopäätös tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella.
- Kaikkia ohjataan toteuttamaan verenpainetta alentavia elintapamuutoksia.
- Verenpainetta seurataan säännöllisin välein lääkehoidon tarpeen arvioimiseksi, ks. kuva «Kohonneen verenpaineen vastaanottopaineisiin perustuva seulonta»3.
Piilevässä hypertensiossa kotona itse mitattu verenpaine tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut (≥ 135/85 mmHg), mutta vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali (< 140/90 mmHg). Vastaanottomittauksella normotensiivisiksi todetuista 45–74-vuotiaista suomalaisista 14 %:lla on piilevä hypertensio «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Comparison o...»48.
- Potilailla on usein muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H, ym. Prognosis of "ma...»45, «Mancia G, Facchetti R, Bombelli M, ym. Long-term r...»49, «Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S, ym. Ambulatory...»50, «Wang GL, Li Y, Staessen JA, ym. Anthropometric and...»51, «Björklund K, Lind L, Zethelius B, ym. Isolated amb...»52, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Metabolic...»53, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Determina...»54 ja heidän elintapansa ovat epäterveellisemmät kuin normotensiivisten ja valkotakkihypertensiivisten «Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Prevalence a...»42, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Determina...»54.
- Kohde-elinvaurioiden esiintyvyys on suurentunut «Björklund K, Lind L, Zethelius B, ym. Isolated amb...»52, «Sega R, Trocino G, Lanzarotti A, ym. Alterations o...»55, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Compariso...»56, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Target or...»57.
- Sydän- ja verisuonitautiriski on suurentunut «Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H, ym. Prognosis of "ma...»45, «Stergiou GS, Asayama K, Thijs L, ym. Prognosis of ...»46, «Mancia G, Facchetti R, Bombelli M, ym. Long-term r...»49, «Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S, ym. Ambulatory...»50, «Björklund K, Lind L, Zethelius B, ym. Isolated amb...»52, «Bobrie G, Chatellier G, Genes N, ym. Cardiovascula...»58, «Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Prognosti...»59.
- Hoitopäätös (tehostettu elintapahoito ja tarvittaessa lääkehoito) tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin tulosten ja muun riskitekijäprofiilin perusteella, ks. kuva «Kohonneen verenpaineen vastaanottopaineisiin perustuva seulonta»3.
Pseudohypertensio tarkoittaa tilannetta, jossa verenpainemittarin mansetin aikaansaama puristus ei ole riittävän voimakas estämään veren virtausta kalkkiutuneissa valtimoissa ja saatu verenpainearvo on tämän takia virheellisen suuri «Tikkanen T, Lindgren L, Tikkanen I ym. Pseudohyper...»60.
- Verenpaine on korkea ja reagoi huonosti lääkitykseen.
- Vaikeahoitoiseen kohonneeseen verenpaineeseen tavallisesti liittyvät kohde-elinvauriot puuttuvat.
- Potilaat ovat usein iäkkäitä, ja heillä voi olla alhaisen verenpaineen oireita.
- Pseudohypertension diagnosointi on vaikeaa, koska ainoa luotettava menetelmä on valtimonsisäinen verenpainemittaus.

`Taulukko 2.` Uuden potilaan toistettuihin vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus.
Luokka	Systolinen verenpaine (mmHg)		Diastolinen verenpaine (mmHg)
Optimaalinen	< 120	ja	< 80
Normaali	120–129	ja/tai	80–84
Korkea normaali	130–139	ja/tai	85–89
Kohonnut verenpaine	≥ 140	ja/tai	≥ 90
Akuutti hypertensiivinen tilanne	≥ 200	ja/tai	≥ 130
Hypertensiivinen kiiretilanne	Ei kohde-elinlöydöksiä tai -oireita
Hypertensiivinen hätätilanne	Kohde-elinlöydöksiä tai -oireita

`Taulukko 3.` Vastaanottopainetta vastaavat kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin paineet.
Vastaanottopaine, mmHg	Kotipaine, mmHg	Pitkäaikaisrekisteröinti, 24 t, mmHg	Pitkäaikaisrekisteröinti, päivä, mmHg	Pitkäaikaisrekisteröinti, yö, mmHg
120/80	120/80	115/75	120/80	100/65
130/80	130/80	125/75	130/80	110/65
140/90	135/85	130/80	135/85	120/70
160/100	145/90

Kuva 3.

Kohonneen verenpaineen vastaanottopaineisiin perustuva seulonta. Mikäli verenpaine ei ole kohonnut, tarkistusmittaukset voi suorittaa vastaanotto- tai kotimittauksilla. Jos verenpaine on koholla vastaanottomittauksissa, kohonneen verenpaineen diagnoosi tulee varmistaa ensisijaisesti vastaanoton ulkopuolisilla mittauksilla. Elleivät vastaanoton ulkopuoliset mittaukset ole toteutettavissa, diagnoosin tulee perustua toistettuihin vastaanotolla tehtäviin mittauksiin. Mikäli systolinen paine on vastaanottomittauksissa ≥ 200 mmHg tai diastolinen paine ≥ 130 mmHg, ks. suosituksen kohta Akuutti hypertensiivinen tilanne.

Perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin selvitys kohonneen verenpaineen toteamisen jälkeen

Anamneesi:
- sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset):
  - hypertensio ja sen alkamisikä, sekundaarinen hypertensio
  - diabetes, dyslipidemia, muistisairaudet, sepelvaltimotauti- tai aivoverenkiertotapahtumat (etenkin aivohalvaus alle 75 vuoden iässä tai sydäninfarkti miehillä alle 60 vuoden iässä ja naisilla alle 65 vuoden iässä)
- muut sydän- ja verisuonitaudit:
  - sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarkti
  - aivoverenkierron sairaudet (aivohalvaus: aivoinfarkti, aivojen sisäinen verenvuoto, lukinkalvon alainen verenvuoto; TIA)
  - perifeerisen valtimoverenkierron sairaudet
  - sydämen vajaatoiminta
  - aortan sairaudet (koarktaatio, aneurysma, dissekoituma)
  - rytmihäiriöt
- muut hoitoon vaikuttavat sairaudet:
  - uniapnea tai siihen viittaavat oireet (todennäköisyyden arvioinnissa voi käyttää STOP-BANG-kyselyä «http://www.stopbang.ca/translation/pdf/finnish.pdf»4)
  - primaarinen aldosteronismi
  - munuaissairaus tai -vaurio
  - astma
  - kihti
- suoritus- ja toimintakyky:
  - poikkeava hengästyminen, rintakipu, klaudikaatio-oireet
  - avun tarve päivittäistoiminnoissa (kliininen gerastenia-asteikko, ks. lisätietoaineisto «Gerastenia-asteikko»3)
- hypertension kulku (alku, eteneminen ja mahdolliset oireet, aiempi pre-eklampsia)
- lääkkeiden käyttö (ks. kohta Eksogeeninen hypertensio «A4»5)
- elintavat:
  - ravinto, erityisesti suolan käyttö (Sydänliiton suolan käytön testi, ks. «https://sydan.fi/testi/testaa-suolan-saantisi/»5), rasvojen laatu, kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö, ks. lisätietoa «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4
  - liikunta ja fyysinen aktiivisuus
  - alkoholinkäyttö (Audit-tutkimus «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50028b.pdf»6)
  - lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden käyttö (ks. kohta Eksogeeninen hypertensio «A4»5)
  - tupakka- ja nikotiinivalmisteiden käyttö
  - huumeiden käyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö
- kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
Kliininen tutkimus:
- inspektio:
  - yleishabitus
  - kaulalaskimot
  - alaraajojen turvotus
- palpaatio:
  - valtimot (a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior); jos yksikin pulssi puuttuu, on syytä yleensä tehdä ABI-mittaus
  - vatsa
- auskultaatio:
  - sydän
  - keuhkot
- paino, pituus, painoindeksi (BMI), vyötärön ympärysmitta, (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»2, «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»61).
Potilaan sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski arvioidaan FINRISKI-laskurilla, mikäli riskiä ei vielä ole todettu «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»7. Lisätietoa laskurista ja valtimotautien kokonaisriskin arviosta ks. «FINRISKI-laskuri ja valtimotautien kokonaisriskin arvio»5.
Laboratoriotutkimukset:
- virtsan kemiallinen seulontatutkimus ja U-Alb/Krea (ks. Käypä hoito -suositus Diabeteksen munuaistauti «Diabeteksen munuaistauti»3, «Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. S...»62). Kemiallinen seulontatutkimus antaa positiivisen tuloksen vasta, kun albumiinipitoisuus on 200–300 mg/l.
- plasman kreatiniinipitoisuus ja eGFR
- plasman kalium- ja natriumpitoisuus
- plasman kolesterolipitoisuus, HDL-kolesterolipitoisuus, LDL-kolesterolipitoisuus ja triglyseridipitoisuus
- plasman paastoglukoosipitoisuus ja/tai HbA_1c
- EKG
- tarvittaessa suunnatut lisätutkimukset, jos herää epäily kohde-elinvauriosta tai sekundaarisesta hypertensiosta

Kohde-elinvauriot

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Sydämen vasemman kammion liikakasvu eli hypertrofia (LVH) on yleisin kohonneen verenpaineen aiheuttama elinmuutos. Hypertensiossa sitä esiintyy 2–5-kertaisesti normotensioon verrattuna.
Muut syyt LVH:hon (hypertrofinen kardiomyopatia, kertymäsairaudet) ovat harvinaisia.
Kohonneen verenpaineen lisäksi LVH:n muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat runsas suolan käyttö ja lihavuus «Stewart MH, Lavie CJ, Shah S, ym. Prognostic Impli...»63, «He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardi...»64, «MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect ...»65.
Geneettinen alttius, sekundaarinen hypertensio, diabetes, uniapnea, munuaisten vajaatoiminta ja tupakointi liittyvät suurempaan vasemman kammion massaan «Stewart MH, Lavie CJ, Shah S, ym. Prognostic Impli...»63, «Monticone S, D'Ascenzo F, Moretti C, ym. Cardiovas...»66.
Painekuormituksen seurauksena sydänlihas paksuuntuu ja vähitellen myös fibrotisoituu «Peikert A, Fontana M, Solomon SD, ym. Left ventric...»67.
LVH voi johtaa sydämen systoliseen (HFrEF) ja diastoliseen (HFpEF) vajaatoimintaan ja eteisvärinään, ja LVH liittyy lisääntyneeseen kuoleman, aivohalvauksen ja kammioperäisten rytmihäiriöiden vaaraan. Ks. Käypä hoito -suositus Sydämen vajaatoiminta «Sydämen vajaatoiminta»4, «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»68.
- Eri EKG-kriteerein määritelty LVH suurentaa fataalien ja ei-fataalien sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskin 2–5-kertaiseksi.
- Riski on erityisen suuri, jos volttikriteerien lisäksi EKG:ssä on repolarisaatiomuutoksia.
Lepo-EKG on perustutkimus LVH:ta epäiltäessä. Käyttökelpoisia EKG:n LVH-kriteereitä on esitetty taulukossa «Sydämen vasemman kammion hypertrofian (LVH) diagnostiikka EKG:n avulla ....»4, «Sokolow M. Lyon TP. The ventricular complex in lef...»69.
Sydämen ultraäänitutkimus on EKG:tä herkempi LVH:n diagnostiikassa (ks. lisätietoaineisto «Vasemman kammion hypertrofian diagnostiikassa perustutkimukseksi riittää sydänfilmi, mutta ultraäänitutkimus on herkempi ja tarkempi menetelmä»6), «Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB, ym. Electrocardio...»70, «Schillaci G, Verdecchia P, Borgioni C, ym. Improve...»71, «Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM, ym. Risk assessme...»72.
Se tulee tehdä erityisesti silloin, kun
- epäillään sydämen systolista (HFrEF) tai diastolista (HFpEF) vajaatoimintaa
- epäillään merkittävää läppävikaa
- potilaalla on aiemmin tutkimaton eteisvärinä tai muu merkittävä rytmihäiriö (ks. Käypä hoito -suositus Eteisvärinä «Eteisvärinä»5, «Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lä...»73).
Sydämen ultraäänitutkimus tulee tehdä myös silloin, jos lepo-EKG ei sovellu vasemman haarakatkoksen (LBBB) tai muiden syiden vuoksi riittävän luotettavaan LVH:n arviointiin tai sydämen ultraäänitutkimuksen tulos voi vaikuttaa verenpainepotilaan lääkehoitoon.

`Taulukko 4.` Sydämen vasemman kammion hypertrofian (LVH) diagnostiikka EKG:n avulla «Petersen SS, Pedersen LR, Pareek M, ym. Factors as...»`74`.
Menetelmä	Normaalilöydös tai viitealue	Tulkinta
¹ Molemmat (Sokolow–Lyon ja Cornell) yhdistettyinä: herkkyys kohtalainen (28 %) ja tarkkuus hyvä (93 %). EKG-amplitudeissa 1 mm = 0,1 mV ²Cornellin tulon (ks. lisätietoaineisto «Sydämen vasemman kammion hypertrofian (LVH) diagnostiikka Cornellin tulon avulla»`7`) herkkyys on parempi kuin Cornellin volttien, mutta sen määrittäminen vaatii laskimen «Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB, ym. Electrocardio...»`70`.
Sokolow–Lyon: SV1 + RV5 (tai RV6)	< 35 mm	Epäherkkä, tarkka¹
Cornellin voltit: SV3 + RaVL²	Miehet: < 28 mm Naiset: < 20 mm	Epäherkkä, tarkka¹
ST-T-strain	Ei normaalisti	Epäherkkä, tarkka¹

Munuaissairaus

Munuaissairaudet altistavat hypertension kehittymiselle, mutta toisaalta kohonnut verenpaine voi johtaa hypertensiivisen munuaisvaurion syntyyn. Lievästikin kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä
Lisääntynyt albumiinin eritys (U-Alb/Krea ≥ 3 mg/mmol) ja pienentynyt eGFR (< 60 ml/min/1,73 m²) ovat varhaisia kohde-elinvaurion merkkejä, jotka lisäävät ennenaikaisen kuoleman ja verisuonitapahtumien sekä munuaisvaurion etenemisen riskiä «Gerstein HC, Mann JF, Yi Q, ym. Albuminuria and ri...»75, «Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Relati...»76, «Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) ...»77, «Diabeteksen munuaistauti»3, «Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. S...»62, «Pontremoli R, Sofia A, Ravera M, ym. Prevalence an...»78.

Silmät

Hypertensiivinen retinopatia liittyy kohonneeseen sepelvaltimotautitapahtumien ja aivohalvauksen riskiin «Liew G, Xie J, Nguyen H, ym. Hypertensive retinopa...»79, «Wang Z, Feng L, Wu M, ym. Hypertensive retinopathy...»80.
Vaikea hypertensiivinen retinopatia (verenvuoto, mikroaneurysmat, kovat eksudaatit, papilla- tai makulaturvotus) ennustaa suurentunutta kuoleman riskiä «Breslin DJ, Gifford RW Jr, Fairbairn JF 2nd, ym. P...»81.
Kohonnut verenpaine on merkittävä akuuttien verkkokalvon verisuonisairauksien, kuten verkkokalvon keskusvaltimo- ja laskimotukosten sekä non-arteriittisen iskeemisen optikusneuropatian, riskitekijä «Wong TY, Mitchell P. The eye in hypertension. Lanc...»82.
Oftalmoskopialla voidaan etsiä vaikean hypertensiivisen retinopatian merkkejä akuuteissa hypertensiivisissä tilanteissa (systolinen painetaso ≥ 200 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 130 mmHg).
Silmänpohjien valokuvaus on oftalmoskopiaa luotettavampi menetelmä, jota voidaan harkita erityisesti, jos potilaan verenpaine on toistuvasti selvästi koholla tai pääte-elinvaurion laajuus on epäselvä.

Eksogeeninen hypertensio

Eksogeeninen hypertensio viittaa kohonneeseen verenpaineeseen, joka johtuu ulkoisista ympäristöön, lääkkeisiin tai elintapoihin liittyvistä tekijöistä.
Lääkkeiden ja alkoholin käyttö voivat selittää kohonneen verenpaineen 2–20 %:lla potilaista «Vitarello JA, Fitzgerald CJ, Cluett JL, ym. Preval...»83.
Verenpainepotilaan ensitapaamisella on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin eksogeeniseen hypertensioon viittaaviin asioihin «Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension...»84, «Rossi GP, Seccia TM, Maniero C, ym. Drug-related h...»85, «Lovell AR, Ernst ME. Drug-Induced Hypertension: Fo...»86, «Ndanuko RN, Tapsell LC, Charlton KE, ym. Dietary P...»87, «Stamler J, Chan Q, Daviglus ML, ym. Relation of Di...»88, «Penninkilampi R, Eslick EM, Eslick GD. The associa...»89, «Basrai M, Schweinlin A, Menzel J, ym. Energy Drink...»90:
- päihteet, stimulantit ja muut vaikuttavat aineet
  - alkoholi
  - kofeiinia sisältävät valmisteet
  - runsas nikotiinituotteiden käyttö
  - lakritsiuutetta sisältävät tuotteet «Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta»8
  - energiajuomat
  - yrttivalmisteet, muun muassa kiinanefedra, mäkikuisma ja johimbiini
  - huumeet, erityisesti amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit
- resepti- ja käsikauppalääkkeet «Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension...»84, «Rossi GP, Seccia TM, Maniero C, ym. Drug-related h...»85
  - tulehduskipulääkkeet, COX-2-selektiiviset mukaan luettuina (ks. Käypä hoito -suositus Kipu «Kipu»6, «Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkärise...»91)
  - ADHD-lääkkeet (stimulantit, kuten metyylifenidaatti ja lisdeksamfetamiini)
  - eräät masennuslääkkeet, esimerkiksi selektiiviset serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet)
  - estrogeenia ja progesteronia sisältävät ehkäisyvalmisteet
  - estrogeenia tai testosteronia sisältävät hormonikorvausvalmisteet
  - glukokortikoidit, mineralokortikoidit, anaboliset steroidit
  - sympatomimeetteja sisältävät nenän tukkoisuus-, nuha-, yskän- ja allergialääkkeet
  - painonhallinta- ja masennuslääke bupropioni
  - virtsatiespasmolyytit (esim. mirabegroni)
  - neuropaattisen kivun lääkkeet (esim. gabapentiini ja duloksetiini)
  - systeemisesti annostellut kalsineuriinin estäjät (esim. siklosporiini ja takrolimuusi)
  - erytropoietiini
  - toisen polven psykoosilääkkeet (esim. klotsapiini, olantsapiini, risperidoni ja ketiapiini)
  - angiogeneesin estäjät (VEGF:n estäjät, kuten bevasitsumabi) ja tyrosiinikinaasin estäjät (esim. sunitinibi ja sorafenibi).
  - keskushermostoon vaikuttavien sympatolyyttien äkillinen lopetus (esim. titsanidiini)
  - androgeenideprivaatiohoito CYP17:n estäjillä tai androgeenireseptorin salpaajilla (esim. abirateroni, ortenoreli, entsalutamidi)
- Lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden (mukaan lukien lakritsiuutetta sisältävät tee- ja yrttiteejuomat, nuuska, makeiset, purukumit ja pastillit) käyttö on selvitettävä ennen jatkotutkimuksia, koska pienikin määrä lakritsiuutetta voi aiheuttaa tietyille verenpainepotilaille vaikean hypertension, johon voi liittyä hypokalemiataipumus.
- Lakritsin verenpainetta nostava vaikutus voi jatkua kuukausien ajan käytön lopettamisen jälkeen «Epstein MT, Espiner EA, Donald RA, ym. Liquorice t...»92.
- Useiden päihteiden, stimulanttien ja ravintotekijöiden, resepti- ja käsikauppalääkkeiden sekä esimerkiksi netistä tilattavien luontaistuotteiden aiheuttaman kohonneen verenpaineen toteaminen on haastavaa «Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension...»84, «Rossi GP, Seccia TM, Maniero C, ym. Drug-related h...»85, «Lovell AR, Ernst ME. Drug-Induced Hypertension: Fo...»86.

Sekundaarinen hypertensio

Sekundaarinen hypertensio on yleinen. Sitä esiintyy 5–25 %:lla aikuisista verenpainepotilaista «Brown JM, Siddiqui M, Calhoun DA, ym. The Unrecogn...»93, «Brown JM, Robinson-Cohen C, Luque-Fernandez MA, ym...»94, «Jinchai J, Khamsai S, Chattakul P, ym. How common ...»95, «Pedrosa RP, Drager LF, Gonzaga CC, ym. Obstructive...»96, «Nieto FJ, Young TB, Lind BK, ym. Association of sl...»97, «Hundemer GL, Agharazii M, Madore F, ym. Subclinica...»98, «Monticone S, Burrello J, Tizzani D, ym. Prevalence...»99.
Sekundaarinen hypertensio tarkoittaa korkeaa verenpainetta, jonka aiheuttaa jokin toinen sairaus tai tila.
- Sekundaarisen hypertension yleiset syyt:
  - uniapnea (25–50 %)
  - primaarinen aldosteronismi (5–25 %)
  - munuaisparenkyymin sairaudet (14 %)
  - munuaisvaltimon ahtauma (0,1–5 %)
- Sekundaarisen hypertension harvinaiset syyt (≤ 1 %):
  - kilpirauhasen vajaatoiminta
  - kilpirauhasen liikatoiminta
  - feokromosytooma
  - aortan koarktaatio
  - Cushingin oireyhtymä
  - primaarinen hyperparatyreoosi
  - synnynnäinen lisämunuaishyperplasia
  - akromegalia
  - monogeeniset hypertensiomuodot (mm. Liddlen oireyhtymä)
- Yleisiin sekundaarisen hypertension syihin viittaavat oireet ja löydökset:
  - hoitoresistentti hypertensio
  - äkillisesti alkanut hypertensio
  - alle 30-vuotiaana alkanut hypertensio
  - hypertension paheneminen seurannan aikana
  - verenpainetasoon nähden suhteeton pääte-elinvaurio
  - hypertensiivinen kiire- tai hätätilanne
  - spontaani hypokalemiataipumus
  - kreatiniinipitoisuuden suureneminen yli 30 % RAS-järjestelmää estävien lääkkeiden aloituksen jälkeen
  - uniapnean oireet
  - lisämunuaisadenooma
  - aivoverenkiertohäiriö varhaisella iällä
  - primaarinen aldosteronismi ensimmäisen asteen sukulaisella
  - seulontakokeiden poikkeavuudet, ks. kohta Perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin selvitys kohonneen verenpaineen toteamisen jälkeen «A5»6.
- Uniapnea on sekundaarisen hypertension yleisin syy. Verenpainetta pyritään hallitsemaan monimuotoisesti laitehoidolla, elintapojen muokkauksella ja farmakologisella hoidolla. Uniapneaan liittyy usein sydän- ja verisuonitautitapahtumia, munuaistauti ja primaarinen hyperaldosteronismi «Battisha A, Kahlon A, Kalra DK. Sleep-Disordered B...»100.
- Primaarinen aldosteronismi on yleinen (16 %:lla alle 40-vuotiaista hypertensiopotilaista) «de Freminville JB, Gardini M, Cremer A, ym. Preval...»101, «Monticone S, Burrello J, Tizzani D, ym. Prevalence...»99, «Xu Z, Yang J, Hu J, ym. Primary Aldosteronism in P...»102, «Libianto R, Russell GM, Stowasser M, ym. Detecting...»103, «Nevalainen PI, Ylänen A, Hämäläinen E ym. Primaari...»104.
  - Selkeää hypokalemiaa todetaan vain 9–37 %:lla potilaista, joilla on primaarinen aldosteronismi «Adler GK, Stowasser M, Correa RR, ym. Primary Aldo...»105.
  - Ainakin alle 30-vuotiailta hypertensiopotilailta on perusteltua seuloa primaarinen hyperaldosteronismi aldosteronin ja reniinin määrityksellä ennen lääkityksen aloitusta ensilinjan hoidon oikean kohdentamisen ja verenpainelääkkeiden diagnostiikkaa vaikeuttavien vaikutusten vuoksi. Kaliumpitoisuus on korjattava normaaliksi tätä ennen.
  - Primaarinen aldosteronismi suurentaa primaariseen hypertensioon verrattuna LVH:n, eteisvärinän, sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riskin 2–4-kertaiseksi verenpainetasosta riippumatta «Monticone S, D'Ascenzo F, Moretti C, ym. Cardiovas...»66.
  - Poikkeavan aldosteroni-reniinisuhteen (aldosteronin ja reniinin suhde > 70 (immunologinen määritys) tai > 50 (massaspektrometria), kun aldosteroni on ≥ 300 pmol/l (immunologinen määritys) tai ≥ 210 pmol/l (massaspektrometria) ja reniini ≤ 8 mU/l) perusteella voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon tai konsultoida erikoissairaanhoitoa.
  - Primaarista aldosteronismia hoidetaan pääasiassa kohdennetulla mineralokortikoidireseptorin salpaajalääkityksellä – ensisijaisesti spironolaktonilla «Adler GK, Stowasser M, Correa RR, ym. Primary Aldo...»105.
  - Vaikeaan primaariseen aldosteronismiin liittyy suuri toispuolisen aldosteronin liikaerityksen todennäköisyys, jolloin selvitetään lisämunuaisen poiston tarve «Adler GK, Stowasser M, Correa RR, ym. Primary Aldo...»105, «Monticone S, D'Ascenzo F, Moretti C, ym. Cardiovas...»66, «Gkaniatsa E, Zverkova Sandström T, Rosengren A, ym...»106, «Yang J, Burrello J, Goi J, ym. Outcomes after medi...»107, «Li N, Huang J, Zheng B, ym. Cost-effectiveness ana...»108, «Woode ME, Wong K, Reid CM, ym. Cost-effectiveness ...»109, «Lubitz CC, Economopoulos KP, Sy S, ym. Cost-Effect...»110, «Sato M, Morimoto R, Seiji K, ym. Cost-Effectivenes...»111.
- Käytännössä kaikkiin munuaisparenkyymin sairauksiin voi liittyä kohonnut verenpaine.
- Munuaisvaltimon ahtauman tavallisimmat syyt ovat ateroskleroosi (noin 90 % renovaskulaarisesta hypertensiosta) ja fibromuskulaarinen dysplasia (noin 10 % renovaskulaarisesta hypertensiosta), mutta vain 0,1–5 % näistä on hemodynaamisesti merkittäviä «Wadén J, Gordin D, Lappalainen K ym. Renovaskulaar...»112, «Tomppo L, Tulamo R, Gordin D. Fibromuskulaarisen d...»113.

Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon

Potilaalla on hypertensiivinen hätätilanne (päivystyslähete). Ks. kohta Akuutti hypertensiivinen tilanne «A6»3.
Epäillään sekundaarista hypertensiota. Ks. kohta Sekundaarinen hypertensio «A9»7.
Kyseessä on raskaudenajan hypertensio.
Hypertensio alle 30-vuotiaana ilman selkeää eksogeenistä syytä.
Kyseessä on hoitoresistentti hypertensio, kun vastaanottopainetavoitetta < 140/90 mmHg ei elintapahoidosta ja vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta (yksi lääkkeistä tiatsididiureetti) huolimatta saavuteta. Ks. lisätietoaineisto «Huonon hoitovasteen yleisimpien syiden selvittely»9.
Potilaalle on vaikea löytää sopivaa lääkitystä.
Laskennallinen GFR pienenee seurannassa > 5 ml/min vuodessa tai tasolle < 30 ml/min, albuminuria lisääntyy (U-Alb/Krea > 30 mg/mmol tai dU-Prot > 500 mg) ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan käyttämisestä huolimatta, tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito elintapamuutoksilla

Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus, ylipaino ja nikotiinituotteiden käyttö «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4, «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4.
Koko väestöön jo varhaislapsuudesta asti kohdistuvien toimenpiteiden avulla pyritään estämään verenpaineen iänmukainen nousu.
Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»114, «Kreutz R, Brunström M, Burnier M ym. 2024 European...»115, «Jones DW, Ferdinand KC, Taler SJ, ym. Correction t...»116.
- Suomalaisten miesten ja naisten natriumin saanti on 1970-luvun alusta pienentynyt kolmanneksen ja kasvisten ja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut «Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L, ym. Sodium in...»117, «Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T, ym. Sodium i...»118, «Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T ym. (toim.). ...»119, «Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H ym. (toim.) Ra...»120. Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneet osin pehmeillä kasvirasvoilla ja -öljyillä «Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T ym. (toim.). ...»119, «Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H ym. (toim.) Ra...»120.
- Ruokavalion edullinen kehitys on kuitenkin 2000-luvulla pysähtynyt. Suolan ja kovan rasvan saanti on edelleen runsasta «Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H ym. (toim.) Ra...»120, «Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H ym. (toim.) Fin...»121, «Helldán A, Raulio S, Kosola M ym. Finravinto 2012 ...»122, «Ovaskainen ML, Tapanainen H, Raulio S ym. Finnravi...»123. Ylipainoisuus on lisääntynyt tasaisesti 1970-luvulta alkaen, ja viime aikoina erityisesti keski-ikäisten naisten lihavuus on lisääntynyt «Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalais...»124, «Lahti-Koski M, Harald K, Männistö S, ym. Fifteen-y...»125, «Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen M ym. Liha...»126. Alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi vuoteen 2007, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Myös säännöllinen alkoholinkäyttö on vähentynyt «Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C (toim). Suomi j...»127, «Härkönen J, Warpenius K, Mäkelä P. Suomalaisten al...»128.
Elintapamuutosten toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa «Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH, ym. Non-phar...»129. Ks. lisätietoaineistot «Elintapamuutosten ohjaaminen avoterveydenhuollossa ja kuntoutuslaitoksissa»10 ja «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4.

Kuva 4.

Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi. Tarkemmat ohjeet elintapahoitojen toteuttamisesta löytyvät lisätietoaineistosta «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4.

Muut ravintotekijät

Lakritsin ja salmiakin sisältämä glykyrretiinihappo (glykyrritsiinihapon aktiivinen metaboliitti) voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa hypokalemiaa «Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta»8.
Glykyrretiinihappo estää kortisolia hajottavan entsyymin toimintaa, mikä voimistaa aldosteronin kaltaisia vaikutuksia elimistössä. Tämä vähentää natriumin poistumista ja lisää kaliumin eritystä virtsaan. Osa ihmisistä on vaikutukselle erityisen herkkiä perinnöllisistä syistä. Lakritsiuutetta sisältäviä valmisteita ei suositella henkilöille, joilla on korkea verenpaine.
Kahvin, teen, energiajuomien ja joidenkin virvoitusjuomien sisältämällä kofeiinilla on vaikutuksia verenpaineeseen. Kofeiini voi lyhytaikaisesti nostaa verenpainetta useita elohopeamillimetrejä, mutta vaikutus kestää vain muutamia tunteja «Mesas AE, Leon-Muñoz LM, Rodriguez-Artalejo F, ym....»203. Useimmat pitkän ajan havainnoivat tutkimukset eivät ole löytäneet merkittävää yhteyttä säännöllisen kahvin tai teen juonnin ja pysyvän korkean verenpaineen riskin välillä «Voskoboinik A, Koh Y, Kistler PM. Cardiovascular e...»204.
Kofeiinia sisältävät energiajuomat nostavat verenpainetta enemmän kuin vastaava määrä kofeiinia juomissa, jotka eivät sisällä energiajuomille tyypillisiä muita vaikuttavia aineita, kuten tauriinia, guaranaa, L-karnitiinia tai ginsengiä «Fletcher EA, Lacey CS, Aaron M, ym. Randomized Con...»205.

Liikunta

Säännöllistä ja vähintään kohtuukuormitteisesta liikuntaa harrastavien verenpaine on alhaisempi kuin vähän liikkuvien, ja heillä esiintyy vähemmän valtimosairauksia «Liu X, Zhang D, Liu Y, ym. Dose-Response Associati...»206, «Toba A. Effect of exercise and physical activity o...»207, «Shariful Islam M, Fardousi A, Sizear MI, ym. Effec...»208, «Hanssen H, Boardman H, Deiseroth A, ym. Personaliz...»209.
- Liikunnan ja hypertension ilmaantuvuuden välinen annos-vastesuhde on lineaarinen, ja terveyshyötyjä voidaan saada vähäisestäkin liikunnasta (< 150 minuuttia viikossa). Suositusten vähimmäistasot selvästi ylittävät liikuntamäärät vähentävät hypertension riskiä enemmän «Liu X, Zhang D, Liu Y, ym. Dose-Response Associati...»206.
- Hypertension riski pienenee 6 % jokaista vapaa-ajan liikunnan 10 MET-tunnin viikoittaista lisäystä kohti «Mesas AE, Leon-Muñoz LM, Rodriguez-Artalejo F, ym....»203.
Kestävyystyyppinen harjoittelu on ensisijainen liikuntamuoto henkilöille, joilla on hypertensio, ja se todennäköisesti alentaa systolista ja diastolista verenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg «Aerobic exercise likely reduces blood pressure in adults with hypertension compared with a usual lifestyle without structured exercise.»B.
Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu sopii osaksi hypertension ehkäisyä ja hoitoa. Lihasvoimaharjoittelu todennäköisesti alentaa hieman systolista ja diastolista verenpainetta «Low- to moderate-intensity resistance training (dynamic and isometric) likely result in systolic blood pressure reductions ranging from −4.3 to −6.»B.
Henkilöille, joilla on todettu lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa (esim. reipasta kävelyä 30 minuuttia 5 päivänä viikossa) ja lihaskuntoharjoittelua 2 kertaa viikossa. Liikunnan määrä vastaa normaalia aikuisikäisen terveysliikuntasuositusta «WHO guidelines on physical activity and sedentary ...»210.
- Kansainväliset hypertensiota sairastavien hoitosuositukset suosittelevat kohtuukuormitteista kestävyystyyppistä liikunta (esim. kävely, hölkkä, pyöräily, uinti) 5–7 päivänä viikossa vähintään 150 minuuttia «McEvoy JW, McCarthy CP, Bruno RM, ym. 2024 ESC Gui...»211, «Jones DW, Ferdinand KC, Taler SJ, ym. Correction t...»116.
- Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta»7, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»212.
Liikuntamuoto voidaan valita yksilöllisesti lähtöverenpaineen ja potilaan mieltymysten mukaan.
Liikunnan suosittelussa huomioon otettavaa:
- Verenpainetta alentavat lääkkeet ja kestävyystyyppinen liikunta yhdessä alentavat verenpainetta enemmän kuin pelkkä liikunta tai verenpainelääke «Pescatello LS, Wu Y, Gao S, ym. Do the combined bl...»213.
  - Liikunnan jälkeinen hypotensio voi aiheuttaa huimausta verenpainelääkkeitä käyttäville «de Brito LC, Fecchio RY, Peçanha T, ym. Recommenda...»214.
Hyvässä hoitotasapainossa oleva hypertensio ei rajoita liikunnan harrastamista tai urheilemista.
- Jos hypertensio ei ole hyvässä hoitotasapainossa, suositellaan välttämään intensiivistä isometristä (staattista) lihastyötä, koska se voi nostaa äkillisesti verenpainetta «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»215.
  - Valsalvan manööveri nostaa sekä systolista että diastolista verenpainetta, joten henkilöiden, joilla on hypertensio, on syytä välttää hengityksen pidättämistä raskaan voimaharjoittelun aikana «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»215.

Alkoholinkäyttö

Runsas alkoholinkäyttö kohottaa verenpainetta «Ceccini M, Filippini T, Whelton PK ym. Alcohol Int...»216, suurentaa aivohalvauksien vaaraa «Wood AM, Kaptoge S, Butterworth AS, ym. Risk thres...»217, «Gill JS, Shipley MJ, Tsementzis SA, ym. Alcohol co...»218 ja vähentää verenpainelääkityksen tehoa «Ye XF, Wang WY, Wang XY, ym. Alcohol Consumption a...»219.
Runsaan alkoholinkäytön kohtuullistaminen alentaa kohonnutta verenpainetta «Roerecke M, Kaczorowski J, Tobe SW, ym. The effect...»220.
Koska alkoholinkäytölle ei ole voitu asettaa turvallisen käytön rajaa, sen käyttöä ei kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositella. Jos alkoholia kuitenkin käytetään, sen määrän on oltava mahdollisimman pieni «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja ...»142. Ks. myös Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»8, «Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalais...»221.

Rentoutus

Tietyt rentoutumiseen perustuvat menetelmät, kuten säännöllinen joogaharjoittelu ja saunominen, saattavat alentaa verenpainetta. Tulokset perustuvat kuitenkin pääosin lyhytkestoisiin ja pieniin interventiotutkimuksiin «Wu Y, Johnson BT, Acabchuk RL, ym. Yoga as Antihyp...»222, «Hamaya R, Joyama Y, Miyata T, ym. Non-acute effect...»223.

Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö

Tupakoinnin verenpainevaikutukset johtuvat nikotiinista, joten myös muut nikotiinia sisältävät valmisteet, kuten nikotiinikorvaushoito, nikotiinipussit ja sähkösavukkeet, aiheuttavat samanlaisia vaikutuksia kuin tupakointi. Nikotiini vahingoittaa endoteeliä «Lee J, Cooke JP. Nicotine and pathological angioge...»224 ja aktivoi sympaattista hermostoa «Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S, ym. Persistent b...»225, «Linneberg A, Jacobsen RK, Skaaby T, ym. Effect of ...»226. Nikotiinin aiheuttamat endoteelivauriot voivat johtaa verisuonten ahtautumiseen ja sympaattisen hermoston aktivaatio sydämen lyöntitiheyden lisääntymiseen «Babic M, Schuchardt M, Tölle M, ym. In times of to...»227 ja verisuonten tonuksen kasvuun «Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S, ym. Persistent b...»225.
Nikotiinipussien ja sähkötupakan käytön pitkäaikaisvaikutuksista verenpaineeseen on vielä niukasti näyttöä. On kuitenkin todettu, että sähkösavukkeiden käyttö lisää välittömästi sydämen lyöntitiheyttä ja nostaa sekä systolista että diastolista verenpainetta «Siddiqi TJ, Rashid AM, Siddiqi AK, ym. Association...»228.
Nikotiinipussien sisältämä nikotiinimäärä voi olla monikymmenkertainen savukkeeseen verrattuna, ja näin myös vaikutukset moninkertaistuvat.
Tupakoinnin lopettaminen alentaa jonkin verran verenpainetta «Gaya PV, Fonseca GWP, Tanji LT, ym. Smoking cessat...»229.
Vaikka tupakoinnin vaikutus verenpaineeseen on kokonaisuutena vähäinen ja lyhytkestoinen, on tupakoinnin verenkiertoelimistön sairastuvuusriskiä lisäävä vaikutus erittäin merkittävä «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»9, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»114.

Verenpainetta alentavien elintapamuutosten toteuttaminen

Tärkeimmät elintapoihin liittyvät tekijät, jotka vähentävät verenpainetta ja sydän- ja verisuonitautien riskiä ovat
- terveyttä edistävä, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja ...»142
- suolan saannin rajoittaminen
- kaliumin saannin lisääminen
- painonhallinta tai painonpudotus
- alkoholin käytön rajoittaminen
- säännöllinen liikunta
- tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen
- stressinhallinta.
Kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa koskevat elintapaohjeet esitetään kuvassa «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4 ja lisätietoaineistossa «Keskeiset elintapamuutokset verenpaineen alentamiseksi»4.

Lääkehoidon vaikutukset verenpaineeseen ja siedettävyys

Kohonneen verenpaineen hoidossa käytettävät ensisijaiset lääkeryhmät ovat
- angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjät (ACE:n estäjät)
- angiotensiinireseptorin (ATR, tyyppi 1) salpaajat
- diureetit (tiatsididiureetit tai tiatsidinkaltaiset diureetit)
- kalsiumkanavan salpaajat.
Beeta-adrenergisten reseptorien salpaajia (beetasalpaajia) voidaan käyttää ensisijaislääkkeenä silloin, kun niille on muukin käyttöaihe. Beetasalpaajia voidaan käyttää toissijaisena lääkkeenä, mikäli verenpaine on vaikeahoitoinen, muista lääkkeistä on haittavaikutuksia tai beetasalpaaja sopii potilaalle erityisen hyvin.
Kyseiset lääkkeet alentavat kohonnutta verenpainetta keskimäärin saman verran «Kohonneen verenpaineen hoidon päälääkeaineryhmät alentavat verenpainetta keskimäärin samansuuruisesti.»A.
- Systolinen verenpaine laskee yhdellä lääkkeellä keskimääräistä annosta (puolet tavanomaisesta hoitoannoksesta) käytettäessä keskimäärin 8,7 (8,2–9,2) mmHg, ja annoksen kaksinkertaistaminen lisää laskua 1,5 (1,2–1,7) mmHg. Kahden lääkkeen yhdistelmä laskee systolista painetta 14,9 mmHg (95 % luottamusväli 13,1–16,8), ja molempien annosten kaksinkertaistaminen lisää laskua 2,5 (1,4–3,7) mmHg «Law MR, Wald NJ, Morris JK, ym. Value of low dose ...»230, «Wang N, Salam A, Pant R, ym. Blood pressure-loweri...»231.
- Lääkehoidon tehoa ja siedettävyyttä voidaan parantaa käyttämällä usean lääkkeen yhdistelmää, jossa kunkin lääkkeen annos on puolet tavanomaisesta hoitoannoksesta «Law MR, Wald NJ, Morris JK, ym. Value of low dose ...»230, «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»232, «Wang N, Salam A, Pant R, ym. Blood pressure-loweri...»231, «Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa verenpainetta merkittävästi enemmän kuin yhden verenpainelääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen.»A.
- Useat tekijät, kuten ikä, elintavat, kohonneen verenpaineen lähtötaso ja mahdollinen muu samanaikainen verenpainetta alentava lääkehoito, voivat vaikuttaa verenpaineen laskun suuruuteen.
Pieninä annoksina kaikkien ensisijaislääkeryhmien valmisteet ovat hyvin siedettyjä «Pieniä annoksia käytettäessä kaikkien verenpaineen hoitoon tarkoitettujen päälääkeryhmien valmisteet ovat hyvin siedettyjä.»A.
- Erityisesti diureettien, beetasalpaajien ja kalsiumkanavan salpaajien haittavaikutukset lisääntyvät annosta suurennettaessa «Law MR, Wald NJ, Morris JK, ym. Value of low dose ...»230.
Ks. kohta Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika «A10»8.

Lääkehoidon vaikutukset sydän- ja verisuonitautitapahtumiin

Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg ja diastolisen 5 mmHg lääkkein vähentää 5 vuodessa aivohalvauksia 30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16 % «Kohonneen verenpaineen alentaminen lääkkein vähentää viidessä vuodessa vakavia aivovaltimotautitapahtumia 30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16 %.»A, iäkkäillä ja keski-ikäisillä suhteellisesti yhtä paljon «MacMahon S, Rodgers A. The effects of blood pressu...»233.
Isoloituneen systolisen hypertension lääkehoito vähentää 4 vuodessa sepelvaltimotautitapahtumia keskimäärin 23 % ja aivohalvauksia 30 % «Isoloidun systolisen hypertension lääkehoito vähentää sepelvaltimotapahtumia, aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa riippumatta systolisen verenpaineen lähtötasosta.»A.
Keskeistä sydän- ja verisuonitautitapahtumien ja -kuolemien vähentämisessä on kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»232. Useimmiten siihen tarvitaan yhdistelmähoitoa «Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG, ym. Effects...»234. Ks. kohta Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika «A10»8.
Hoidot, joiden pohjana on ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, beetasalpaaja, diureetti tai kalsiumkanavan salpaaja, vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia «ACE:n estäjä-, ATR-salpaaja-, beetasalpaaja-, diureetti- ja kalsiumkanavan salpaaja -pohjaiset hoidot vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia.»A, «Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure ...»235, «Psaty BM, Smith NL, Siscovick DS, ym. Health outco...»236, «Psaty BM, Lumley T, Furberg CD, ym. Health outcome...»237, «Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Colla...»238, «Turnbull F, Woodward M, Neal B, ym. Do men and wom...»239, «Turnbull F, Neal B, Algert C, ym. Effects of diffe...»240, «Wei J, Galaviz KI, Kowalski AJ, ym. Comparison of ...»241.
Mineralokortikoidireseptorin salpaajat «Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resi...»242, alfasalpaaja pratsosiini ja sentraalisesti sympaattista järjestelmää estävät lääkkeet klonidiini ja moksonidiini alentavat kohonnutta verenpainetta, mutta niiden vaikutuksista verenpainepotilaiden sydän- ja verisuonitautitapahtumiin ei ole tutkimusnäyttöä, joskin spironolaktonin ennusteellinen hyöty on osoitettu sydämen vajaatoimintapotilailla.
Kohonneen verenpaineen alentaminen 10/5 mmHg pienentää sydämen vajaatoiminnan riskiä noin 40 % «Moser M, Hebert PR. Prevention of disease progress...»243, «Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure ...»235.

Lääkehoidon aiheet

Lääkehoito aloitetaan, jos verenpaine pysyy kolmen kuukauden elintapahoidosta huolimatta kohonneena «Kotipainetasoon perustuva hoitokaavio»5.
- Vastaanottomittauksissa systolinen paine ≥ 140 mmHg tai diastolinen paine ≥ 90 mmHg «Lääkehoito suositellaan aloitettavaksi, jos verenpaine on elintapahoidosta huolimatta toistuvissa vastaanottomittauksissa lievästi kohonnut (systolinen painetaso 140–159 mmHg tai diastolinen painetaso 90–99 mmHg) ja kohonnut painetaso on varmistettu kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.»A.
- Kotimittauksissa systolinen paine ≥ 135 mmHg tai diastolinen paine ≥ 85 mmHg.
Kohonnut painetaso varmistetaan kotimittausten avulla «Vastaanottopainetta vastaavat kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin paineet....»3.
Lääkehoidon aloitusta tulee harkita yksilöllisesti jo alemmalla vastaanotto- tai kotiverenpainetasolla systolinen ≥ 130 mmHg tai diastolinen ≥ 80 mmHg, mikäli potilaalla on oireinen sydän- ja verisuonitauti «Kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein on hyötyä, mikäli verenpaine on korkea normaali, jos potilaalla on oireinen sydän- ja verisuonitauti.»C.
Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa on lisäksi aina pyrittävä pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen avulla.
Lääkehoito aloitetaan odottamatta elintapaohjauksen vaikutuksia seuraavissa tapauksissa:
- kotona mitattu systolinen paine ≥ 145 mmHg tai diastolinen paine ≥ 90 mmHg
- kotona mitattu systolinen paine ≥ 135 mmHg tai diastolinen paine ≥ 85 mmHg ja potilaalla on sydän- ja verisuonitauti, LVH, krooninen munuaistauti tai diabetes
- vastaanotolla mitattu systolinen paine ≥ 200 mmHg tai diastolinen paine ≥ 130 mmHg (ks. kohta Akuutti hypertensiivinen tilanne «A6»3).
Jos potilaalla ei ole aiemmin sairastettua valtimotautitapahtumaa, sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaara voidaan arvioida FINRISKI-laskurilla «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»7.

Kuva 5.

Kotipainetasoon perustuva hoitokaavio

Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite

Pienen riskin potilaiden kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella < 140/90 mmHg (kotitaso < 135/85 mmHg) «Kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella alle 140/90 mmHg.»A.
Hoitotavoite on < 130/80 mmHg vastaanotto- ja kotimittauksissa, jos tautiriski on suuri (sydän- ja verisuonitauti, kohde-elinvaurio, krooninen munuaistauti, diabetes tai > 10 %:n riski FINRISKI-laskurilla «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»7) ja tavoite voidaan saavuttaa haitoitta «SPRINT Research Group, Wright JT Jr, Williamson JD...»244, «In hypertensive individuals with high cardiovascular risk (prevalent CVD, kidney disease, diabetes, or several risk factors), a systolic blood pressure target of 130 mmHg results in lower CVD risk compared to a target of 140 mmHg. The incidence of serious adverse events is mainly similar in the treatment groups.»A, «Verenpaineen hoitotavoite on < 130/80 mmHg kroonista munuaistautia sairastavalla potilaalla (eGFR < 60 ml/min/1,73 m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettisen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-Aalb > 300 mg/vrk tai Uu-AalbK/krea > 30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta saavutettavissa.»B. Ks. kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin vastaavat painetasot taulukosta «Vastaanottopainetta vastaavat kotimittausten ja pitkäaikaisrekisteröinnin paineet....»3.
- Krooniseksi munuaistaudiksi katsotaan eGFR < 60 ml/min/1,73 m² tai albuminuria (U-Alb/Krea ≥ 3 mg/mmol) toistetusti yli kolmen kuukauden ajan.
Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, joskin yli 80-vuotiailla käytännön tavoite voi potilaan kokonaistilanteen perusteella olla < 150/90 mmHg (kotitaso < 140/85 mmHg) «Beckett NS, Peters R, Fletcher AE, ym. Treatment o...»245, «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246, «Suhteellisen hyväkuntoisten yli 75–80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen alentaminen lääkityksellä vähentää merkittäviä kardiovaskulaaritapahtumia, myös sydämen vajaatoimintaa, ja pienentää kuolemanvaaraa.»A.
Verenpaineen lääkehoidossa ei tule pyrkiä alle 120/70 mmHg:n painetasolle, sillä toistaiseksi näyttö sen hyödyistä suhteessa haittavaikutuksiin on rajallinen «In hypertensive individuals with high cardiovascular risk (prevalent CVD, kidney disease, diabetes, or several risk factors), a systolic blood pressure target of 130 mmHg results in lower CVD risk compared to a target of 140 mmHg. The incidence of serious adverse events is mainly similar in the treatment groups.»A.

Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika

Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi «Käytännön algoritmi kohonneen verenpaineen lääkehoitoon»6, «Ahola TL, Johansson JK, Jula AM. Komplisoitumattom...»247.
Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa kohonnutta verenpainetta enemmän kuin yhden lääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen «Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa verenpainetta merkittävästi enemmän kuin yhden verenpainelääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen.»A.
Pienten annosten yhdistelmällä tavoitteet voidaan saavuttaa nopeasti ilman merkittäviä haittavaikutuksia «Law MR, Wald NJ, Morris JK, ym. Value of low dose ...»230.
Useimpia eri ryhmiin kuuluvia verenpainelääkkeitä voidaan yhdistää «Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta»7.
Jos systolisen tai diastolisen verenpaineen lähtötaso on yli 10 mmHg tavoitepainetta korkeampi, lääkehoito on syytä aloittaa suoraan yhdistelmähoidolla, jossa lääkkeiden annos on puolet tavanomaisesta hoitoannoksesta «Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta»7, «Käytännön algoritmi kohonneen verenpaineen lääkehoitoon»6, «https://atcddd.fhi.no/atc_ddd_index/»8.
- Suositeltavia kahden lääkkeen yhdistelmiä ovat ACE:n estäjä tai ATR-salpaaja yhdistettynä kalsiumkanavan salpaajaan tai diureettiin.
- Jos verenpaineen hallintaan tarvitaan kolme lääkettä, mielekäs yhdistelmä on ACE:n estäjä tai ATR-salpaaja yhdistettynä diureettiin ja kalsiumkanavan salpaajaan.
- Useimpien potilaiden yhdistelmähoidossa tulee suosia kiinteäannoksisia yhdistelmävalmisteita, sillä niiden käyttö on yhdistetty parempaan hoitoon sitoutumiseen ja nopeampaan hoitotavoitteen saavuttamiseen «Parati G, Kjeldsen S, Coca A, ym. Adherence to Sin...»248, «Tsioufis K, Kreutz R, Sykara G, ym. Impact of sing...»249, «Gupta AK, Arshad S, Poulter NR. Compliance, safety...»250, «Gnanenthiran SR, Wang N, Di Tanna GL, ym. Associat...»251, «Rea F, Corrao G, Merlino L, ym. Early cardiovascul...»252.
- Hoito kannattaa aloittaa yhdellä lääkkeellä, mikäli potilas on yli 80-vuotias, kohtalaisesti tai vaikeasti hauras tai hänellä on ortostaattinen hypotensio.
Beetasalpaajia ei ilman indikaatiota suositella ensisijaislääkkeeksi, koska ne pienentävät aivohalvausriskiä vähemmän kuin muut ensisijaislääkkeet, erityisesti iäkkäillä «Beetasalpaajat pienentävät muita ensisijaislääkkeitä vähemmän erityisesti iäkkäiden aivohalvausriskiä.»B. Beetasalpaajia voi käyttää toissijaisena lääkkeenä.
Hoitoresistentissä hypertensiossa mineralokortikoidireseptorin salpaajan lisääminen lääkehoitoon (spironolaktoni 12,5–25 mg/vrk usein riittää) voi olla tehokasta «Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resi...»242, «Chapman N, Dobson J, Wilson S, ym. Effect of spiro...»253, «Williams B, MacDonald TM, Morant S, ym. Spironolac...»254.
Verenpainepotilaiden hoidossa ei tule käyttää RAS-järjestelmää estävien lääkkeiden (ACE:n estäjä, ATR-salpaaja) yhdistelmiä, koska monoterapiaan verrattuna yhdistelmät lisäävät haittavaikutuksia eivätkä vähennä sydän- ja verisuonitautitapahtumia «ONTARGET Investigators, Yusuf S, Teo KK, ym. Telmi...»255, ks. Vältä viisaasti -suositus «RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden yhdistelmä verenpainetaudissa»12.
Syyt huonoon hoitovasteeseen on selvitettävä.
- Ks. kohta Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen «A11»9.
Lääkkeen oton ajankohdalla ei ole vaikutusta verenpainelääkkeiden vaikutuksiin «Mackenzie IS, Rogers A, Poulter NR, ym. Cardiovasc...»256.
Verenpainelääkkeet on suositeltavaa ottaa potilaalle sopivimpaan aikaan päivästä, jotta lääkkeiden ottamisesta muodostuu rutiini ja hoitoon sitoutuminen paranee «Conn VS, Ruppar TM, Chase JA, ym. Interventions to...»257, «O'Carroll RE, Chambers JA, Dennis M, ym. Improving...»258.
Lääkkeet voidaan tarvittaessa ottaa kahdessa erässä aamulla ja illalla etenkin, jos kotona mitattujen aamu- ja iltapaineiden perusteella lääkevaikutus ei ole tasainen.

Kuva 6.

Käytännön algoritmi kohonneen verenpaineen lääkehoitoon.

Kuva 7.

Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta. Yhdistelmälääkehoidossa tulee suosia pieniannoksisia yhdistelmiä. Ensisijaisesti suositellaan ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan yhdistämistä kalsiumkanavan salpaajaan ja/tai tiatsididiureettiin. Beetasalpaajia voidaan käyttää ensisijaisena lääkkeenä yhdistelmähoidossa silloin, kun se on muusta syystä (oireinen sepelvaltimotauti, rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta) aiheellinen. ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan yhdistäminen beetasalpaajaan ei ole verenpaineen laskun kannalta optimaalinen yhdistelmä (musta katkoviiva), mutta sitäkin yhdistelmää voidaan käyttää, jos se on muusta syystä aiheellinen (esim. sepelvaltimotauti on aihe beetasalpaajan käytölle).

Beetasalpaajan ja diureetin yhdistelmää (keltainen katkoviiva) tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen. Verenpaineen laskun tehostamiseksi voidaan lisäksi käyttää dihydropyridiinirakenteisen kalsiumkanavan salpaajan ja diureetin tai kalsiumkanavan salpaaja dihydropyridiinin ja beetasalpaajan yhdistelmää (musta yhtenäinen viiva). Beetasalpaajan yhdistämistä verapamiiliin tai diltiatseemiin on vältettävä, koska siihen liittyy bradykardian ja sydämen johtumishäiriön vaara (punainen katkoviiva).

Lääkkeen valinta eri sairausryhmissä

Lääkehoito räätälöidään yksilöllisesti.
Lääkevalintoihin vaikuttavat
- kohonneen verenpaineen vaikeusaste
- kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät elinvauriot
- muut samanaikaiset riskitekijät, sairaudet ja lääkitykset
- lääkehoidon kustannukset
- potilaan toiveet.
Esimerkkejä verenpainelääkkeen valinnasta eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa on taulukossa «Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. Mahdollinen ensisijainen vaihtoehto on lihavoitu....»5.

`Taulukko 5.` Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. Mahdollinen ensisijainen vaihtoehto on lihavoitu.
Ei kohde-elinvaurioita
Komplisoitumaton hypertensio	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Kohde-elinvaurio tai muu sairaus
LVH	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Mikroalbuminuria tai proteinuria	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja
Munuaisvaurio ilman albuminuriaa	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti (furosemidi, jos eGFR < 30 ml/min/1,73 m²)
Sairastettu aivoverenkiertohäiriö	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Oireinen sepelvaltimotauti	ACE:n estäjä (ATR-salpaaja, jos ACE:n estäjä ei sovi), beetasalpaaja (ensimmäisen vuoden ajan infarktin jälkeen tai jos tarvitaan anti-iskeemistä lääkitystä), kalsiumkanavan salpaaja (jos tarvitaan anti-iskeemistä lääkitystä)
Sydämen vajaatoiminta	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, mineralokortikoidireseptorin salpaaja (systolinen vajaatoiminta)
Eteisvärinä	Beetasalpaaja, verapamiili (huom. yhteiskäyttö vain poikkeustilanteissa), ACE:n estäjä, ATR-salpaaja
Alaraajojen tukkiva valtimotauti	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Diabetes	ACE:n estäjä, ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Raskaudenaikainen hypertensio	Beetasalpaaja, alfa- ja beetasalpaajan yhdistelmä (labetaloli), dihydropyridiinirakenteinen kalsiumkanavan salpaaja (nifedipiini)
Astma	ATR-salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Primaarinen aldosteronismi	Spironolaktoni, eplerenoni, amiloridi

Komplisoitumaton hypertensio

Tärkeintä ovat riittävä verenpaineen lasku ja sydän- ja verisuonitautivaaran pienentäminen, joihin useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa. Ks. kohta Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika «A10»8.
Ensisijaislääkkeiksi suositellaan ACE:n estäjää, ATR-salpaajaa, diureettia ja kalsiumkanavan salpaajaa «Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Tria...»232. Beetasalpaajaa voidaan käyttää, jos sille on erityisindikaatio.
Lääkitys on yleensä syytä aloittaa suoraan kahden lääkkeen yhdistelmävalmisteella, mikäli systolinen tai diastolinen verenpaine on yli 10 mmHg tavoitepainetta korkeampi.

Isoloitunut systolinen hypertensio

Isoloitunut systolinen hypertensio on merkittävä riskitekijä, jonka yleisyys lisääntyy ikääntyessä suurten suonten jäykistymisen myötä.
Isoloituneen systolisen hypertension hoidossa voidaan käyttää «Prevention of stroke by antihypertensive drug trea...»259, «Staessen JA, Fagard R, Thijs L, ym. Randomised dou...»260, «Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB, ym. Effects of...»261, «Hansson L, Lindholm LH, Ekbom T, ym. Randomised tr...»262, «Mancia G, Ruilope L, Palmer C, ym. Effects of nife...»263, «Ekbom T, Linjer E, Hedner T, ym. Cardiovascular ev...»264.
- pieniannoksista diureettia
- kalsiumkanavan salpaajaa
- ACE:n estäjää tai ATR-salpaajaa (erityisesti, jos potilaalla on oheisindikaatioita, kuten sydämen vajaatoiminta, krooninen munuaistauti tai diabetes)
- näiden yhdistelmiä.
Lääkehoito ja verenpaineen tavoitetaso valitaan yksilöllisesti oheissairauksien mukaan.
Systolisen verenpaineen alentamisesta lääkehoidolla on osoitettu olevan hyötyä myös 80-vuotiaille ja sitä vanhemmille, joilla diastolinen paine on usein normaali «Beckett NS, Peters R, Fletcher AE, ym. Treatment o...»245.
Nuorten aikuisten isoloituneen systolisen hypertension epäily on varmistettava vastaanoton ulkopuolisin mittauksin valkotakkivaikutuksen toteamiseksi. Hoidossa on huomioitava erityisesti elintapatekijät, kuten tupakoimattomuus, suolarajoitus, painonhallinta ja mahdolliset stressitekijät «Palatini P, Rosei EA, Avolio A, ym. Isolated systo...»265.

Diabetes

ACE:n estäjä ja ATR-salpaaja ovat ensisijaisia lääkkeitä, joiden jälkeen valitaan joko kalsiumkanavan salpaaja, diureetti tai molemmat verenpainetason mukaan.
Beetasalpaajien ja erityisesti niiden ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää sellaisten potilaiden ensisijaislääkityksenä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen «Beetasalpaajien ja erityisesti beetasalpaajien ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää sellaisten potilaiden ensisijaislääkityksenä, joilla on metabolinen oireyhtymä tai lisääntynyt riski sairastua diabetekseen.»A. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Beetasalpaaja komplisoitumattoman essentiaalisen verenpainetaudin ensisijaisena hoitona»13.
SGLT2:n estäjät laskevat vastaanotolla mitattua verenpainetta noin 4/2 mmHg. Nämä lääkkeet parantavat potilaiden sydän- ja verisuonitautiennustetta «Tyypin 2 diabetes»10, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»266, «Tikkanen I, Narko K, Zeller C, ym. Empagliflozin r...»267.
Inkretiineihin vaikuttavat lääkkeet laskevat verenpainetta maltillisesti, mutta valmistekohtaisia eroja on «Jastreboff AM, le Roux CW, Stefanski A, ym. Tirzep...»268, «Perkovic V, Tuttle KR, Rossing P, ym. Effects of S...»269.

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Kohonneen verenpaineen hoito estää LVH:n kehittymistä ja saattaa johtaa jo syntyneen LVH:n vähenemiseen «Salvetti M, Paini A, Bertacchini F, ym. Changes in...»270.
Tehokkaampi verenpaineen alentaminen johtaa todennäköisemmin LVH:n estymiseen ja vähenemiseen kuin vähemmän tehokas alentaminen.
Samansuuruista verenpaineen laskua kohden ACE:n estäjät, ATR-salpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat ovat tehokkaampia vähentämään LVH:ta kuin beetasalpaajat. Näitä pidetään ensisijaisina valintoina LVH:n hoidossa, tarvittaessa diureetilla täydennettynä «Salvetti M, Paini A, Bertacchini F, ym. Changes in...»270, «Dahlöf B, Gosse P, Guéret P, ym. Perindopril/indap...»271.

Sepelvaltimotauti

Lääkitys ACE:n estäjällä tulisi aloittaa kaikille sepelvaltimotautia sairastaville, joilla on hypertensio «Al-Mallah MH, Tleyjeh IM, Abdel-Latif AA, ym. Angi...»272.
- ACE:n estäjän voi korvata ATR-salpaajalla niillä sepelvaltimotautipotilailla, joille ACE:n estäjä ei sovi «Dickstein K, Kjekshus J, OPTIMAAL Steering Committ...»273, «Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Valsart...»274.
Beetasalpaajat ovat tehokkaita sydänlihasiskemian ja siitä aiheutuvien oireiden hoidossa.
Beetasalpaajat parantavat sellaisten sepelvaltimotautipotilaiden ennustetta, joilla on sydäninfarktin jälkitila ja heikentynyt vasemman kammion systolinen toiminta (ejektiofraktio < 50 %) «Rossello X, Prescott EIB, Kristensen AMD, ym. β bl...»275.
Sepelvaltimotautipotilailla verenpaineen hoitotavoitteeseen pääsemiseksi voidaan ACE:n estäjän ja mahdollisen beetasalpaajan ohella käyttää kalsiumkanavan salpaajia ja diureetteja.
- Beetasalpaajan oheen sopii dihydropyridiinityyppinen kalsiumkanavan salpaaja.
- Jos beetasalpaaja ei sovi, sen sijaan voidaan harkita diltiatseemin tai verapamiilin käyttöä, mikäli vasemman kammion funktio on normaali.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoimintaa ehkäistään hyvällä verenpaineen hoidolla «Sydämen vajaatoiminta»4, «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»68, «Mancia G, Ruilope L, Palmer C, ym. Effects of nife...»263, «SPRINT Research Group, Wright JT Jr, Williamson JD...»276.
Systolisessa vajaatoiminnassa (HFrEF) ACE:n estäjät, ATR-salpaajat, tietyt beetasalpaajat ja mineralokortikoidireseptorin salpaajat parantavat ennustetta, joten niiden käyttö on aiheellista verenpaineesta riippumatta. Diureetteja käytetään natriumin ja nesteen kertymisestä johtuvien oireiden lievittämiseen «Sydämen vajaatoiminta»4, «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»68.
- Vaikeassa sydämen systolisessa vajaatoiminannassa (ejektiofraktio < 35 %) ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan tilalla voidaan käyttää sakubitriilin ja valsartaanin yhdistelmävalmistetta (ARNI), jolla on merkittävä verenpainetta alentava vaikutus.
Sekä systolisen että diastolisen vajaatoiminnan (HFpEF) hoitoon kuuluu SGLT2:n estäjä. SGLT2:n estäjillä on diureettinen ja natriureettinen vaikutus, joka johtaa lievään verenpaineen laskuun.
Sydänvaikutteiset kalsiumkanavan salpaajat (verapamiili ja diltiatseemi) ovat vasta-aiheisia systolisessa vajaatoiminnassa «Sydämen vajaatoiminta»4, «Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suom...»68, «Ettehad D, Emdin CA, Kiran A, ym. Blood pressure l...»277.
ACE:n estäjät, ATR-salpaajat, diureetit ja beetasalpaajat ovat suositeltavampia sydämen vajaatoiminnan estossa ja hoidossa kuin kalsiumkanavan salpaajat «Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of hea...»12, «Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure ...»235, «Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of b...»278.

Rytmi- ja johtumishäiriöt

Aivoembolian ehkäisemiseksi eteisvärinän opportunistinen etsiminen (pulssin tunnustelu, EKG) on aiheellista verenpainepotilailta, etenkin 65 vuotta täyttäneiltä ja niiltä, joilla esiintyy vasemman kammion hypertrofia tai sydänsairaus.
Eteisvärinään liittyvän tromboembolian riskin arviossa hypertensio antaa yhden CHA₂DS₂VA-pisteen, joten eteisvärinää sairastavat verenpainepotilaat ovat usein ja yli 65-vuotiaat verenpainepotilaat poikkeuksetta antikoagulaatiohoidon tarpeessa.
- Antikoagulaatiohoidon aikana hyvä verenpaineen hallinta on erityisen tärkeää aivoverenvuodon riskin pienentämiseksi, koska kohonnut systolinen verenpaine suurentaa vuotoriskiä.
  - Systolinen verenpaine > 160 mmHg aiheuttaa lisäriskipisteen vakavia vuotoja ennustavassa HAS-BLED-riskilaskurissa, ks. Käypä hoito -suositus Eteisvärinän lisätietoaineisto «Vakavien vuotokomplikaatioiden ennustaminen HAS-BLED-indeksin avulla»14.
  - Verenpaineen hoitoa on tehostettava viiveettä antikoagulaatiohoitoa harkittaessa, mikäli verenpaine on vaikeasti kohonnut tai huonosti hallittu.
  - Oraalisen antikoagulaation aloituksen lyhytaikaista lykkäämistä voidaan harkita yksilöllisesti erityisesti akuuteissa hypertensiivisissä tilanteissa, mutta pelkkä kohonnut verenpaine ei yleensä estä antikoagulaation aloittamista potilaille, joiden aivoinfarktiriski on merkittävä.
Eteisvärinässä beetasalpaajat ovat tehokkaita kohonneen verenpaineen hoidossa ja sykettä hidastava kalsiumkanavan salpaaja (yhteiskäyttö beetasalpaajien kanssa vain poikkeustilanteissa) tai digoksiini voi olla tarpeen osana lääkitystä.
ACE:n estäjät ja ATR-salpaajat saattavat estää eteisvärinän ilmaantumista verenpainepotilailla tehokkaammin kuin muut verenpainelääkkeet «Eteisvärinä»5, «Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lä...»73, mutta oleellista on verenpaineen hyvä hallinta.
Lisälyöntien ja muiden hyvänlaatuisten rytmihäiriöiden aiheuttamia oireita voidaan verenpainepotilailla lievittää beetasalpaajilla.
Beetasalpaajat ja sykettä hidastavat kalsiumkanavan salpaajat sekä digoksiini ovat vasta-aiheisia hitaissa rytmihäiriöissä (sairas sinus -oireyhtymä ja 2.–3. asteen eteis-kammiokatkos), ellei potilaalle ole asennettu tahdistinta.

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Kohonnutta verenpainetta alentava hoito vähentää alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavien sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL, ym. 2017 ESC G...»279, «Diehm N, Schmidli J, Setacci C, ym. Chapter III: M...»280.
Paras näyttö tukkivaa valtimotautia sairastavien kokonaisennusteen parantamisessa on RAS:n estäjien tehosta, minkä perusteella ACE:n estäjiä tai ATR-salpaajia suositellaan ensisijaisiksi lääkkeiksi «Alaraajojen tukkiva valtimotauti»11, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suo...»281, «Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investi...»282, «Armstrong EJ, Chen DC, Singh GD, ym. Angiotensin-c...»283.
ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan jälkeen valitaan joko kalsiumkanavan salpaaja, diureetti tai molemmat verenpainetason mukaan «Alaraajojen tukkiva valtimotauti»11, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suo...»281.
Beetasalpaajia ei suositella ensisijaislääkkeeksi, ellei niille ole toista käyttöaihetta. Ne eivät kuitenkaan ole vasta-aiheisia alaraajojen tukkeavaa valtimotauti sairastavilla «Alaraajojen tukkiva valtimotauti»11, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suo...»281, «Paravastu SC, Mendonca DA, Da Silva A. Beta blocke...»284, «Aronow WS, Ahn C. Effect of beta blockers on incid...»285.

Aivoverenkierron sairaudet

Akuutissa aivoverenkiertohäiriössä voimakkaastikin kohonnut verenpaine on tavallinen ja verenpainetavoitteet määräytyvät tapahtumatyypin (aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto), oireiden alusta kuluneen ajan ja aivoinfarktin rekanalisaatiohoitojen mukaan, ks. lisätietoaineisto «Verenpaineen alentaminen akuutissa aivoverenkiertohäiriössä»15.
Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden hypertensiopotilaiden sairastumista uuteen aivoverenkiertohäiriöön «Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaiden sairastumista uuteen aivohalvaukseen.»A, «Dawson J, Béjot Y, Christensen LM, ym. European St...»286, «Steiner T, Purrucker JC, Aguiar de Sousa D, ym. Eu...»287.
- Optimaalista lääkehoitoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen ei ole määritelty ja lääkevalinnassa on huomioitava muut sairaudet ja riskitekijät.
- Vaikka optimaalista lääkityksen aloitusajankohtaa ei ole määritelty, voidaan pääsääntöisesti verenpainelääkitys aloittaa tai tauotettua lääkitystä jatkaa kliinisen tilanteen vakiinnuttua ensimmäisten vuorokausien aikana aivoinfarktin tai aivoverenvuodon alusta tai välittömästi ohittuneen aivoverenkiertohäiriön jälkeen.
- Ennustenäyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmästä sekä ATR-salpaajaan pohjautuvasta hoidosta «Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaiden sairastumista uuteen aivohalvaukseen.»A.
- Ks. lisätietoaineisto eri verenpainelääkkeiden käyttöön liittyvistä erityiskysymyksistä «Eri verenpainelääkkeet aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemisessä ja hoidossa aivoverenkiertohäiriön jälkeen»16.
- Aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä sekundaaripreventiossa alhaisempi verenpaineen tavoitetaso vähentää uuden aivoverenkiertohäiriön riskiä verrattuna korkeampaan tavoitetasoon «In people with prior stroke or transient ischemic attack, intensive blood pressure reduction below 130 mmHg compared to less intensive blood pressure reduction, reduces the risk of recurrent stroke.»B.
  - Useimpien aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden verenpaineen tavoitetasona voidaan pitää < 130/80 mmHg:ä.
Antitromboottista hoitoa käyttävien potilaiden osalta on erityisen tärkeää, että verenpaine on suositusten mukaisesti hallinnassa vakavien vuotokomplikaatioiden, erityisesti aivoverenvuodon, ehkäisemiseksi.
ASA- tai muuta antitromboottista hoitoa ei tule aloittaa iskeemisen aivoverenkiertohäiriön tai muiden valtimotapahtumien primaaripreventioksi potilaalle, jolla ei ole muita sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöitä kuin kohonnut verenpaine, ks. Vältä viisaasti -suositus «ASA-hoito verenpainetaudissa»17.
Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti ja TIA «Aivoinfarkti ja TIA»12, «Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomal...»288.

Muistisairaudet ja niiden ehkäisy

Keski-iän kohonnut verenpaine on selkeästi myöhemmän iän kognitiivisen heikentymisen ja muistisairauden ennustetekijä, mutta vanhuusiässä mitatun verenpaineen yhteys kognitioon on monimutkainen «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»289.
Epidemiologisissa tutkimuksissa vanhuusiässä mitattu korkeampi verenpaine on jopa näyttänyt liittyvän pienempään muistisairausriskiin. Kyse voi kuitenkin olla käänteisestä kausaliteetista, koska kehittyvään muistisairauteen liittyy verenpaineen laskua «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»289, «Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in th...»290.
Satunnaistetuissa tutkimuksissa on kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein todettu hyötyä kognitiivisten toimintojen ja myös kliinisen muistisairauden ehkäisyn kannalta «Livingston G, Huntley J, Liu KY, ym. Dementia prev...»291, «Kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein on hyötyä kognitiivisten toimintojen ja myös muistisairauden ehkäisyn kannalta.»A.
Muistisairaiden verenpainepotilaiden hoidossa noudatetaan yleisiä iäkkäiden ja hauraiden potilaiden hoitoperiaatteita siten, että toimintakyky ja kliininen tila, esimerkiksi kliinisen gerastenia-asteikon mukaan arvioituna, huomioidaan «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246, «Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in th...»290, «Gerastenia-asteikko»3.

Iäkkäät ja toimintakyvyltään heikentyneet potilaat

Vanhuusikä katsotaan yleensä alkavaksi 75–80-vuotiaana. Vanhuusikäiset ovat heterogeeninen joukko, mikä täytyy ottaa huomioon kohonneen verenpaineen merkitystä ja hoidon aloitusta arvioitaessa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246, «Strandberg T. Iäkkään verenpaine. Duodecim 2024;14...»292.
Ennen vanhuusikää aloitettua hyvin sopivaa verenpainehoitoa ei pidä muuttaa pelkän ikääntymisen perusteella.
Systolinen paine on ensisijainen hoidon kohde. Iäkkäiden diastolisen paineen suositeltavasta alarajasta ei ole yksimielisyyttä «Sobieraj P, Lewandowski J, Siński M, ym. Low on-tr...»293, «Wang Z, Yu C, Cao X, ym. Association of low diasto...»294, «McEvoy JW, McCarthy CP, Bruno RM, ym. 2024 ESC Gui...»211.
Alhainen verenpaine voi iäkkäillä paradoksaalisesti olla huonon ennusteen merkki «Hakala SM, Tilvis RS, Strandberg TE. Blood pressur...»295, «Rastas S, Pirttilä T, Viramo P, ym. Association be...»296, «Boshuizen HC, Izaks GJ, van Buuren S, ym. Blood pr...»297, «van Bemmel T, Gussekloo J, Westendorp RG, ym. In a...»298. Tämä ennusteyhteys voi johtua käänteisestä kausaliteetista ja liittyä esimerkiksi muihin verenpainetta alentaviin taustasairauksiin «Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognit...»289, «Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The age-dependent...»299, «van Bemmel T, Holman ER, Gussekloo J, ym. Low bloo...»300, «Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in th...»290.
- On kuitenkin mahdollista, että alhainen verenpaine on vanhoilla ja hyvin haurailla itsessään haitallista, mikä edellyttää varovaisuutta heidän verenpaineensa hoidossa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246, «Gottesman RF. Should Hypertension Be Treated in La...»301, «Strandberg T. Iäkkään verenpaine. Duodecim 2024;14...»292, «Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in th...»290.
Vaikka fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ravinto (ikääntyneiden ruokasuositukset ks. THL:n Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus «chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8d7b9a15-f0d8-4c0b-9a2f-30eb3ee20b7d/content»9 ja Käypä hoito -suositus Lihavuus «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»2, «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»61) ovat yleisesti hyödyllisiä myös ikääntyneillä, elintapamuutoksista on verenpaineen kannalta vain rajallista hyötyä, koska kohonneen paineen syynä on usein suurten suonten jäykistyminen hemodynaamisine seurauksineen.
Ortostaattinen hypotensio ja toisaalta valkotakki- ja pseudohypertensio on pidettävä mielessä hoitoa harkittaessa. Ks. kohta Verenpainetason luokittelu «A1»2.
- Kolmen minuutin ortostaattinen koe on aina tehtävä ennen lääkityksen aloitusta ja lääkemuutosten jälkeen. Ks. kohta Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset «A2»10.
Iäkkäiden hoidossa on huomioitava myös muiden kuin verenpainelääkkeiden (esim. prostatahyperplasian hoidossa käytettävät alfareseptorin salpaajat ja Parkinsonin taudissa käytettävät lääkkeet) verenpainetta alentavat vaikutukset.
Suhteellisen hyväkuntoisten yli 75–80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen alentaminen lääkityksellä vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja sydämen vajaatoimintaa ja pienentää kuolemanvaaraa «Suhteellisen hyväkuntoisten yli 75–80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen alentaminen lääkityksellä vähentää merkittäviä kardiovaskulaaritapahtumia, myös sydämen vajaatoimintaa, ja pienentää kuolemanvaaraa.»A.
- HYVET-, SPRINT- ja ESPRIT-tutkimuksissa verenpaineen alentamisen hyöty ei riippunut potilaan fyysistä tilaa kuvaavasta gerasteniaindeksistä «Li S, Peng Y, Li Y, ym. Effects of Intensive Blood...»302.
Verenpaineen hoidon vaikutukset kognitioon ja muistisairauksiin ovat erityisen tärkeitä iäkkäillä. Ks. kohta Muistisairaudet ja niiden ehkäisy «A12»11.
Iäkkäille potilaille verenpainelääke valitaan yleisten periaatteiden mukaan, mutta annokset on säädettävä yksilöllisesti, usein aloittaen yhdellä lääkkeellä, pienellä annoksella ja hitaasti titraten.
Jos hoitovaste on huono, iäkkäilläkin potilailla on muistettava sekundaarisen hypertension mahdollisuus.
Iäkkään potilaan arviointia, hoitoa ja hoitotavoitteita eri tilanteissa kuvataan taulukossa «Iäkkään potilaan hoitokaavio toimintakyvyn mukaan (mukailtu lähteestä ). ...»6.
- Korkea ikä ei sellaisenaan vaikuta hoitotavoitteisiin, mutta etenkin yli 80-vuotiailla tavoite täytyy yksilöllistää ja säätää toimintakyvyn ja mahdollisen gerastenian mukaan «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246, «Strandberg T. Iäkkään verenpaine. Duodecim 2024;14...»292, «Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in th...»290. Ks. lisätietoaineisto «Gerastenia-asteikko»3.
Vuorokauden aikana voimakkaasti vaihtelevan verenpaineen tasaamisessa lääkkeiden jakamisesta aamu- ja ilta-annoksiin voi olla hyötyä.
Elämän loppuvaiheessa verenpainelääkityksen keventämistä ja lopettamista harkitaan yksilöllisesti.
- Verenpainelääkityksen keventäminen ei vaikuttanut 4 vuoden aikaiseen kuolemanvaaraan keskimäärin 90-vuotiailla pääosin muistisairailla hoivakotiasukkailla, joiden systolinen verenpaine ennen lääkityksen purkamista oli alle 130 mmHg «Benetos A, Gautier S, Freminet A, ym. Reduction of...»303.

`Taulukko 6.` Iäkkään potilaan hoitokaavio toimintakyvyn mukaan (mukailtu lähteestä «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»`246`).
Potilaan itsenäinen toimintakyky ja jokapäiväisistä toiminnoista selviäminen	Lääkehoito	Verenpainetavoitteet
Säilyneet hyvin, lievä tai kohtalainen gerastenia mahdollinen (gerastenia-aste 1–3)	Ei eroa alle 80-vuotiaiden hoidosta	Eivät eroa alle 80-vuotiaiden hoitotavoitteista
Toimintakyky heikentynyt, mutta potilas selviää jokapäiväisistä toimista (gerastenia-aste 4–6)	Ei eroa alle 80-vuotiaiden hoidosta	Kattava geriatrinen arvio hyötyjen ja riskien arvioimiseksi. Systolisen verenpaineen vastaanottotavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja.
Toimintakyky ja jokapäiväisistä toimista selviytyminen heikentyneet (gerastenia-aste 7–9)	Ei eroa alle 80-vuotiaiden hoidosta, mutta aloitus tarkoin harkittava, edettävä varovasti ja vältettävä yli 3 lääkkeen käyttöä. Harkittava myös olemassa olevan hoidon keventämistä tai lopetusta. Pseudohypertensio on huomioitava.	Kattava geriatrinen arvio hyötyjen ja riskien arvioimiseksi. Systolisen verenpaineen vastaanottotavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja. Muistettava muut verenpaineeseen vaikuttavat sairaudet ja lääkkeet. Usein verenpaineen vaihtelu aiheuttaa ongelmia.

Krooninen munuaistauti

Munuaisvaurio altistaa hypertension kehittymiselle. Toisaalta kohonnut verenpaine voi johtaa hypertensiivisen munuaisvaurion syntyyn «Mikroalbuminuria on varhainen merkki kohde-elinvauriosta»18.
Mikroalbuminuria kuvaa pienten verisuonien vaurioita ja ennustaa lisääntynyttä sydän- ja verisuonitautien vaaraa «Kohonnut verenpaine ja munuaisvaurio»19.
ACE:n estäjät tai ATR-salpaajat ovat kroonista munuaistautia sairastavien ensisijaisia verenpainelääkkeitä, koska ne vähentävät albuminuriaa ja hidastavat munuaisten suodatustoiminnan heikkenemistä. Verenpainelääkityksessä pyritään maksimaaliseen annokseen. ACE:n estäjiä ja ATR-salpaajia ei tule käyttää samanaikaisesti «Hilgers KF, Mann JFE. ACE inhibitors versus AT(1) ...»304, «Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) ...»77, «Diabeteksen munuaistauti»3, «Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. S...»62.
Verenpainelääkityksen valinta ei eroa hypertension yleisistä suosituksista. ACE:n estäjän tai ATR-salpaajan jälkeen valitaan joko kalsiumkanavan salpaaja, diureetti tai molemmat verenpainetason mukaan «Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) ...»77.
ACE:n estäjien tai ATR-salpaajien käyttöä ei tule lopettaa, vaikka eGFR laskee < 30 ml/min/1,73 m²:n. ACE:n estäjien ja ATR-salpaajien käyttö kroonista munuaistautia sairastavien hoidossa edellyttää tiheää seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuuksien seurantaa «Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) ...»77.
- Diureetiksi valitaan loop-diureetti (furosemidi) keskivaikeassa ja vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa. Tiatsididiureettia ei tarvitse lopettaa hoitoresistentissä hypertensiossa munuaisten vajaatoiminnan edetessä (eGFR 15–30 ml/min/1,73 m²), mutta seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuuksia pitää seurata «Agarwal R, Sinha AD, Cramer AE, ym. Chlorthalidone...»305.
Hyperkalemiavaaran vuoksi kaliumia säästäviä diureetteja on käytettävä harkitusti elektroyyttejä tarkoin seuraten, jos potilaalla on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (eGFR 30–59 ml/min/1,73 m²). Jos potilaalla on vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta (eGFR < 30 ml/min/1,73 m²), näiden lääkkeiden aloitus tai käytön jatkaminen vaatii tarkkaa harkintaa sekä elektroyyttien seurantaa. Tämä on tärkeää pitää mielessä hoitoresistentissä hypertensiossa, jossa spironolaktoni on neljäntenä lääkkeenä.
SGLT2:n estäjät kuuluvat kroonisen munuaistautipotilaan lääkitykseen. Ne laskevat maltillisesti toimistossa mitattua verenpainetta (noin 4/2 mmHg). Löydös on toistettu myös vuorokausirekisteröinnissä. SGLT2:n estäjien suotuisa vaikutus verenpaineeseen ei vähene munuaisten vajaatoiminnan edetessä «Diabeteksen munuaistauti»3, «Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. S...»62, «Tikkanen I, Narko K, Zeller C, ym. Empagliflozin r...»267, «Cherney DZI, Cooper ME, Tikkanen I, ym. Pooled ana...»306.
Potilailla, joilla on diabeteksen munuaistauti, ei-steroidaalinen mineralokortikoidireseptorin salpaaja finerenoni laskee systolista verenpainetta keskimäärin 3 mmHg «Ruilope LM, Agarwal R, Anker SD, ym. Blood Pressur...»307.
Renovaskulaarisessa hypertensiossa pallolaajennuksen tai leikkaushoidon tarve ja mahdollisuudet arvioidaan erikoissairaanhoidossa.
- Pallolaajennusta tai leikkaushoitoa voidaan harkita, jos potilaalla on etenevä munuaisvaurio (pienenevä GFR) tai hoitoresistentti hypertensio «Wadén J, Gordin D, Lappalainen K ym. Renovaskulaar...»112.

Astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea

Kalsiumkanavan salpaajat, ATR-salpaajat ja diureetit soveltuvat astmaa sairastavien kohonneen verenpaineen hoitoon. Jos potilaalla on merkittäviä lääketieteellisiä tarpeita, varovainen hoito beeta₁-selektiivisellä beetasalpaajalla yksilölliset hyödyt ja riskit huomioiden voi olla järkevää. Beetasalpaajat saattavat kuitenkin heikentää astmaa sairastavien keuhkofunktiota ja laajentavien keuhkolääkkeiden vaikutusta «Global Initiative for Asthma. Global Strategy for ...»308.
- COPD:stä ja sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien potilaiden hoito beeta₁-selektiivisillä beetasalpaajilla on harventanut sydämen sykintää ja vähentänyt kuolleisuutta verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole saaneet beetasalpaajahoitoa. Lisäksi beeta₁-selektiiviset beetasalpaajat, mutta eivät ei-selektiiviset, ovat vähentäneet näiden potilaiden COPD:n pahenemisvaiheita «Yang YL, Xiang ZJ, Yang JH, ym. Association of β-b...»309, «Finks SW, Rumbak MJ, Self TH. Treating Hypertensio...»310.
- Diureetit saattavat varsinkin yhdessä beeta₂-reseptoriagonistien ja glukokortikoidien kanssa aiheuttaa COPD-potilaille hypokalemiaa. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ne saattavat myös pahentaa hiilidioksidiretentiota ja huonontaa limaneritystä. Jos vaste on kalsiumkanavan salpaajan ja ATR-salpaajan yhdistelmähoidolla huono, kaliumia säästäviä diureetteja voidaan harkita.
- ACE:n estäjien käyttöä hankaloittaa se, että ne saattavat aiheuttaa kuivaa yskää, mitä voi olla vaikea erottaa COPD:n aiheuttamista oireista.
Obstruktiivista uniapneaa esiintyy huomattavalla osalla potilaista, joilla on vaikeahoitoinen tai hoitoresistentti hypertensio «Cappuccio FP, Cooper D, D'Elia L, ym. Sleep durati...»311.
- Obstruktiivisen uniapnean välittämä hypertensio liittyy korkeampiin yöaikaisiin verenpainearvoihin tai yölliseen hypertensioon sekä puutteelliseen yöaikaiseen verenpaineen laskuun «Andrén A, Hedberg P, Walker-Engström ML, ym. Effec...»312.
- Verenpaineen alentamiseksi uniapneapotilaiden hoidossa voidaan käyttää kaikkia verenpainelääkeryhmiä «Kou C, Zhao X, Lin X, ym. Effect of different trea...»313.
- Yöllisen ylipainehengityshoidon on osoitettu aiheuttavan pientä (noin 3 mmHg) laskua sekä vastaanotolla mitatussa että 24 tunnin systolisessa verenpaineessa. Lasku koskee sekä päivä- että yöaikaisia arvoja «Pengo MF, Soranna D, Giontella A, ym. Obstructive ...»314.
- CPAP-hoidosta eniten hyötyneet potilaat ovat olleet alle 60-vuotiaita, huonossa hoitotasapainossa, ja heillä on ollut vaikea happikyllästeisyyden lasku «Kovács DK, Gede N, Szabó L, ym. Weight reduction a...»315.

Raskausajan kohonnut verenpaine

Ks. Käypä hoito -suositus Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia «Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia»13, «Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklam...»316.

Akuutti hypertensiivinen tilanne

Akuutissa hypertensiivisessä tilanteessa systolinen verenpaine on yleensä > 200 mmHg ja diastolinen > 130 mmHg.
Tilanteet jaetaan oirekuvan perusteella kiiretilanteisiin ja hätätilanteisiin.
- Oireeton korkea verenpaine on hypertensiivistä hätätilannetta huomattavasti yleisempi perusterveydenhuollon käyntisyy.
- Aivoverenkierron häiriöihin liittyvä akuutti hypertensiivinen tilanne käsitellään osiossa Aivoverenkierron sairaudet «A7»12.
Hypertensiivisessä kiiretilanteessa potilaat ovat täysin tai lähes oireettomia eikä heillä havaita merkkejä elintoimintojen häiriöistä (pois lukien lievää ohimenevä päänsärky tai huimaus).
- Tilanne voidaan yleensä arvioida ja hoitaa perusterveydenhuollossa.
- Verenpaineen välittömästä voimakkaasta laskusta ei ole osoitettua hyötyä. Ei myöskään ole tutkimusnäyttöä siitä, että jokin lääkeryhmä olisi toista parempi sairastavuuden tai kuolleisuuden vähentäjänä «Perez MI, Musini VM. Pharmacological interventions...»317.
- Aloitettaessa lääkehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi keskipitkä- tai pitkävaikutteista kalsiumkanavan salpaajaa, mutta muutoin verenpainelääkitys toteutetaan Käypä hoito -suosituksen yleisten periaatteiden mukaisesti.
- Hoitovaste on syytä tarkistaa päivien–viikon kuluessa «Kulkarni S, Glover M, Kapil V, ym. Management of h...»318.
Hypertensiivisessä hätätilanteessa (0,3 % päivystyspoliklinikan käyntisyistä «Astarita A, Covella M, Vallelonga F, ym. Hypertens...»319) merkittävän verenpaineen nousun lisäksi esiintyy kohde-elinlöydöksiä ja -oireita, kuten
- sydänlihasiskemia
- sydämen rytmihäiriöt
- sydämen vajaatoiminta, keuhkopöhö
- hypertensiivinen enkefalopatia (päänsärky, sekavuus, näköhäiriöt, uneliaisuus, epileptinen kohtaus, tajuttomuus)
  - aivojen magneettikuvauksella voidaan osoittaa päälaki-takaraivolohkoihin painottuva vasogeeninen ödeema
  - tila on tärkeää huomioida aivoverenkiertohäiriöiden erotusdiagnostiikassa
- verkkokalvon verenvuodot, papillaedeema, eksudaatit
- munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta
- aortan dissekoituma
- mikroangiopaattinen hemolyysi ja disseminoituneen intravaskulaarisen koagulopatian taudinkuva.
Hypertensiivisille hätätilanteille altistavat muun muassa hypertension puutteellisesti toteutunut hoito, verenpainelääkityksen äkillinen lopettaminen, sekundaarinen hypertensio (mm. feokromosytooma), pre-eklampsia, eklampsia, äkillinen munuaisten vajaatoiminta, stimulantit, kuten kokaiini ja amfetamiinijohdannaiset, runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö ja siklosporiini.
Hoidon tavoitteena on alentaa verenpainetta turvalliselle tasolle (diastolinen paine yleensä 100–110 mmHg) kohde-elinten verenkiertoa vaarantamatta. Potilaat kuuluvat päivystystapauksina erikoissairaanhoitoon ja tarvitsevat siellä useimmiten valvontatasoista hoitoa «Kulkarni S, Glover M, Kapil V, ym. Management of h...»318.
Hypertensiivisessä hätätilanteessa tarvitaan useimmiten laskimoon tai lihakseen annettavaa lääkitystä.
- Tehostetussa hoidossa käytettävissä ovat
  - labetaloli
  - nikardipiini
  - natriumnitroprussidi
  - glyseryylinitraatti
  - klonidiini
  - diureetti, jos potilaalla on sydämen vajaatoiminta
  - diatsepaami, jos taustalla on kokaiinin tai amfetamiinin käyttö.
- Ks. lisätietoaineisto «Hypertensiivisen hätätilan ja kohonneen verenpaineen kiireellisen tilan lääkehoito»20.

Renaalinen denervaatio

Renaalinen denervaatio on toimenpide, jossa munuaisvaltimoiden seinämässä kulkevia sympaattisia hermoja vaurioitetaan yleensä katetrin avulla, jotta niiden aktiivisuus vähenee.
Tutkimuksissa, joissa oli mukana hoitamattomia ja lääkehoidettuja potilaita, renaalinen denervaatio laski 24 tunnin ambulatorista verenpainetta keskimäärin 4,4/2,6 mmHg lumehoitoon verrattuna «Vukadinović D, Lauder L, Kandzari DE, ym. Effects ...»320.
Renaalista denervaatiota voidaan harkita erityistilanteissa asiaan perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä potilaalle, jolla on yksilöllisesti räätälöidystä elintapa- ja lääkehoidosta huolimatta hoitoresistentti hypertensio (ks. kohta Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon «A8»13) sekä eGFR > 40 ml/min «Vukadinović D, Lauder L, Kandzari DE, ym. Effects ...»320.

Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen

Huonon verenpaineen hoitotasapainon taustalla voi olla potilaaseen, ammattilaisiin tai hoidon organisointiin liittyviä syitä «Carey RM, Muntner P, Bosworth HB, ym. Prevention a...»321.
On tärkeää selvittää potilaan suhtautuminen kohonneeseen verenpaineeseen ja hoitoon sitoutuminen, varmistaa mittausten oikeanlainen toteutuminen, tarkastaa potilaan lääkitys ja elintavat sekä arvioida sekundaarisen hypertension mahdollisuutta. Ohje huonon hoitovasteen syiden selvittelyn tueksi esitetään lisätietoaineistossa «Huonon hoitovasteen yleisimpien syiden selvittely»9.

Lääkityksen vähentäminen ja lopettaminen

Lääkityksen asteittaista vähentämistä ja jopa lopettamista voidaan harkita, jos verenpaine on lievässä komplisoitumattomassa hypertensiossa pysynyt toteutuneiden elintapamuutosten ja lääkehoidon vaikutuksesta optimaalisena (< 120/80 mmHg) ainakin yhden vuoden ajan.
Jos lääkitystä vähennetään tai se lopetetaan, verenpainetta on sen jälkeen seurattava, koska se usein kohoaa uudelleen «Nelson M, Reid C, Krum H, ym. A systematic review ...»322.
Verenpainelääkityksen hyötyjä ja haittoja ja niiden vaikutusta elämänlaatuun on tarkoin harkittava potilailla, joilla on useita sairauksia tai geriatrisia oireyhtymiä, muistisairauden loppuvaihe tai jatkuva avun tarve jokapäiväisissä toimissa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»246.

Seuranta

Verenpainelääkkeen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan 1–2 kuukauden välein tehtäviä arvioita, kunnes verenpaineen hoitotasapaino on saavutettu.
- Myös potilaan itsenäisesti toteuttama verenpainelääkityksen tehostus näyttää olevan turvallista ja edistävän hyvän hoitotasapainon saavuttamista, mutta se on tehtävä huolellisesti ohjeistaen ja tarvittavista lääketurvakokeista huolehtien «McManus RJ, Mant J, Haque MS, ym. Effect of self-m...»323, «Martínez-Ibáñez P, Marco-Moreno I, García-Sempere ...»324.
Kun verenpaine on tavoitetasolla, verenpainetaso on syytä arvioida vähintään vuosittain tyypillisesti 4–7 vuorokauden kotiseurannan avulla. Seurantatiheys suunnitellaan potilaskohtaisesti lääkityksen, kohde-elinvaurioiden ja muiden sairauksien mukaan «Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD, ym. Randomise...»325. Optimaalisesta seurantatiheydestä ei ole selvää tieteellistä näyttöä, ja suositus perustuu asiantuntijaryhmän arvioon.
- Osasta arvioista voi vastata sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, jos työnjaosta on niin sovittu «Clark CE, Smith LF, Taylor RS, ym. Nurse led inter...»326, ks. taulukko «Verenpainepotilaan seuranta...»7. Myös puhelinkontakteja ja digitaalisia asiointikanavia voidaan hyödyntää «Tucker KL, Sheppard JP, Stevens R, ym. Self-monito...»327.
Kohonneen verenpaineen kohde-elinvaurioiden ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kartoitustiheys voidaan suunnitella potilaan riskitason mukaan, Krea (eGFR), LDL-kol, fP-Gluk ja/tai HbA_1c, EKG ja U-albkre 1–2 vuoden välein (suuren riskin potilaat) tai 2–3 vuoden välein (pienen riskin potilaat), ks. taulukko «Verenpainepotilaan seuranta...»7.
Reseptin uusimisen yhteydessä tulisi tehdä tilannearvio hoidon toteutumisesta.
Hoitotavoitteen toteutumista seurataan aktiivisesti ja syyt huonoon hoitovasteeseen selvitetään (ks. kohta Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen «A11»9).
Jokaisessa seurantakontaktissa on arvioitava
- verenpainetaso ja hoitotavoitteen toteutuminen
- sydän- tai verisuonitautiin viittaavat oireet, erityisesti
  - rintakipu, hengenahdistus, katkokävely
  - pulssin epätasaisuus itse tunnustellen tai mittarin tunnistamana
  - elintavat (paino, elintarvikevalinnat ja suolan käyttö, alkoholinkäyttö, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, liikunta)
  - lääkehoidon toteutuminen
  - Useat verenpainelääkkeet vaativat verikoeseurantaa.
- kalsiumkanavan salpaajat ja beetasalpaajat: ei kokeita aloitukseen tai seurantaan liittyen
- ACE:n estäjät ja ATR-salpaajat
  - Kalium- ja kreatiniinipitoisuuden (eGFR) määritystä suositellaan 3–4 viikkoa aloituksesta tai annosmuutoksesta, jos potilaalla on diabetes, sydämen vajaatoiminta, aiempia elektrolyyttihäiriöitä, heikentynyt munuaisfunktio (eGFR < 60 ml/min) tai käytössä kaliumia säästävä diureetti «Bandak G, Sang Y, Gasparini A, ym. Hyperkalemia Af...»328, «Raebel MA, Ross C, Xu S, ym. Diabetes and drug-ass...»329, «Hobbs FDR, McManus RJ, Taylor CJ, ym. Low-dose spi...»330. Määritykset pitää tehdä myös yli 65-vuotiaille potilaille.
  - Pitkäaikaisseurannassa kalium- ja kreatiniinipitoisuus (eGFR) on tarkastettava 6–12 kuukauden välein (suuren riskin potilaat) tai 1–2 vuoden välein (pienen riskin potilaat) (taulukko «Verenpainepotilaan seuranta...»7).
- diureetit ja spironolaktoni
  - Natrium-, kalium- ja kreatiniinipitoisuus (eGFR) määritetään 3–4 viikkoa aloituksesta tai annosmuutoksesta ja sen jälkeen 6–12 kuukauden välein (suuren riskin potilaat) tai 1–2 vuoden välein (pienen riskin potilaat) (taulukko «Verenpainepotilaan seuranta...»7).
  - Primaarisessa aldosteronismissa suositellaan, että MRA-lääkityksen tulisi nostaa seurannassa reniinipitoisuus tasolle >10 mU/l «Yang J, Burrello J, Goi J, ym. Outcomes after medi...»107.
Taulukossa «Verenpainepotilaan seuranta...»7 esitetään yksilölliseen riskiin perustuva verenpainepotilaiden seurantasuositus.

`Taulukko 7.` Verenpainepotilaan seuranta
	6–12 kuukauden välein, esim. digihoitopolku	1–2 vuoden välein	2–3 vuoden välein
Pienen riskin potilaat Ikä alle 65 vuotta Verenpaine yksilöllisessä hoitotavoitteessa Ei täytä muita suuren riskin kriteereitä	Hoitaja- tai digitaalinen kontakti Verenpainetaso ja hoitotavoitteen toteutuminen Oireet, elintavat, lääkehoidon toteutuminen	Hoitajakontakti Verenpainelääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet	Lääkärin vastaanotto ja kliininen tutkimus Kohde-elinvaurioiden ja kokonaisriskin kartoitus Krea (eGFR), LDL-kol, fp-gluk ja/tai HbA_1c, EKG, U-albkre Verenpainelääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet
Suuren riskin potilaat (mikä tahansa seuraavista) Ikä yli 65 vuotta Verenpaine ei yksilöllisellä tavoitetasolla Hoitamattomat muut riskitekijät GFR alle 60 ml/min Muu kohde-elinvaurio, diabetes tai sydän- ja verisuonitauti	Kuten yllä Verenpainelääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet	Lääkärin vastaanotto ja kliininen tutkimus Kohde-elinvaurioiden ja kokonaisriskin kartoitus Krea (eGFR), LDL-kol, fp-gluk ja/tai HbA_1c, EKG, U-albkre Verenpainelääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Kohonnut verenpaine -suosituksen historiatiedot «Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»21

Puheenjohtaja:

Teemu Niiranen, LT, professori, sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopisto

Jäsenet:

Daniel Gordin, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS Vatsakeskus, nefrologia ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Biomedicum 2, Helsinki

Maria Hagnäs, LT, apulaisprofessori, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan hyvinvointialue

Tarja Kaipainen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti; Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Ylä-Savon sote ky, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemusterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Ilkka Kantola, LKT, dosentti, professori, sisätautien erikoislääkäri, tutkija; Tyks medisiininen palvelualue

Tiina Laatikainen, LT, professori; Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

Jari Laukkanen, LT, professori, kardiologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto

Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Pasi Nevalainen, LT, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Pirha, Tays, sisätautien vastuualue

Markku Pentikäinen, LKT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Jukka Putaala, LT, professori, neurologian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS Neurokeskus

Timo Strandberg, LKT, geriatrian emeritusprofessori; Helsingin yliopisto, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus ja Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen keskus

Aapo Tahkola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, vaikuttavuusylilääkäri; Keski-Suomen hyvinvointialue ja THL

Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, tutkija; HYKS Vatsakeskus, nefrologia ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Biomedicum 2, Helsinki

Asiantuntijat:

Maija Paukkunen, fysioterapeutti (ylempi AMK), Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 21.9.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Daniel Gordin: Sivutoimet: ryhmänjohtaja; Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki. Koulutustoiminta: Astellas, AstraZeneca, Bayer, Boehringer Ingelheim, Fresenius, GE Healthcare, Harald AI, Novo Nordisk, Ratiopharm. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Verenpaineyhdistyksen hallituksen jäsen.

Maria Hagnäs: Sivutoimet: ylilääkäri; Pirkanmaan hyvinvointialue ja terveyskeskuslääkäri; Lapha, Tutkimus- ja kehitystyö: apurahat: Duodecim, Sakari Alhopuron säätiö, Avohoidon tutkimussäätiö, Valtion tutkimusrahoitus. Koulutustoiminta: luentopalkkiot: Suomen Yleislääkärit ry, Boehringer Ingelheim, Astra Zeneca; lisenssitulot ja tekijänpalkkiot: Kustannus oy Duodecim; asiantuntijatoiminta: Boehringer Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen verenpaineyhdistys, hallituksen puheenjohtaja; Suomen yleislääketieteen säätiö, hallituksen jäsen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: hoidon jatkuvuusmallin kehittäminen, Lapha. Muut sidonnaisuudet: toimitusjohtaja; Stesicor oy.

Tarja Kaipainen: Sivutoimet: Tmi Tarja Kaipainen Ravitsemusta ja hyvinvointia. Koulutustoiminta: Mehiläinen Oy, Terveystalo Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Dieettimedia Oy (toimeksianto ruokavaliolehtinen), Terveystalo Oy:n osakkeet.

Ilkka Kantola: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Terveystalo Pulssi, Turku. Tutkimus- ja kehitystyö: Amicus, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, Sanofi-Genzyme, Takeda. Koulutustoiminta: Amicus, Chiesi, Sanofi-Genzyme. Kongressit ja seminaarit: Amicus, Chiesi, Sanofi-Genzyme. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Verenpaineyhdistys, hallitus; Sydänliitto, hallitus; Varsinais-Suomen Sydänpiiri, hallitus. Muut sidonnaisuudet: Fabryrekisterit: Amicus, Chiesi, Sanofi-Genzyme. Kliininen lääketutkimus: Boehringer-Ingelheim

Tiina Laatikainen: Sivutoimet: professori; Siun sote. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pohjois-Karjala projekti -säätiö, hallituksen puheenjohtaja; Väinö Kanniston rahaston hoitokunta, jäsen; Juho Vainion säätiön apurahalautakunta, jäsen; STEAn arviointijaosto, jäsen; Member of the WHO Technical Advisory Group on NCD-related research and innovation. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kansallisen diabeteksen laaturekisterin kehittäminen.

Jari Laukkanen: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Pihlajalinna. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kardiologisen Seuran preventiojaos, jäsen.

Eero Mervaala: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: HUSin yhtymähallitus, jäsen; HUSin konsernijaosto, jäsen; Suomen Verenpaineyhdistys, hallituksen jäsen; Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö, hallituksen jäsen.

Pasi Nevalainen: Sivutoimet: osastonylilääkäri; Pirha, Tays, sisätautien vastuualue. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Metabolinen Klubi ry, puheenjohtaja; Society for the Study of Inborn Errors of Metabolism, Advisory Board, jäsen; Metab-ERN, Suomen konsortiojäsenyys, Tays vastuuhenkilö. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: harvinaisten sairauksien kansallinen yhteistyöryhmä, Pirhan edustaja; FLaReS-hanke, THL/Kela, Pirhan valtuutettu edustaja.

Teemu Niiranen: Sivutoimet: ylilääkäri; Medisiininen palvelualue, Varha, ammatinharjoittaja; Terveystalo Pulssi, Turku. Koulutustoiminta: AstraZeneca. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen verenpaineyhdistys, hallituksen jäsen; International Society of Hypertension, Regional Advisory Group Member; European Society of Cardiology Council on Hypertension, Board Member.

Markku Pentikäinen: Tutkimus- ja kehitystyö: Janssen. Koulutustoiminta: AstraZeneca, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Janssen, Medaffcon, Nordic Infucare, Novartis, Pfizer, Vifor Pharma. Kongressit ja seminaarit: MSD. Muut sidonnaisuudet: Orion.

Jukka Putaala: Sivutoimet: ylilääkäri; HUS Neurokeskus. Tutkimus- ja kehitystyö: Amgen, Bayer. Koulutustoiminta: Novo Nordisk, Bayer, AstraZeneca, KRKA, Amgen. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Verenpaineyhdistys, hallituksen jäsen; Nordic Stroke Society, hallituksen puheenjohtaja; Suomen neurologinen yhdistys, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: tutkimusyhteistyö ja osakeomistus: Vital Signum Oy; tutkimusyhteistyö: Abbott, Bittium, Medixine; osakeomistus: Medicortex.

Timo Strandberg: Sivutoimet: tutkija; HUS. Tutkimus- ja kehitystyö: Amgen, MSD, Novartis, Sankyo. Koulutustoiminta: Orion, Nutricia, Valio, GSK, Duodecim, Lääkärilehti, HUS, Laurea. Kongressit ja seminaarit: MSD. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: IAGG-ER; VTKL, puheenjohtaja; Luustoliitto, puheenjohtaja.

Aapo Tahkola: Sivutoimet: vaikuttavuusylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Duodecim verkostovaliokunta, Suomen verenpaineyhdistys. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kansalliset laaturekisterit, THL. Muut sidonnaisuudet: osakeomistus: Mediplorer Oy.

Ilkka Tikkanen: Koulutustoiminta: AstraZeneca Oy, Boehringer Ingelheim Finland Ky, KRKA Finland Oy. Muut sidonnaisuudet: lausuntopalkkio: Coronaria Oy.

Kirjallisuusviite

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Global Burden of Cardiovascular Diseases and Risks 2023 Collaborators. Global, Regional, and National Burden of Cardiovascular Diseases and Risk Factors in 204 Countries and Territories, 1990-2023. J Am Coll Cardiol 2025;86(22):2167-2243 «PMID: 40990886»PubMed
Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M, ym. Association of Age With Blood Pressure Across the Lifespan in Isolated Yanomami and Yekwana Villages. JAMA Cardiol 2018;3(12):1247-1249 «PMID: 30427998»PubMed
Verenpaine. Ilmiöraportti. TerveSuomi 2023 -tutkimus. www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/verenpaine.html
Laatikainen T, Härkänen T, Borodulin K ym. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät 1992-2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut. Suomen Lääkärilehti 2019;74(35):1886-1890
Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2012/68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1
Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M ym. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012. Suom Lääkäril 2013;24:1803-9
Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39(2):504-18 «PMID: 19959603»PubMed
Santalahti A, Ojanen A, Palosaari T, ym. From Progress to Plateau: 50-Year Trends in Hypertension Prevalence and Salt Intake in the Finnish Population. Hypertension 2026;83(7):e25982 «PMID: 42063398»PubMed
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),
Lewington S, Clarke R, Qizilbash N, ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360(9349):1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
Dzeshka MS, Shantsila A, Shantsila E, ym. Atrial Fibrillation and Hypertension. Hypertension 2017;70(5):854-861 «PMID: 28893897»PubMed
Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of heart failure in recent hypertension trials. J Hypertens 2008;26(7):1477-86 «PMID: 18551026»PubMed
Franco OH, Peeters A, Bonneux L, ym. Blood pressure in adulthood and life expectancy with cardiovascular disease in men and women: life course analysis. Hypertension 2005;46(2):280-6 «PMID: 15983235»PubMed
Berry JD, Dyer A, Cai X, ym. Lifetime risks of cardiovascular disease. N Engl J Med 2012;366(4):321-9 «PMID: 22276822»PubMed
Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721 «PMID: 26932978»PubMed
Stergiou GS, Alpert B, Mieke S, ym. A universal standard for the validation of blood pressure measuring devices: Association for the Advancement of Medical Instrumentation/European Society of Hypertension/International Organization for Standardization (AAMI/ESH/ISO) Collaboration Statement. J Hypertens 2018;36(3):472-478 «PMID: 29384983»PubMed
Lane D, Beevers M, Barnes N, ym. Inter-arm differences in blood pressure: when are they clinically significant? J Hypertens 2002;20(6):1089-95 «PMID: 12023677»PubMed
Kimura A, Hashimoto J, Watabe D, ym. Patient characteristics and factors associated with inter-arm difference of blood pressure measurements in a general population in Ohasama, Japan. J Hypertens 2004;22(12):2277-83 «PMID: 15614021»PubMed
Johansson JK, Puukka PJ, Jula AM. Interarm blood pressure difference and target organ damage in the general population. J Hypertens 2014;32(2):260-6 «PMID: 24284500»PubMed
McAlister FA, Straus SE. Evidence based treatment of hypertension. Measurement of blood pressure: an evidence based review. BMJ 2001;322(7291):908-11 «PMID: 11302909»PubMed
Kantola I, Vesalainen R, Kangassalo K, ym. Bell or diaphragm in the measurement of blood pressure? J Hypertens 2005;23(3):499-503 «PMID: 15716689»PubMed
Kallistratos MS, Poulimenos LE, Manolis AJ. Atrial fibrillation and arterial hypertension. Pharmacol Res 2018;128:322-326 «PMID: 29055746»PubMed
Komission asetus (EU) N:o 847/2012 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32012R0847
Muntner P, Shimbo D, Carey RM, ym. Measurement of Blood Pressure in Humans: A Scientific Statement From the American Heart Association. Hypertension 2019;73(5):e35-e66 «PMID: 30827125»PubMed
Kumpusalo E, Teho A, Laitila R, ym. Janus faces of the white coat effect: blood pressure not only rises, it may also fall. J Hum Hypertens 2002;16(10):725-8 «PMID: 12420197»PubMed
Fagard RH, Celis H, Thijs L, ym. Daytime and nighttime blood pressure as predictors of death and cause-specific cardiovascular events in hypertension. Hypertension 2008;51(1):55-61 «PMID: 18039980»PubMed
Angelousi A, Girerd N, Benetos A, ym. Association between orthostatic hypotension and cardiovascular risk, cerebrovascular risk, cognitive decline and falls as well as overall mortality: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2014;32(8):1562-71; discussion 1571 «PMID: 24879490»PubMed
Kantola I, Jula A, Niiranen T. Ortostaattisen hypotension tutkiminen ja hoito. Suom Lääkäril 2018;74:1811-3
Bliziotis IA, Destounis A, Stergiou GS. Home versus ambulatory and office blood pressure in predicting target organ damage in hypertension: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2012;30(7):1289-99 «PMID: 22499289»PubMed
Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P, ym. Office, home, and ambulatory blood pressures as predictors of cardiovascular risk. Hypertension 2014;64(2):281-6 «PMID: 24842916»PubMed
Niiranen TJ, Hänninen MR, Johansson J, ym. Home-measured blood pressure is a stronger predictor of cardiovascular risk than office blood pressure: the Finn-Home study. Hypertension 2010;55(6):1346-51 «PMID: 20385970»PubMed
Ward AM, Takahashi O, Stevens R, ym. Home measurement of blood pressure and cardiovascular disease: systematic review and meta-analysis of prospective studies. J Hypertens 2012;30(3):449-56 «PMID: 22241136»PubMed
Johansson JK, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Factors affecting the difference between morning and evening home blood pressure: the Finn-Home study. Blood Press 2011;20(1):27-36 «PMID: 20849356»PubMed
Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and home blood pressure measurements versus ambulatory blood pressure monitoring. Hypertension 1999;34(2):261-6 «PMID: 10454451»PubMed
Niiranen TJ, Johansson JK, Reunanen A, ym. Optimal schedule for home blood pressure measurement based on prognostic data: the Finn-Home Study. Hypertension 2011;57(6):1081-6 «PMID: 21482956»PubMed
Mancia G, Parati G. Ambulatory blood pressure monitoring and organ damage. Hypertension 2000;36(5):894-900 «PMID: 11082163»PubMed
Kikuya M, Hansen TW, Thijs L, ym. Diagnostic thresholds for ambulatory blood pressure monitoring based on 10-year cardiovascular risk. Circulation 2007;115(16):2145-52 «PMID: 17420350»PubMed
Banegas JR, Ruilope LM, de la Sierra A, ym. Relationship between Clinic and Ambulatory Blood-Pressure Measurements and Mortality. N Engl J Med 2018;378(16):1509-1520 «PMID: 29669232»PubMed
Sega R, Facchetti R, Bombelli M, ym. Prognostic value of ambulatory and home blood pressures compared with office blood pressure in the general population: follow-up results from the Pressioni Arteriose Monitorate e Loro Associazioni (PAMELA) study. Circulation 2005;111(14):1777-83 «PMID: 15809377»PubMed
Hansen TW, Li Y, Boggia J, ym. Predictive role of the nighttime blood pressure. Hypertension 2011;57(1):3-10 «PMID: 21079049»PubMed
Niiranen TJ, Asayama K, Thijs L, ym. Outcome-driven thresholds for home blood pressure measurement: international database of home blood pressure in relation to cardiovascular outcome. Hypertension 2013;61(1):27-34 «PMID: 23129700»PubMed
Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Prevalence and determinants of isolated clinic hypertension in the Finnish population: the Finn-HOME study. J Hypertens 2006;24(3):463-70 «PMID: 16467649»PubMed
Ugajin T, Hozawa A, Ohkubo T, ym. White-coat hypertension as a risk factor for the development of home hypertension: the Ohasama study. Arch Intern Med 2005;165(13):1541-6 «PMID: 16009871»PubMed
Sivén SS, Niiranen TJ, Kantola IM, ym. White-coat and masked hypertension as risk factors for progression to sustained hypertension: the Finn-Home study. J Hypertens 2016;34(1):54-60 «PMID: 26630213»PubMed
Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H, ym. Prognosis of "masked" hypertension and "white-coat" hypertension detected by 24-h ambulatory blood pressure monitoring 10-year follow-up from the Ohasama study. J Am Coll Cardiol 2005;46(3):508-15 «PMID: 16053966»PubMed
Stergiou GS, Asayama K, Thijs L, ym. Prognosis of white-coat and masked hypertension: International Database of HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome. Hypertension 2014;63(4):675-82 «PMID: 24420553»PubMed
Verdecchia P, Reboldi GP, Angeli F, ym. Short- and long-term incidence of stroke in white-coat hypertension. Hypertension 2005;45(2):203-8 «PMID: 15596572»PubMed
Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM, ym. Comparison of agreement between clinic and home-measured blood pressure in the Finnish population: the Finn-HOME Study. J Hypertens 2006;24(8):1549-55 «PMID: 16877957»PubMed
Mancia G, Facchetti R, Bombelli M, ym. Long-term risk of mortality associated with selective and combined elevation in office, home, and ambulatory blood pressure. Hypertension 2006;47(5):846-53 «PMID: 16567588»PubMed
Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S, ym. Ambulatory blood pressure monitoring and risk of cardiovascular disease: a population based study. Am J Hypertens 2006;19(3):243-50 «PMID: 16500508»PubMed
Wang GL, Li Y, Staessen JA, ym. Anthropometric and lifestyle factors associated with white-coat, masked and sustained hypertension in a Chinese population. J Hypertens 2007;25(12):2398-405 «PMID: 17984660»PubMed
Björklund K, Lind L, Zethelius B, ym. Isolated ambulatory hypertension predicts cardiovascular morbidity in elderly men. Circulation 2003;107(9):1297-302 «PMID: 12628951»PubMed
Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Metabolic risk factors and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hum Hypertens 2014;28(7):421-6 «PMID: 24384630»PubMed
Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Determinants of masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2011;29(10):1880-8 «PMID: 21841499»PubMed
Sega R, Trocino G, Lanzarotti A, ym. Alterations of cardiac structure in patients with isolated office, ambulatory, or home hypertension: Data from the general population (Pressione Arteriose Monitorate E Loro Associazioni [PAMELA] Study). Circulation 2001;104(12):1385-92 «PMID: 11560854»PubMed
Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Comparison of home and ambulatory blood pressure measurement in the diagnosis of masked hypertension. J Hypertens 2010;28(4):709-14 «PMID: 20061982»PubMed
Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Target organ damage and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2013;31(6):1136-43 «PMID: 23466942»PubMed
Bobrie G, Chatellier G, Genes N, ym. Cardiovascular prognosis of "masked hypertension" detected by blood pressure self-measurement in elderly treated hypertensive patients. JAMA 2004;291(11):1342-9 «PMID: 15026401»PubMed
Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ, ym. Prognostic significance of masked and white-coat hypertension in the general population: the Finn-Home Study. J Hypertens 2012;30(4):705-12 «PMID: 22278146»PubMed
Tikkanen T, Lindgren L, Tikkanen I ym. Pseudohypertensio - harvinainen vai yleinen verenpaineen hoidon pulmatilanne? Duodecim 1995;111:858-62
Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 2.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 2.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Stewart MH, Lavie CJ, Shah S, ym. Prognostic Implications of Left Ventricular Hypertrophy. Prog Cardiovasc Dis 2018;61(5-6):446-455 «PMID: 30408469»PubMed
He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardiovascular disease: salt in hypertension and heart failure. Eur Heart J 2011;32(24):3073-80 «PMID: 21705359»PubMed
MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect of weight reduction on left ventricular mass. A randomized controlled trial in young, overweight hypertensive patients. N Engl J Med 1986;314(6):334-9 «PMID: 2935737»PubMed
Monticone S, D'Ascenzo F, Moretti C, ym. Cardiovascular events and target organ damage in primary aldosteronism compared with essential hypertension: a systematic review and meta-analysis. Lancet Diabetes Endocrinol 2018;6(1):41-50 «PMID: 29129575»PubMed
Peikert A, Fontana M, Solomon SD, ym. Left ventricular hypertrophy and myocardial fibrosis in heart failure with preserved ejection fraction: mechanisms and treatment. Eur Heart J 2026;47(1):37-53 «PMID: 40892534»PubMed
Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 5.9.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Sokolow M. Lyon TP. The ventricular complex in left ventricular hypertrophy as obtained by unipolar precordial and limb leads. Am Heart J 1949;37(2):161-86 «PMID: 18107386»PubMed
Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB, ym. Electrocardiographic detection of left ventricular hypertrophy by the simple QRS voltage-duration product. J Am Coll Cardiol 1992;20(5):1180-6 «PMID: 1401620»PubMed
Schillaci G, Verdecchia P, Borgioni C, ym. Improved electrocardiographic diagnosis of left ventricular hypertrophy. Am J Cardiol 1994;74(7):714-9 «PMID: 7942532»PubMed
Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM, ym. Risk assessment of echocardiographic left ventricular hypertrophy with electrocardiography, body mass index and blood pressure. Blood Press 2014;23(1):39-46 «PMID: 23772751»PubMed
Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 2.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Petersen SS, Pedersen LR, Pareek M, ym. Factors associated with diagnostic discrepancy for left ventricular hypertrophy between electrocardiography and echocardiography. Blood Press 2017;26(1):54-63 «PMID: 27662908»PubMed
Gerstein HC, Mann JF, Yi Q, ym. Albuminuria and risk of cardiovascular events, death, and heart failure in diabetic and nondiabetic individuals. JAMA 2001;286(4):421-6 «PMID: 11466120»PubMed
Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Relation between renal dysfunction and cardiovascular outcomes after myocardial infarction. N Engl J Med 2004;351(13):1285-95 «PMID: 15385655»PubMed
Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) CKD Work Group. KDIGO 2024 Clinical Practice Guideline for the Evaluation and Management of Chronic Kidney Disease. Kidney Int 2024;105(4S):S117-S314 «PMID: 38490803»PubMed
Pontremoli R, Sofia A, Ravera M, ym. Prevalence and clinical correlates of microalbuminuria in essential hypertension: the MAGIC Study. Microalbuminuria: A Genoa Investigation on Complications. Hypertension 1997;30(5):1135-43 «PMID: 9369267»PubMed
Liew G, Xie J, Nguyen H, ym. Hypertensive retinopathy and cardiovascular disease risk: 6 population-based cohorts meta-analysis. Int J Cardiol Cardiovasc Risk Prev 2023;17:200180 «PMID: 36936860»PubMed
Wang Z, Feng L, Wu M, ym. Hypertensive retinopathy can predict stroke: A systematic review and meta-analysis based on observational studies. J Stroke Cerebrovasc Dis 2024;33(11):107953 «PMID: 39227002»PubMed
Breslin DJ, Gifford RW Jr, Fairbairn JF 2nd, ym. Prognostic importance of ophthalmoscopic findings in essential hypertension. JAMA 1966;195(5):335-8 «PMID: 5951889»PubMed
Wong TY, Mitchell P. The eye in hypertension. Lancet 2007;369(9559):425-35 «PMID: 17276782»PubMed
Vitarello JA, Fitzgerald CJ, Cluett JL, ym. Prevalence of Medications That May Raise Blood Pressure Among Adults With Hypertension in the United States. JAMA Intern Med 2022;182(1):90-93 «PMID: 34807229»PubMed
Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension: an unappreciated cause of secondary hypertension. Am J Med 2012;125(1):14-22 «PMID: 22195528»PubMed
Rossi GP, Seccia TM, Maniero C, ym. Drug-related hypertension and resistance to antihypertensive treatment: a call for action. J Hypertens 2011;29(12):2295-309 «PMID: 22002334»PubMed
Lovell AR, Ernst ME. Drug-Induced Hypertension: Focus on Mechanisms and Management. Curr Hypertens Rep 2017;19(5):39 «PMID: 28451850»PubMed
Ndanuko RN, Tapsell LC, Charlton KE, ym. Dietary Patterns and Blood Pressure in Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Adv Nutr 2016;7(1):76-89 «PMID: 26773016»PubMed
Stamler J, Chan Q, Daviglus ML, ym. Relation of Dietary Sodium (Salt) to Blood Pressure and Its Possible Modulation by Other Dietary Factors: The INTERMAP Study. Hypertension 2018;71(4):631-637 «PMID: 29507099»PubMed
Penninkilampi R, Eslick EM, Eslick GD. The association between consistent licorice ingestion, hypertension and hypokalaemia: a systematic review and meta-analysis. J Hum Hypertens 2017;31(11):699-707 «PMID: 28660884»PubMed
Basrai M, Schweinlin A, Menzel J, ym. Energy Drinks Induce Acute Cardiovascular and Metabolic Changes Pointing to Potential Risks for Young Adults: A Randomized Controlled Trial. J Nutr 2019;149(3):441-450 «PMID: 30805607»PubMed
Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 2.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Epstein MT, Espiner EA, Donald RA, ym. Liquorice toxicity and the renin-angiotensin-aldosterone axis in man. Br Med J 1977;1(6055):209-10 «PMID: 832078»PubMed
Brown JM, Siddiqui M, Calhoun DA, ym. The Unrecognized Prevalence of Primary Aldosteronism: A Cross-sectional Study. Ann Intern Med 2020;173(1):10-20 «PMID: 32449886»PubMed
Brown JM, Robinson-Cohen C, Luque-Fernandez MA, ym. The Spectrum of Subclinical Primary Aldosteronism and Incident Hypertension: A Cohort Study. Ann Intern Med 2017;167(9):630-641 «PMID: 29052707»PubMed
Jinchai J, Khamsai S, Chattakul P, ym. How common is obstructive sleep apnea in young hypertensive patients? Intern Emerg Med 2020;15(6):1005-1010 «PMID: 31970622»PubMed
Pedrosa RP, Drager LF, Gonzaga CC, ym. Obstructive sleep apnea: the most common secondary cause of hypertension associated with resistant hypertension. Hypertension 2011;58(5):811-7 «PMID: 21968750»PubMed
Nieto FJ, Young TB, Lind BK, ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283(14):1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
Hundemer GL, Agharazii M, Madore F, ym. Subclinical Primary Aldosteronism and Cardiovascular Health: A Population-Based Cohort Study. Circulation 2024;149(2):124-134 «PMID: 38031887»PubMed
Monticone S, Burrello J, Tizzani D, ym. Prevalence and Clinical Manifestations of Primary Aldosteronism Encountered in Primary Care Practice. J Am Coll Cardiol 2017;69(14):1811-1820 «PMID: 28385310»PubMed
Battisha A, Kahlon A, Kalra DK. Sleep-Disordered Breathing and Hypertension-A Systematic Review. J Clin Med 2025;14(9): «PMID: 40364148»PubMed
de Freminville JB, Gardini M, Cremer A, ym. Prevalence and Risk Factors for Secondary Hypertension in Young Adults. Hypertension 2024;81(11):2340-2349 «PMID: 39297209»PubMed
Xu Z, Yang J, Hu J, ym. Primary Aldosteronism in Patients in China With Recently Detected Hypertension. J Am Coll Cardiol 2020;75(16):1913-1922 «PMID: 32327102»PubMed
Libianto R, Russell GM, Stowasser M, ym. Detecting primary aldosteronism in Australian primary care: a prospective study. Med J Aust 2022;216(8):408-412 «PMID: 35218017»PubMed
Nevalainen PI, Ylänen A, Hämäläinen E ym. Primaarin aldosteronismin diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2022;138:1721–31
Adler GK, Stowasser M, Correa RR, ym. Primary Aldosteronism: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. J Clin Endocrinol Metab 2025;110(9):2453-2495 «PMID: 40658480»PubMed
Gkaniatsa E, Zverkova Sandström T, Rosengren A, ym. Mortality in Patients With Primary Aldosteronism: A Swedish Nationwide Study. Hypertension 2023;80(12):2601-2610 «PMID: 37855142»PubMed
Yang J, Burrello J, Goi J, ym. Outcomes after medical treatment for primary aldosteronism: an international consensus and analysis of treatment response in an international cohort. Lancet Diabetes Endocrinol 2025;13(2):119-133 «PMID: 39824204»PubMed
Li N, Huang J, Zheng B, ym. Cost-effectiveness analysis of screening for primary aldosteronism in China. Clin Endocrinol (Oxf) 2021;95(3):414-422 «PMID: 33837588»PubMed
Woode ME, Wong K, Reid CM, ym. Cost-effectiveness of screening for primary aldosteronism in hypertensive patients in Australia: a Markov modelling analysis. J Hypertens 2023;41(10):1615-1625 «PMID: 37466447»PubMed
Lubitz CC, Economopoulos KP, Sy S, ym. Cost-Effectiveness of Screening for Primary Aldosteronism and Subtype Diagnosis in the Resistant Hypertensive Patients. Circ Cardiovasc Qual Outcomes 2015;8(6):621-30 «PMID: 26555126»PubMed
Sato M, Morimoto R, Seiji K, ym. Cost-Effectiveness Analysis of the Diagnosis and Treatment of Primary Aldosteronism in Japan. Horm Metab Res 2015;47(11):826-32 «PMID: 26305168»PubMed
Wadén J, Gordin D, Lappalainen K ym. Renovaskulaarisen hypertension diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2022;138(19):1703-9
Tomppo L, Tulamo R, Gordin D. Fibromuskulaarisen dysplasian diagnostiikka, hoito ja seuranta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141(20):1681-9
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 20.2.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Kreutz R, Brunström M, Burnier M ym. 2024 European Society of Hypertension clinical practice guidelines for the management of arterial hypertension, European Journal of Internal Medicine 2024;126:1-15. Doi.org/10.1016/j.ejim.2024.05.033
Jones DW, Ferdinand KC, Taler SJ, ym. Correction to: 2025 AHA/ACC/AANP/AAPA/ABC/ACCP/ACPM/AGS/AMA/ASPC/NMA/PCNA/SGIM Guideline for the Prevention, Detection, Evaluation and Management of High Blood Pressure in Adults: A Report of the American College of Cardiology/American Heart Association Joint Committee on Clinical Practice Guidelines. Circulation 2026;153(21):e1359 «PMID: 42189957»PubMed
Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L, ym. Sodium in the Finnish diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among the adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60(8):965-70 «PMID: 16482074»PubMed
Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T, ym. Sodium in the Finnish diet: II trends in dietary sodium intake and comparison between intake and 24-h excretion of sodium. Eur J Clin Nutr 2006;60(10):1160-7 «PMID: 16639417»PubMed
Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T ym. (toim.). The North Karelia Project: From North Karelia to national action. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki University Printing House, Helsinki 2009. 309 s. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085218
Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H ym. (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus THL Raportti 12/2018. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/acdfee02-2034-4bec-9037-052a3a33f422/content
Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H ym. (toim.) Finravinto 2007 -tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008. https://www.julkari.fi/handle/10024/109891
Helldán A, Raulio S, Kosola M ym. Finravinto 2012 -tutkimus. The National FINDIET 2012 Survey. THL Raportti 16/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0
Ovaskainen ML, Tapanainen H, Raulio S ym. Finnravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012. Suom Lääkär 2014; 69:1067-72
Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/04804924-0705-40c8-9f4d-eca9c788f080/content
Lahti-Koski M, Harald K, Männistö S, ym. Fifteen-year changes in body mass index and waist circumference in Finnish adults. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14(3):398-404 «PMID: 17568239»PubMed
Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen M ym. Lihavuus. THL Terve Suomi. www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/lihavuus.html
Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C (toim). Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. THL. Yliopistopaino 2010. Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/80301
Härkönen J, Warpenius K, Mäkelä P. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2023. THL Tilastoraportti 59/2023. www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/b502b7c8-2a09-4a14-9ca9-877f499da661/content
Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH, ym. Non-pharmacological treatment of hypertension in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. J Hypertens 2002;20(12):2505-12 «PMID: 12473876»PubMed
Sofi F, Abbate R, Gensini GF, ym. Accruing evidence on benefits of adherence to the Mediterranean diet on health: an updated systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr 2010;92(5):1189-96 «PMID: 20810976»PubMed
Soltani S, Arablou T, Jayedi A, ym. Adherence to the dietary approaches to stop hypertension (DASH) diet in relation to all-cause and cause-specific mortality: a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective cohort studies. Nutr J 2020;19(1):37 «PMID: 32321528»PubMed
Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J, ym. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet Supplemented with Extra-Virgin Olive Oil or Nuts. N Engl J Med 2018;378(25):e34 «PMID: 29897866»PubMed
Delgado-Lista J, Alcala-Diaz JF, Torres-Peña JD, ym. Long-term secondary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet and a low-fat diet (CORDIOPREV): a randomised controlled trial. Lancet 2022;399(10338):1876-1885 «PMID: 35525255»PubMed
Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E, ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. DASH Collaborative Research Group. N Engl J Med 1997;336(16):1117-24 «PMID: 9099655»PubMed
Filippou CD, Tsioufis CP, Thomopoulos CG, ym. Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) Diet and Blood Pressure Reduction in Adults with and without Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Adv Nutr 2020;11(5):1150-1160 «PMID: 32330233»PubMed
Sacks FM, Svetkey LP, Vollmer WM, ym. Effects on blood pressure of reduced dietary sodium and the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) diet. DASH-Sodium Collaborative Research Group. N Engl J Med 2001;344(1):3-10 «PMID: 11136953»PubMed
Blumenthal JA, Babyak MA, Hinderliter A, ym. Effects of the DASH diet alone and in combination with exercise and weight loss on blood pressure and cardiovascular biomarkers in men and women with high blood pressure: the ENCORE study. Arch Intern Med 2010;170(2):126-35 «PMID: 20101007»PubMed
Appel LJ, Champagne CM, Harsha DW, ym. Effects of comprehensive lifestyle modification on blood pressure control: main results of the PREMIER clinical trial. JAMA 2003;289(16):2083-93 «PMID: 12709466»PubMed
Cowell OR, Mistry N, Deighton K, ym. Effects of a Mediterranean diet on blood pressure: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials and observational studies. J Hypertens 2021;39(4):729-739 «PMID: 33060448»PubMed
Riegel GR, Ribeiro PAB, Rodrigues MP, ym. Efficacy of nutritional recommendations given by registered dietitians compared to other healthcare providers in reducing arterial blood pressure: Systematic review and meta-analysis. Clin Nutr 2018;37(2):522-531 «PMID: 28065482»PubMed
Brader L, Uusitupa M, Dragsted LO, ym. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on ambulatory blood pressure in metabolic syndrome: a randomized SYSDIET sub-study. Eur J Clin Nutr 2014;68(1):57-63 «PMID: 24129358»PubMed
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/f42bb83b-9fc9-4146-8a5f-d2b6fba56a24/content
Commission of the European Communities. Reports of the Scientific Committee for Food (Thirty-first series). Nutrient and energy intakes for the European Community. Luxembourg, 1993 https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/sci-com_scf_out89.pdf
WHO Library Cataloguing-in-Publication Data Guideline1: Sodium intake for adults and children. 1.Sodium, Dietary. 2.Chronic disease – prevention and control. 3.Guideline. I.World Health Organization. ISBN 978 92 4 150483 6 (NLM classification: WB 424) © World Health Organization, 2012 (Reprinted, 2014)
Nordic Nutrition Recommendations 2023. Integrating Environmental Aspects. https://www.norden.org/en/publication/nordic-nutrition-recommendations-2023
NASEM 2019. Dietary Reference Intakes for Sodium and Potassium. https://nap.nationalacademies.org/resource/25353/030519DRISodiumPotassium.pdf
Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1988;297(6644):319-28 «PMID: 3416162»PubMed
Elliott P, Stamler J, Nichols R, ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1996;312(7041):1249-53 «PMID: 8634612»PubMed
Perry IJ, Beevers DG. Salt intake and stroke: a possible direct effect. J Hum Hypertens 1992;6(1):23-5 «PMID: 1583626»PubMed
Yamori Y, Nara Y, Mizushima S, ym. Nutritional factors for stroke and major cardiovascular diseases: international epidemiological comparison of dietary prevention. Health Rep 1994;6(1):22-7 «PMID: 7919085»PubMed
Ma Y, He FJ, Sun Q, ym. 24-Hour Urinary Sodium and Potassium Excretion and Cardiovascular Risk. N Engl J Med 2022;386(3):252-263 «PMID: 34767706»PubMed
Ma H, Xue Q, Wang X, ym. Adding salt to foods and hazard of premature mortality. Eur Heart J 2022;43(30):2878-2888 «PMID: 35808995»PubMed
He FJ, Tan M, Ma Y, ym. Salt Reduction to Prevent Hypertension and Cardiovascular Disease: JACC State-of-the-Art Review. J Am Coll Cardiol 2020;75(6):632-647 «PMID: 32057379»PubMed
Jula A. Sodium - a systematic review for Nordic Nutrition Recommendations 2023. Food Nutr Res 2024;68 «PMID: 38327996»PubMed
Alderman MH, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351(9105):781-5 «PMID: 9519949»PubMed
Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D, ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357(9259):848-51 «PMID: 11265954»PubMed
He J, Ogden LG, Vupputuri S, ym. Dietary sodium intake and subsequent risk of cardiovascular disease in overweight adults. JAMA 1999;282(21):2027-34 «PMID: 10591385»PubMed
Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB, ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
Mente A, O'Donnell M, Rangarajan S, ym. Urinary sodium excretion, blood pressure, cardiovascular disease, and mortality: a community-level prospective epidemiological cohort study. Lancet 2018;392(10146):496-506 «PMID: 30129465»PubMed
Cobb LK, Anderson CA, Elliott P, ym. Methodological issues in cohort studies that relate sodium intake to cardiovascular disease outcomes: a science advisory from the American Heart Association. Circulation 2014;129(10):1173-86 «PMID: 24515991»PubMed
Cappuccio FP, Beer M, Strazzullo P, ym. Population dietary salt reduction and the risk of cardiovascular disease. A scientific statement from the European Salt Action Network. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2018;29(2):107-114 «PMID: 30583888»PubMed
Campbell NRC, He FJ, Tan M ym. The International Consortium for Quality Research on Dietary Sodium/Salt (TRUE) position statement on the use of 24-hour, spot, and short duration (<24 hours) timed urine collections to assess dietary sodium intake. J Clin Hypertens (Greenwich) 2019;21:700-709
He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt reduction on blood pressure (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 4, 2008. Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd.
He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determining blood pressure in children: meta-analysis of controlled trials. Hypertension 2006;48(5):861-9 «PMID: 17000923»PubMed
Filippini T, Malavolti M, Whelton PK, ym. Blood Pressure Effects of Sodium Reduction: Dose-Response Meta-Analysis of Experimental Studies. Circulation 2021;143(16):1542-1567 «PMID: 33586450»PubMed
Gupta DK, Lewis CE, Varady KA, ym. Effect of Dietary Sodium on Blood Pressure: A Crossover Trial. JAMA 2023;330(23):2258-2266 «PMID: 37950918»PubMed
He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term modest salt reduction on blood pressure. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD004937 «PMID: 15266549»PubMed
Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E, ym. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007;334(7599):885-8 «PMID: 17449506»PubMed
Bibbins-Domingo K, Chertow GM, Coxson PG, ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362(7):590-9 «PMID: 20089957»PubMed
He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiovascular risk: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2011;378(9789):380-2 «PMID: 21803192»PubMed
Song J, Chen L, Xiong H, ym. Blood Pressure-Lowering Medications, Sodium Reduction, and Blood Pressure. Hypertension 2024;81(11):e149-e160 «PMID: 39236753»PubMed
Beard TC, Cooke HM, Gray WR, ym. Randomised controlled trial of a no-added-sodium diet for mild hypertension. Lancet 1982;2(8296):455-8 «PMID: 6125636»PubMed
Weinberger MH, Cohen SJ, Miller JZ, ym. Dietary sodium restriction as adjunctive treatment of hypertension. JAMA 1988;259(17):2561-5 «PMID: 3357230»PubMed
Can non-pharmacological interventions reduce doses of drugs needed for the treatment of hypertension? World Hypertension League. Bull World Health Organ 1992;70(6):685-90 «PMID: 1486664»PubMed
Jula AM, Karanko HM. Effects on left ventricular hypertrophy of long-term nonpharmacological treatment with sodium restriction in mild-to-moderate essential hypertension. Circulation 1994;89(3):1023-31 «PMID: 8124787»PubMed
Khaw KT, Barrett-Connor E. Dietary potassium and stroke-associated mortality. A 12-year prospective population study. N Engl J Med 1987;316(5):235-40 «PMID: 3796701»PubMed
Filippini T, Naska A, Kasdagli MI, ym. Potassium Intake and Blood Pressure: A Dose-Response Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. J Am Heart Assoc 2020;9(12):e015719 «PMID: 32500831»PubMed
Filippini T, Violi F, D'Amico R, ym. The effect of potassium supplementation on blood pressure in hypertensive subjects: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;230:127-135 «PMID: 28024910»PubMed
Greenwood H, Barnes K, Clark J, ym. Long-Term Effect of Salt Substitution for Cardiovascular Outcomes : A Systematic Review and Meta-analysis. Ann Intern Med 2024;177(5):643-655 «PMID: 38588546»PubMed
Aliasgharzadeh S, Tabrizi JS, Nikniaz L, ym. Effect of salt reduction interventions in lowering blood pressure: A comprehensive systematic review and meta-analysis of controlled clinical trials. PLoS One 2022;17(12):e0277929 «PMID: 36477548»PubMed
Hernandez AV, Emonds EE, Chen BA, ym. Effect of low-sodium salt substitutes on blood pressure, detected hypertension, stroke and mortality. Heart 2019;105(12):953-960 «PMID: 30661034»PubMed
Jafarnejad S, Mirzaei H, Clark CCT, ym. The hypotensive effect of salt substitutes in stage 2 hypertension: a systematic review and meta-analysis. BMC Cardiovasc Disord 2020;20(1):98 «PMID: 32106813»PubMed
Tsai YC, Tsao YP, Huang CJ, ym. Effectiveness of salt substitute on cardiovascular outcomes: A systematic review and meta-analysis. J Clin Hypertens (Greenwich) 2022;24(9):1147-1160 «PMID: 36196475»PubMed
Yuan Y, Jin A, Neal B, ym. Salt substitution and salt-supply restriction for lowering blood pressure in elderly care facilities: a cluster-randomized trial. Nat Med 2023;29(4):973-981 «PMID: 37055566»PubMed
Messerli FH, O'Donnell M, Mente A, ym. Settling the controversy of salt substitutes and stroke: sodium reduction or potassium increase? Eur Heart J 2022;43(35):3365-3367 «PMID: 35923132»PubMed
Yin X, Paige E, Tian M, ym. The Proportion of Dietary Salt Replaced With Potassium-Enriched Salt in the SSaSS: Implications for Scale-Up. Hypertension 2023;80(5):956-965 «PMID: 36628969»PubMed
Xu X, Zeng L, Jha V, ym. Potassium-Enriched Salt Substitutes: A Review of Recommendations in Clinical Management Guidelines. Hypertension 2024;81(3):400-414 «PMID: 38284271»PubMed
Effects of weight loss and sodium reduction intervention on blood pressure and hypertension incidence in overweight people with high-normal blood pressure. The Trials of Hypertension Prevention, phase II. The Trials of Hypertension Prevention Collaborative Research Group. Arch Intern Med 1997;157(6):657-67 «PMID: 9080920»PubMed
Neter JE, Stam BE, Kok FJ, ym. Influence of weight reduction on blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. Hypertension 2003;42(5):878-84 «PMID: 12975389»PubMed
. The effects of nonpharmacologic interventions on blood pressure of persons with high normal levels. Results of the Trials of Hypertension Prevention, Phase I. JAMA 1992;267(9):1213-20 «PMID: 1586398»PubMed
Whelton PK, Kumanyika SK, Cook NR, ym. Efficacy of nonpharmacologic interventions in adults with high-normal blood pressure: results from phase 1 of the Trials of Hypertension Prevention. Trials of Hypertension Prevention Collaborative Research Group. Am J Clin Nutr 1997;65(2 Suppl):652S-660S «PMID: 9022561»PubMed
Yang S, Zhou Z, Miao H, ym. Effect of weight loss on blood pressure changes in overweight patients: A systematic review and meta-analysis. J Clin Hypertens (Greenwich) 2023;25(5):404-415 «PMID: 37141231»PubMed
Semlitsch T, Krenn C, Jeitler K, ym. Long-term effects of weight-reducing diets in people with hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2021;2(2):CD008274 «PMID: 33555049»PubMed
Zomer E, Gurusamy K, Leach R, ym. Interventions that cause weight loss and the impact on cardiovascular risk factors: a systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2016;17(10):1001-11 «PMID: 27324830»PubMed
Gay HC, Rao SG, Vaccarino V, ym. Effects of Different Dietary Interventions on Blood Pressure: Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Hypertension 2016;67(4):733-9 «PMID: 26902492»PubMed
Fu J, Liu Y, Zhang L, ym. Nonpharmacologic Interventions for Reducing Blood Pressure in Adults With Prehypertension to Established Hypertension. J Am Heart Assoc 2020;9(19):e016804 «PMID: 32975166»PubMed
Jensen MD, Ryan DH, Apovian CM, ym. 2013 AHA/ACC/TOS guideline for the management of overweight and obesity in adults: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and The Obesity Society. Circulation 2014;129(25 Suppl 2):S102-38 «PMID: 24222017»PubMed
Whelton PK, Appel LJ, Espeland MA, ym. Sodium reduction and weight loss in the treatment of hypertension in older persons: a randomized controlled trial of nonpharmacologic interventions in the elderly (TONE). TONE Collaborative Research Group. JAMA 1998;279(11):839-46 «PMID: 9515998»PubMed
Schiavon CA, Bersch-Ferreira AC, Santucci EV, ym. Effects of Bariatric Surgery in Obese Patients With Hypertension: The GATEWAY Randomized Trial (Gastric Bypass to Treat Obese Patients With Steady Hypertension). Circulation 2018;137(11):1132-1142 «PMID: 29133606»PubMed
Siebenhofer A, Winterholer S, Jeitler K, ym. Long-term effects of weight-reducing drugs in people with hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2021;1(1):CD007654 «PMID: 33454957»PubMed
Wilding JPH, Batterham RL, Calanna S, ym. Once-Weekly Semaglutide in Adults with Overweight or Obesity. N Engl J Med 2021;384(11):989-1002 «PMID: 33567185»PubMed
Hinderliter A, Sherwood A, Gullette EC, ym. Reduction of left ventricular hypertrophy after exercise and weight loss in overweight patients with mild hypertension. Arch Intern Med 2002;162(12):1333-9 «PMID: 12076231»PubMed
Mesas AE, Leon-Muñoz LM, Rodriguez-Artalejo F, ym. The effect of coffee on blood pressure and cardiovascular disease in hypertensive individuals: a systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr 2011;94(4):1113-26 «PMID: 21880846»PubMed
Voskoboinik A, Koh Y, Kistler PM. Cardiovascular effects of caffeinated beverages. Trends Cardiovasc Med 2019;29(6):345-350 «PMID: 30301595»PubMed
Fletcher EA, Lacey CS, Aaron M, ym. Randomized Controlled Trial of High-Volume Energy Drink Versus Caffeine Consumption on ECG and Hemodynamic Parameters. J Am Heart Assoc 2017;6(5): «PMID: 28446495»PubMed
Liu X, Zhang D, Liu Y, ym. Dose-Response Association Between Physical Activity and Incident Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis of Cohort Studies. Hypertension 2017;69(5):813-820 «PMID: 28348016»PubMed
Toba A. Effect of exercise and physical activity on blood pressure reduction. Hypertens Res 2026;49(3):720-723 «PMID: 41402594»PubMed
Shariful Islam M, Fardousi A, Sizear MI, ym. Effect of leisure-time physical activity on blood pressure in people with hypertension: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2023;13(1):10639 «PMID: 37391436»PubMed
Hanssen H, Boardman H, Deiseroth A, ym. Personalized exercise prescription in the prevention and treatment of arterial hypertension: a Consensus Document from the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the ESC Council on Hypertension. Eur J Prev Cardiol 2022;29(1):205-215 «PMID: 33758927»PubMed
WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour: Web Annex. Evidence profiles. Geneva: World Health Organization; 2020
McEvoy JW, McCarthy CP, Bruno RM, ym. 2024 ESC Guidelines for the management of elevated blood pressure and hypertension. Eur Heart J 2024;45(38):3912-4018 «PMID: 39210715»PubMed
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 9.6.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Pescatello LS, Wu Y, Gao S, ym. Do the combined blood pressure effects of exercise and antihypertensive medications add up to the sum of their parts? A systematic meta-review. BMJ Open Sport Exerc Med 2021;7(1):e000895 «PMID: 34192008»PubMed
de Brito LC, Fecchio RY, Peçanha T, ym. Recommendations in Post-exercise Hypotension: Concerns, Best Practices and Interpretation. Int J Sports Med 2019;40(8):487-497 «PMID: 31288287»PubMed
Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2021;42(1):17-96 «PMID: 32860412»PubMed
Ceccini M, Filippini T, Whelton PK ym. Alcohol Intake and Risk of Hypertension: A Systematic Review and Dose-Response Meta-Analysis of Nonexperimental Cohort Studies https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/HYPERTENSIONAHA.124.22703
Wood AM, Kaptoge S, Butterworth AS, ym. Risk thresholds for alcohol consumption: combined analysis of individual-participant data for 599 912 current drinkers in 83 prospective studies. Lancet 2018;391(10129):1513-1523 «PMID: 29676281»PubMed
Gill JS, Shipley MJ, Tsementzis SA, ym. Alcohol consumption--a risk factor for hemorrhagic and non-hemorrhagic stroke. Am J Med 1991;90(4):489-97 «PMID: 2012089»PubMed
Ye XF, Wang WY, Wang XY, ym. Alcohol Consumption and Antihypertensive Treatment Effect in Male Patients With Hypertension. Am J Hypertens 2024;37(2):112-119 «PMID: 37769181»PubMed
Roerecke M, Kaczorowski J, Tobe SW, ym. The effect of a reduction in alcohol consumption on blood pressure: a systematic review and meta-analysis. Lancet Public Health 2017;2(2):e108-e120 «PMID: 29253389»PubMed
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Wu Y, Johnson BT, Acabchuk RL, ym. Yoga as Antihypertensive Lifestyle Therapy: A Systematic Review and Meta-analysis. Mayo Clin Proc 2019;94(3):432-446 «PMID: 30792067»PubMed
Hamaya R, Joyama Y, Miyata T, ym. Non-acute effects of passive heating interventions on cardiometabolic risk and vascular health: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Prev Cardiol 2025;23:101082 «PMID: 41049507»PubMed
Lee J, Cooke JP. Nicotine and pathological angiogenesis. Life Sci 2012;91(21-22):1058-64 «PMID: 22796717»PubMed
Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S, ym. Persistent blood pressure increase induced by heavy smoking. J Hypertens 1992;10(5):495-9 «PMID: 1317911»PubMed
Linneberg A, Jacobsen RK, Skaaby T, ym. Effect of Smoking on Blood Pressure and Resting Heart Rate: A Mendelian Randomization Meta-Analysis in the CARTA Consortium. Circ Cardiovasc Genet 2015;8(6):832-41 «PMID: 26538566»PubMed
Babic M, Schuchardt M, Tölle M, ym. In times of tobacco-free nicotine consumption: The influence of nicotine on vascular calcification. Eur J Clin Invest 2019;49(4):e13077 «PMID: 30721530»PubMed
Siddiqi TJ, Rashid AM, Siddiqi AK, ym. Association of Electronic Cigarette Exposure on Cardiovascular Health: A Systematic Review and Meta-Analysis. Curr Probl Cardiol 2023;48(9):101748 «PMID: 37088177»PubMed
Gaya PV, Fonseca GWP, Tanji LT, ym. Smoking cessation decreases arterial blood pressure in hypertensive smokers: A subgroup analysis of the randomized controlled trial GENTSMOKING. Tob Induc Dis 2024;22 «PMID: 38756738»PubMed
Law MR, Wald NJ, Morris JK, ym. Value of low dose combination treatment with blood pressure lowering drugs: analysis of 354 randomised trials. BMJ 2003;326(7404):1427 «PMID: 12829555»PubMed
Wang N, Salam A, Pant R, ym. Blood pressure-lowering efficacy of antihypertensive drugs and their combinations: a systematic review and meta-analysis of randomised, double-blind, placebo-controlled trials. Lancet 2025;406(10506):915-925 «PMID: 40885583»PubMed
Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively-designed overviews of randomised trials. Lancet 2003;362(9395):1527-35 «PMID: 14615107»PubMed
MacMahon S, Rodgers A. The effects of blood pressure reduction in older patients: an overview of five randomized controlled trials in elderly hypertensives. Clin Exp Hypertens 1993;15(6):967-78 «PMID: 8268901»PubMed
Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG, ym. Effects of intensive blood-pressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. HOT Study Group. Lancet 1998;351(9118):1755-62 «PMID: 9635947»PubMed
Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
Psaty BM, Smith NL, Siscovick DS, ym. Health outcomes associated with antihypertensive therapies used as first-line agents. A systematic review and meta-analysis. JAMA 1997;277(9):739-45 «PMID: 9042847»PubMed
Psaty BM, Lumley T, Furberg CD, ym. Health outcomes associated with various antihypertensive therapies used as first-line agents: a network meta-analysis. JAMA 2003;289(19):2534-44 «PMID: 12759325»PubMed
Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration, Turnbull F, Neal B, ym. Effects of different regimens to lower blood pressure on major cardiovascular events in older and younger adults: meta-analysis of randomised trials. BMJ 2008;336(7653):1121-3 «PMID: 18480116»PubMed
Turnbull F, Woodward M, Neal B, ym. Do men and women respond differently to blood pressure-lowering treatment? Results of prospectively designed overviews of randomized trials. Eur Heart J 2008;29(21):2669-80 «PMID: 18852183»PubMed
Turnbull F, Neal B, Algert C, ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165(12):1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
Wei J, Galaviz KI, Kowalski AJ, ym. Comparison of Cardiovascular Events Among Users of Different Classes of Antihypertension Medications: A Systematic Review and Network Meta-analysis. JAMA Netw Open 2020;3(2):e1921618 «PMID: 32083689»PubMed
Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resistant hypertension. Prog Cardiovasc Dis 2006;48(6):387-96 «PMID: 16714158»PubMed
Moser M, Hebert PR. Prevention of disease progression, left ventricular hypertrophy and congestive heart failure in hypertension treatment trials. J Am Coll Cardiol 1996;27(5):1214-8 «PMID: 8609345»PubMed
SPRINT Research Group, Wright JT Jr, Williamson JD, ym. A Randomized Trial of Intensive versus Standard Blood-Pressure Control. N Engl J Med 2015;373(22):2103-16 «PMID: 26551272»PubMed
Beckett NS, Peters R, Fletcher AE, ym. Treatment of hypertension in patients 80 years of age or older. N Engl J Med 2008;358(18):1887-98 «PMID: 18378519»PubMed
Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension Management in Older and Frail Older Patients. Circ Res 2019;124(7):1045-1060 «PMID: 30920928»PubMed
Ahola TL, Johansson JK, Jula AM. Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia. SLL 2016;71:219-
Parati G, Kjeldsen S, Coca A, ym. Adherence to Single-Pill Versus Free-Equivalent Combination Therapy in Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis. Hypertension 2021;77(2):692-705 «PMID: 33390044»PubMed
Tsioufis K, Kreutz R, Sykara G, ym. Impact of single-pill combination therapy on adherence, blood pressure control, and clinical outcomes: a rapid evidence assessment of recent literature. J Hypertens 2020;38(6):1016-1028 «PMID: 32371789»PubMed
Gupta AK, Arshad S, Poulter NR. Compliance, safety, and effectiveness of fixed-dose combinations of antihypertensive agents: a meta-analysis. Hypertension 2010;55(2):399-407 «PMID: 20026768»PubMed
Gnanenthiran SR, Wang N, Di Tanna GL, ym. Association of Low-Dose Triple Combination Therapy vs Usual Care With Time at Target Blood Pressure: A Secondary Analysis of the TRIUMPH Randomized Clinical Trial. JAMA Cardiol 2022;7(6):645-650 «PMID: 35416909»PubMed
Rea F, Corrao G, Merlino L, ym. Early cardiovascular protection by initial two-drug fixed-dose combination treatment vs. monotherapy in hypertension. Eur Heart J 2018;39(40):3654-3661 «PMID: 30060044»PubMed
Chapman N, Dobson J, Wilson S, ym. Effect of spironolactone on blood pressure in subjects with resistant hypertension. Hypertension 2007;49(4):839-45 «PMID: 17309946»PubMed
Williams B, MacDonald TM, Morant S, ym. Spironolactone versus placebo, bisoprolol, and doxazosin to determine the optimal treatment for drug-resistant hypertension (PATHWAY-2): a randomised, double-blind, crossover trial. Lancet 2015;386(10008):2059-2068 «PMID: 26414968»PubMed
ONTARGET Investigators, Yusuf S, Teo KK, ym. Telmisartan, ramipril, or both in patients at high risk for vascular events. N Engl J Med 2008;358(15):1547-59 «PMID: 18378520»PubMed
Mackenzie IS, Rogers A, Poulter NR, ym. Cardiovascular outcomes in adults with hypertension with evening versus morning dosing of usual antihypertensives in the UK (TIME study): a prospective, randomised, open-label, blinded-endpoint clinical trial. Lancet 2022;400(10361):1417-1425 «PMID: 36240838»PubMed
Conn VS, Ruppar TM, Chase JA, ym. Interventions to Improve Medication Adherence in Hypertensive Patients: Systematic Review and Meta-analysis. Curr Hypertens Rep 2015;17(12):94 «PMID: 26560139»PubMed
O'Carroll RE, Chambers JA, Dennis M, ym. Improving adherence to medication in stroke survivors: a pilot randomised controlled trial. Ann Behav Med 2013;46(3):358-68 «PMID: 23670112»PubMed
Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265(24):3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
Staessen JA, Fagard R, Thijs L, ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. The Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) Trial Investigators. Lancet 1997;350(9080):757-64 «PMID: 9297994»PubMed
Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB, ym. Effects of losartan on cardiovascular morbidity and mortality in patients with isolated systolic hypertension and left ventricular hypertrophy: a Losartan Intervention for Endpoint Reduction (LIFE) substudy. JAMA 2002;288(12):1491-8 «PMID: 12243636»PubMed
Hansson L, Lindholm LH, Ekbom T, ym. Randomised trial of old and new antihypertensive drugs in elderly patients: cardiovascular mortality and morbidity the Swedish Trial in Old Patients with Hypertension-2 study. Lancet 1999;354(9192):1751-6 «PMID: 10577635»PubMed
Mancia G, Ruilope L, Palmer C, ym. Effects of nifedipine GITS and diuretics in isolated systolic hypertension--a subanalysis of the INSIGHT study. Blood Press 2004;13(5):310-5 «PMID: 15545155»PubMed
Ekbom T, Linjer E, Hedner T, ym. Cardiovascular events in elderly patients with isolated systolic hypertension. A subgroup analysis of treatment strategies in STOP-Hypertension-2. Blood Press 2004;13(3):137-41 «PMID: 15223721»PubMed
Palatini P, Rosei EA, Avolio A, ym. Isolated systolic hypertension in the young: a position paper endorsed by the European Society of Hypertension. J Hypertens 2018;36(6):1222-1236 «PMID: 29570514»PubMed
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 20.2.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tikkanen I, Narko K, Zeller C, ym. Empagliflozin reduces blood pressure in patients with type 2 diabetes and hypertension. Diabetes Care 2015;38(3):420-8 «PMID: 25271206»PubMed
Jastreboff AM, le Roux CW, Stefanski A, ym. Tirzepatide for Obesity Treatment and Diabetes Prevention. N Engl J Med 2025;392(10):958-971 «PMID: 39536238»PubMed
Perkovic V, Tuttle KR, Rossing P, ym. Effects of Semaglutide on Chronic Kidney Disease in Patients with Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2024;391(2):109-121 «PMID: 38785209»PubMed
Salvetti M, Paini A, Bertacchini F, ym. Changes in left ventricular geometry during antihypertensive treatment. Pharmacol Res 2018;134:193-199 «PMID: 29959031»PubMed
Dahlöf B, Gosse P, Guéret P, ym. Perindopril/indapamide combination more effective than enalapril in reducing blood pressure and left ventricular mass: the PICXEL study. J Hypertens 2005;23(11):2063-70 «PMID: 16208150»PubMed
Al-Mallah MH, Tleyjeh IM, Abdel-Latif AA, ym. Angiotensin-converting enzyme inhibitors in coronary artery disease and preserved left ventricular systolic function: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Coll Cardiol 2006;47(8):1576-83 «PMID: 16630993»PubMed
Dickstein K, Kjekshus J, OPTIMAAL Steering Committee of the OPTIMAAL Study Group. Effects of losartan and captopril on mortality and morbidity in high-risk patients after acute myocardial infarction: the OPTIMAAL randomised trial. Optimal Trial in Myocardial Infarction with Angiotensin II Antagonist Losartan. Lancet 2002;360(9335):752-60 «PMID: 12241832»PubMed
Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Valsartan, captopril, or both in myocardial infarction complicated by heart failure, left ventricular dysfunction, or both. N Engl J Med 2003;349(20):1893-906 «PMID: 14610160»PubMed
Rossello X, Prescott EIB, Kristensen AMD, ym. β blockers after myocardial infarction with mildly reduced ejection fraction: an individual patient data meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet 2025;406(10508):1128-1137 «PMID: 40897190»PubMed
SPRINT Research Group, Wright JT Jr, Williamson JD, ym. A Randomized Trial of Intensive versus Standard Blood-Pressure Control. N Engl J Med 2015;373(22):2103-16 «PMID: 26551272»PubMed
Ettehad D, Emdin CA, Kiran A, ym. Blood pressure lowering for prevention of cardiovascular disease and death: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2016;387(10022):957-967 «PMID: 26724178»PubMed
Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of blood pressure-lowering treatment. 6. Prevention of heart failure and new-onset heart failure--meta-analyses of randomized trials. J Hypertens 2016;34(3):373-84; discussion 384 «PMID: 26780184»PubMed
Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL, ym. 2017 ESC Guidelines on the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases, in collaboration with the European Society for Vascular Surgery (ESVS): Document covering atherosclerotic disease of extracranial carotid and vertebral, mesenteric, renal, upper and lower extremity arteriesEndorsed by: the European Stroke Organization (ESO)The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and of the European Society for Vascular Surgery (ESVS). Eur Heart J 2018;39(9):763-816 «PMID: 28886620»PubMed
Diehm N, Schmidli J, Setacci C, ym. Chapter III: Management of cardiovascular risk factors and medical therapy. Eur J Vasc Endovasc Surg 2011;42 Suppl 2:S33-42 «PMID: 22172471»PubMed
Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 1.2.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators, Yusuf S, Sleight P, ym. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. N Engl J Med 2000;342(3):145-53 «PMID: 10639539»PubMed
Armstrong EJ, Chen DC, Singh GD, ym. Angiotensin-converting enzyme inhibitor or angiotensin receptor blocker use is associated with reduced major adverse cardiovascular events among patients with critical limb ischemia. Vasc Med 2015;20(3):237-44 «PMID: 25835349»PubMed
Paravastu SC, Mendonca DA, Da Silva A. Beta blockers for peripheral arterial disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(9):CD005508 «PMID: 24027118»PubMed
Aronow WS, Ahn C. Effect of beta blockers on incidence of new coronary events in older persons with prior myocardial infarction and symptomatic peripheral arterial disease. Am J Cardiol 2001;87(11):1284-6 «PMID: 11377356»PubMed
Dawson J, Béjot Y, Christensen LM, ym. European Stroke Organisation (ESO) guideline on pharmacological interventions for long-term secondary prevention after ischaemic stroke or transient ischaemic attack. Eur Stroke J 2022;7(3):I-II «PMID: 36082250»PubMed
Steiner T, Purrucker JC, Aguiar de Sousa D, ym. European Stroke Organisation (ESO) and European Association of Neurosurgical Societies (EANS) guideline on stroke due to spontaneous intracerebral haemorrhage. Eur Stroke J 2025;10(4):1007-1086 «PMID: 40401775»PubMed
Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 4.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognitive Dysfunction in Hypertension. Circ Res 2019;124(7):1025-1044 «PMID: 30920929»PubMed
Supiano MA, Ascher SB, Rich MW. Hypertension in the Oldest Old. JACC Adv 2025;4(12 Pt 1):102306 «PMID: 41231192»PubMed
Livingston G, Huntley J, Liu KY, ym. Dementia prevention, intervention, and care: 2024 report of the Lancet standing Commission. Lancet 2024;404(10452):572-628 «PMID: 39096926»PubMed
Strandberg T. Iäkkään verenpaine. Duodecim 2024;140:403-410
Sobieraj P, Lewandowski J, Siński M, ym. Low on-treatment diastolic blood pressure and cardiovascular outcome: A post-hoc analysis using NHLBI SPRINT Research Materials. Sci Rep 2019;9(1):13070 «PMID: 31506550»PubMed
Wang Z, Yu C, Cao X, ym. Association of low diastolic blood pressure with all-cause death among US adults with normal systolic blood pressure. J Clin Hypertens (Greenwich) 2023;25(4):326-334 «PMID: 36866395»PubMed
Hakala SM, Tilvis RS, Strandberg TE. Blood pressure and mortality in an older population. A 5-year follow-up of the Helsinki Ageing Study. Eur Heart J 1997;18(6):1019-23 «PMID: 9183596»PubMed
Rastas S, Pirttilä T, Viramo P, ym. Association between blood pressure and survival over 9 years in a general population aged 85 and older. J Am Geriatr Soc 2006;54(6):912-8 «PMID: 16776785»PubMed
Boshuizen HC, Izaks GJ, van Buuren S, ym. Blood pressure and mortality in elderly people aged 85 and older: community based study. BMJ 1998;316(7147):1780-4 «PMID: 9624064»PubMed
van Bemmel T, Gussekloo J, Westendorp RG, ym. In a population-based prospective study, no association between high blood pressure and mortality after age 85 years. J Hypertens 2006;24(2):287-92 «PMID: 16508574»PubMed
Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The age-dependent relation of blood pressure to cognitive function and dementia. Lancet Neurol 2005;4(8):487-99 «PMID: 16033691»PubMed
van Bemmel T, Holman ER, Gussekloo J, ym. Low blood pressure in the very old, a consequence of imminent heart failure: the Leiden 85-plus Study. J Hum Hypertens 2009;23(1):27-32 «PMID: 18650839»PubMed
Gottesman RF. Should Hypertension Be Treated in Late Life to Preserve Cognitive Function? Con Side of the Argument. Hypertension 2018;71(5):787-792 «PMID: 29643178»PubMed
Li S, Peng Y, Li Y, ym. Effects of Intensive Blood Pressure Control in Patients With Frailty: A Post Hoc Analysis From ESPRIT. J Am Coll Cardiol 2026;87(1):4-16 «PMID: 41091084»PubMed
Benetos A, Gautier S, Freminet A, ym. Reduction of Antihypertensive Treatment in Nursing Home Residents. N Engl J Med 2025;393(20):1990-2000 «PMID: 40879421»PubMed
Hilgers KF, Mann JFE. ACE inhibitors versus AT(1) receptor antagonists in patients with chronic renal disease. J Am Soc Nephrol 2002;13(4):1100-1108 «PMID: 11912272»PubMed
Agarwal R, Sinha AD, Cramer AE, ym. Chlorthalidone for Hypertension in Advanced Chronic Kidney Disease. N Engl J Med 2021;385(27):2507-2519 «PMID: 34739197»PubMed
Cherney DZI, Cooper ME, Tikkanen I, ym. Pooled analysis of Phase III trials indicate contrasting influences of renal function on blood pressure, body weight, and HbA1c reductions with empagliflozin. Kidney Int 2018;93(1):231-244 «PMID: 28860019»PubMed
Ruilope LM, Agarwal R, Anker SD, ym. Blood Pressure and Cardiorenal Outcomes With Finerenone in Chronic Kidney Disease in Type 2 Diabetes. Hypertension 2022;79(12):2685-2695 «PMID: 36252131»PubMed
Global Initiative for Asthma. Global Strategy for Asthma Management and Prevention, 2026. Updated May 2026. Available from: www.ginasthma.org
Yang YL, Xiang ZJ, Yang JH, ym. Association of β-blocker use with survival and pulmonary function in patients with chronic obstructive pulmonary and cardiovascular disease: a systematic review and meta-analysis. Eur Heart J 2020;41(46):4415-4422 «PMID: 33211823»PubMed
Finks SW, Rumbak MJ, Self TH. Treating Hypertension in Chronic Obstructive Pulmonary Disease. N Engl J Med 2020;382(4):353-363 «PMID: 31971680»PubMed
Cappuccio FP, Cooper D, D'Elia L, ym. Sleep duration predicts cardiovascular outcomes: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. Eur Heart J 2011;32(12):1484-92 «PMID: 21300732»PubMed
Andrén A, Hedberg P, Walker-Engström ML, ym. Effects of treatment with oral appliance on 24-h blood pressure in patients with obstructive sleep apnea and hypertension: a randomized clinical trial. Sleep Breath 2013;17(2):705-12 «PMID: 22821223»PubMed
Kou C, Zhao X, Lin X, ym. Effect of different treatments for obstructive sleep apnoea on blood pressure. J Hypertens 2022;40(6):1071-1084 «PMID: 35703874»PubMed
Pengo MF, Soranna D, Giontella A, ym. Obstructive sleep apnoea treatment and blood pressure: which phenotypes predict a response? A systematic review and meta-analysis. Eur Respir J 2020;55(5): «PMID: 32079643»PubMed
Kovács DK, Gede N, Szabó L, ym. Weight reduction added to CPAP decreases blood pressure and triglyceride level in OSA: Systematic review and meta-analysis. Clin Transl Sci 2022;15(5):1238-1248 «PMID: 35120399»PubMed
Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 2.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Perez MI, Musini VM. Pharmacological interventions for hypertensive emergencies. Cochrane Database Syst Rev 2008;2008(1):CD003653 «PMID: 18254026»PubMed
Kulkarni S, Glover M, Kapil V, ym. Management of hypertensive crisis: British and Irish Hypertension Society Position document. J Hum Hypertens 2023;37(10):863-879 «PMID: 36418425»PubMed
Astarita A, Covella M, Vallelonga F, ym. Hypertensive emergencies and urgencies in emergency departments: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2020;38(7):1203-1210 «PMID: 32510905»PubMed
Vukadinović D, Lauder L, Kandzari DE, ym. Effects of Catheter-Based Renal Denervation in Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis. Circulation 2024;150(20):1599-1611 «PMID: 39355923»PubMed
Carey RM, Muntner P, Bosworth HB, ym. Prevention and Control of Hypertension: JACC Health Promotion Series. J Am Coll Cardiol 2018;72(11):1278-1293 «PMID: 30190007»PubMed
Nelson M, Reid C, Krum H, ym. A systematic review of predictors of maintenance of normotension after withdrawal of antihypertensive drugs. Am J Hypertens 2001;14(2):98-105 «PMID: 11243314»PubMed
McManus RJ, Mant J, Haque MS, ym. Effect of self-monitoring and medication self-titration on systolic blood pressure in hypertensive patients at high risk of cardiovascular disease: the TASMIN-SR randomized clinical trial. JAMA 2014;312(8):799-808 «PMID: 25157723»PubMed
Martínez-Ibáñez P, Marco-Moreno I, García-Sempere A, ym. Long-Term Effect of Home Blood Pressure Self-Monitoring Plus Medication Self-Titration for Patients With Hypertension: A Secondary Analysis of the ADAMPA Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2024;7(5):e2410063 «PMID: 38728033»PubMed
Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD, ym. Randomised equivalence trial comparing three month and six month follow up of patients with hypertension by family practitioners. BMJ 2004;328(7433):204 «PMID: 14726370»PubMed
Clark CE, Smith LF, Taylor RS, ym. Nurse led interventions to improve control of blood pressure in people with hypertension: systematic review and meta-analysis. BMJ 2010;341:c3995 «PMID: 20732968»PubMed
Tucker KL, Sheppard JP, Stevens R, ym. Self-monitoring of blood pressure in hypertension: A systematic review and individual patient data meta-analysis. PLoS Med 2017;14(9):e1002389 «PMID: 28926573»PubMed
Bandak G, Sang Y, Gasparini A, ym. Hyperkalemia After Initiating Renin-Angiotensin System Blockade: The Stockholm Creatinine Measurements (SCREAM) Project. J Am Heart Assoc 2017;6(7): «PMID: 28724651»PubMed
Raebel MA, Ross C, Xu S, ym. Diabetes and drug-associated hyperkalemia: effect of potassium monitoring. J Gen Intern Med 2010;25(4):326-33 «PMID: 20087674»PubMed
Hobbs FDR, McManus RJ, Taylor CJ, ym. Low-dose spironolactone and cardiovascular outcomes in moderate stage chronic kidney disease: a randomized controlled trial. Nat Med 2024;30(12):3634-3645 «PMID: 39349629»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi04010 (004.010)

Kohonnut verenpaine

Kohonnut verenpaine

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

Kohderyhmät

Esiintyvyys, ilmaantuvuus ja hoitotavoitteen saavuttaminen

Esiintyvyys ja ilmaantuvuus

Hoitotavoitteen saavuttaminen

Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin

Verenpaineen mittaus

Mittausvälineistö

Esivalmistelut ja mittauksen suorittaminen

Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset

Verenpaineen kotimittaus

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti

Verenpainetason luokittelu

Perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin selvitys kohonneen verenpaineen toteamisen jälkeen

Kohde-elinvauriot

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Munuaissairaus

Silmät

Eksogeeninen hypertensio

Sekundaarinen hypertensio

Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito elintapamuutoksilla

Verenpainetta alentavat ruokavaliot

Natrium

Kalium

Ylipaino ja lihavuus

Muut ravintotekijät

Liikunta

Alkoholinkäyttö

Rentoutus

Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö

Verenpainetta alentavien elintapamuutosten toteuttaminen

Lääkehoidon vaikutukset verenpaineeseen ja siedettävyys

Lääkehoidon vaikutukset sydän- ja verisuonitautitapahtumiin

Lääkehoidon aiheet

Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite

Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika

Lääkkeen valinta eri sairausryhmissä

Komplisoitumaton hypertensio

Isoloitunut systolinen hypertensio

Diabetes

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Sepelvaltimotauti

Sydämen vajaatoiminta

Rytmi- ja johtumishäiriöt

Alaraajojen tukkiva valtimotauti

Aivoverenkierron sairaudet

Muistisairaudet ja niiden ehkäisy

Iäkkäät ja toimintakyvyltään heikentyneet potilaat

Krooninen munuaistauti

Astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea

Raskausajan kohonnut verenpaine

Akuutti hypertensiivinen tilanne

Renaalinen denervaatio

Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen

Lääkityksen vähentäminen ja lopettaminen

Seuranta

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A