Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 26.02.2024 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Naistentaudit ja synnytykset, Neonatologia, Raskaus, Sisätaudit, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
26.2.2024

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Pre-eklampsian määritelmä on raskausviikon 20+0 jälkeen ilmenevä verenpaineen nousu (systolinen verenpaine ≥ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 90 mmHg) ja proteinuria tai proteinurian puuttuessa ainakin yksi seuraavista: trombosytopenia, maksan transaminaasipitoisuuden suureneminen, kreatiniinipitoisuuden suureneminen, neurologiset oireet (esim. päänsärky, näköhäiriöt) tai sikiön kasvunhidastuma.
  • Alkuraskauden aikana neuvolassa kartoitetaan pre-eklampsian kliiniset riskitekijät.
  • Riskiryhmiin kuuluville suositellaan pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon (mini-ASA) aloittamista raskausviikolla 12+0(–16+0). Mini-ASA suositellaan aloitettavaksi avoterveydenhuollossa. Ks. video Mini-ASA pre-eklampsian ehkäisyssä «Mini-ASA pre-eklampsian ehkäisyssä (video)»1.
  • Kohonneen verenpaineen, proteinurian ja muiden pre-eklampsian oireiden ilmaantumista seulotaan kaikilta odottajilta läpi raskauden.
  • Raskaudenaikaiseen kohonneeseen verenpaineeseen ja pre-eklampsiaan suositellaan verenpainelääkityksen aloittamista viimeistään, kun systolinen verenpaine on ≥ 150 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 100 mmHg.
  • Ensisijaisiksi verenpainelääkkeiksi suositellaan labetalolia tai nifedipiiniä.
  • Vaikea-asteista pre-eklampsiaa sairastava potilas lähetetään päivystykselliseen arvioon erikoissairaanhoitoon.
  • Magnesiumsulfaatti-infuusio suositellaan aloitettavaksi vaikea-asteista pre-eklampsiaa sairastaville.
  • Raskaudenaikainen verenpaineen nousu tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan myöhempää sydän- ja verisuonitautiriskiä. Ks. video Pre-eklampsian myöhäisvaikutukset «Pre-eklampsian myöhäisvaikutukset (video)»2.

Tiivistelmä ja potilasversio

Keskeiset termit ja lyhenteet

Taulukko 1. Suosituksessa mainitut keskeiset termit ja lyhenteet
Termi tai lyhenne Selite
ACE angiotensiinikonvertaasi
AEDV absent end-diastolic velocity (napavaltimon diastolisen verenvirtauksen katkos)
ALAT alaniiniaminotransferaasi
ASA asetyylisalisyylihappo
AUmb sikiön napavaltimo
BMI painoindeksi
DV ductus venosus (laskimotiehyt)
eklampsia pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
HELLP-oireyhtymä hemolyysi, suurentunut transaminaasipitoisuus, pieni trombosyyttipitoisuus
Hb hemoglobiini
Krea kreatiniini
KTG kardiotokografia
LD laktaattidehydrogenaasi
magnesium-neuroprotektio äidille annettu magnesiuminfuusio, jonka tarkoituksena on suojata ennenaikaisena syntyvää lasta neurologiselta vammautumiselta
MAP keskiverenpaine
MEOWS modified early obstetric warning score (obstetrisen potilaan kriittistä tilaa ennakoivat merkit)
Mg magnesium
MoM keskiluvun kerrannainen
NNT number needed to treat (kuinka monta potilasta on hoidettava, jotta yksi hyötyisi hoidosta)
PAPP-A raskauteen liittyvä plasman proteiini A
PAD patologisanatominen diagnoosi
PlGF istukkakasvutekijä (istukan kasvutekijä)
PVK pieni verenkuva
REDV reversed end-diastolic velocity (napavaltimon käänteinen diastolinen virtaus)
SaO2 happisaturaatio
SD standardipoikkeama
sFlt-1 verisuoniendoteelikasvutekijän liukoinen reseptori
SLE systeeminen lupus erytematosus, yleistynyt punahukka
STV sikiön sykkeen lyhytaikainen vaihtelu
Tromb verihiutaleet
U-AlbKre albumiinin ja kreatiniinin suhde virtsasta
U-ProKre proteiinin ja kreatiniinin suhde virtsasta

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa pyritään vastaamaan työryhmän asettamiin raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen ja pre-eklampsian seulontaa, ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa sekä äidin ja lapsen raskaudenjälkeisen terveydentilan seurantaa käsitteleviin kysymyksiin.

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen ja pre-eklampsian ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa. Lisäksi annetaan suosituksia raskauden jälkeiseen terveydentilan seurantaan.

Kohderyhmä

  • Suosituksen ensisijainen kohderyhmä ovat raskaana olevia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.
  • Suositus on tarkoitettu myös kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka kohtaavat raskaudenaikaista kohonnutta verenpainetta tai pre-eklampsiaa sairastaneita ja näistä raskauksista syntyneitä lapsia.

Määritelmät

Raskauteen liittyvän kohonneen verenpaineen ryhmittely

  • Krooninen verenpainetauti:
    • Systolinen verenpaine ≥ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 90 mmHg tai verenpainelääkitys ennen raskausviikkoa 20+0.
  • Liitännäispre-eklampsia (superimposed):
    • Krooniseen verenpainetautiin liittyy merkittävä proteinuria tai proteinurian puuttuessa ainakin yksi seuraavista uutena löydöksenä: trombosytopenia, transaminaasipitoisuuden suureneminen, kreatiniinipitoisuuden suureneminen, neurologiset oireet tai sikiön kasvunhidastuma ensi kertaa raskausviikon 20+0 jälkeen.
  • Raskaushypertensio ilman proteinuriaa:
    • Systolinen verenpaine ≥ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 90 mmHg raskausviikon 20+0 jälkeen, jos potilaan verenpaine on aiemmin ollut normaali.
  • Pre-eklampsia:
    • Systolinen verenpaine ≥ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 90 mmHg, proteinuria tai proteinurian puuttuessa ainakin yksi seuraavista uutena löydöksenä: trombosytopenia, transaminaasipitoisuuden suureneminen, kreatiniinipitoisuuden suureneminen, neurologiset oireet tai sikiön kasvunhidastuma raskausviikon 20+0 jälkeen, jos potilaan verenpaine on aiemmin ollut normaali.
  • HELLP-oireyhtymä (vaikea-asteinen pre-eklampsian muoto):
    • Hemolyysi, suurentunut transaminaasipitoisuus ja pieni trombosyyttipitoisuus
  • Eklampsia:
    • Pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
  • "Valkotakkihypertensio":
    • Vastaanotolla systolinen verenpaine ≥ 140 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 90 mmHg, mutta kotimittauksissa normaali verenpaine < 135/85 mmHg.
  • Varhain alkava pre-eklampsia: diagnoosi tai synnytys ennen raskausviikkoa 34+0.
  • Myöhään alkava pre-eklampsia: diagnoosi tai synnytys 34+0 raskausviikolla tai sen jälkeen.
  • Ennenaikaiseen synnytykseen johtava pre-eklampsia: synnytys ennen raskausviikkoa 37+0.
  • Vaikea verenpaineen nousu: systolinen verenpaine ≥ 160 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 110 mmHg (tässä hoitosuosituksessa vaikean verenpaineen nousun raja on saatettu joissakin kohdissa asettaa turvallisuuden vuoksi matalammalle).
  • Vaikea-asteinen pre-eklampsia: vaikea verenpaineen nousu ja proteinuria tai uutena löydöksenä hemolyysi, trombosytopenia, transaminaasipitoisuuden suureneminen, kreatiniinipitoisuuden suureneminen, sikiön kasvunhidastuma tai pre-eklampsian oireet (päänsärky, näköhäiriöt, oikeanpuoleinen ylävatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, yleinen huonovointisuus).
  • Lievä pre-eklampsia -käsitettä ei suositella käytettäväksi, koska pre-eklampsia voi milloin tahansa muuttua vaikea-asteiseksi.

Esiintyvyys

Riskitekijät

Taulukko 2. Pre-eklampsian kliiniset riskitekijät. Ks. myös lisätietoa aiheesta Pre-eklampsian riskitekijät «Pre-eklampsian riskitekijät»4.
Pre-eklampsiaa ennustavat kliiniset riskitekijät Suhteellinen riski Kirjallisuusviitteet
Krooninen verenpainetauti 5–10 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Fosfolipidivasta-aineet 3–10 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Munuaissairaus/nefropatia 2–10 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7, «Zhang JJ, Ma XX, Hao L ym. A Systematic Review and...»25
Pre-eklampsia aiemmassa raskaudessa 7–8 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Valkotakkihypertensio 5 x «Johnson S, Liu B, Kalafat E ym. Maternal and Perin...»8
Tyypin 1 tai 2 diabetes 4 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Suvussa pre-eklampsiaa (äiti tai sisar) 3 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6
Lihavuus BMI ≥ 30 kg/m2 3 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Systeeminen lupus erytematosus (SLE) 3 x «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Ensisynnyttäjyys 3 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Monisikiöraskaus 3 x «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Aiempi kohtukuolema 2 x «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
Keinoalkuinen raskaus
  • Luovutetulla munasolulla alkanut raskaus
 2 x
3 x 		«Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
«Storgaard M, Loft A, Bergh C ym. Obstetric and neo...»9
Aiempi istukan ennenaikainen irtoaminen 2 x «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7
≥ 40 vuoden ikä 1,5–2 x «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7

Seulonta

Suositus 1. Pre-eklampsiaan sairastuvien seulomisen alkuraskaudessa suositellaan pohjautuvan kliinisiin riskitekijöihin.

Ehkäisy

Mini-ASA

Suositus 2. Niille raskaana oleville, joilla on pre-eklampsian riskitekijöitä, suositellaan pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa (mini-ASA) annoksella 100 mg/vrk. Ks. myös taulukko «Suositus mini-ASAn käytön aloittamisesta pre-eklampsian ehkäisemiseksi. ...»3.

Taulukko 3. Suositus mini-ASAn käytön aloittamisesta pre-eklampsian ehkäisemiseksi.
1) Jos kaikki kolme vasta-ainetta ovat positiivisia (kolmoispositiivisuus = lupusantikoagulantti-, beeta2-glykoproteiini 1- ja kardiolipiinivasta-aineet) tai raskaana olevalla on fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, arvio tromboosiprofylaksiasta kuuluu erikoissairaanhoitoon jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
Mini-ASAa annoksella 100 mg/vrk iltaisin suositellaan raskausviikosta 12+0(–16+0) alkaen niille raskaana oleville, joilla seuraavat riskitekijäkriteerit täyttyvät «Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-ecla...»6, «Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk f...»7, «Rolnik DL, Wright D, Poon LC ym. Aspirin versus Pl...»16, «Duley L, Meher S, Hunter KE ym. Antiplatelet agent...»17, «Hoffman MK, Goudar SS, Kodkany BS ym. Low-dose asp...»20.
Yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy:
Aiempaan raskauteen liittyvät riskitekijät:
TAI
Vähintään kaksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

Kalsium

Muut

Diagnostiikka

  • Raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ja pre-eklampsian diagnostiset kriteerit on esitetty kohdassa Määritelmät.
  • Verenpaineen kohoaminen tulisi todentaa toistetussa mittauksessa.
  • Verenpainetason seurannassa voidaan käyttää kotimittauksia.
  • Ks. lisätietoa aiheesta artikkelista Verenpaineen kotiseuranta raskausaikana «Verenpaineen kotiseuranta raskausaikana»8.

Raskauden seuranta

Suositus 3. Pre-eklampsiaa epäiltäessä avoterveydenhuollossa riittävät verenpaineen mittaaminen, virtsan liuskatesti proteinurian selvittämiseksi ja oireiden kartoitus.

  • Oireettomassa raskaushypertensiossa tai pre-eklampsiassa, jossa on lievä tai kohtalainen verenpaineen nousu, ei ole selvää näyttöä laboratoriokokeiden hyödyllisyydestä, kun arvioidaan taudin vaikeutumista «Pre-eklampsian laboratoriodiagnostiikka»9, «van der Tuuk K, Koopmans CM, Groen H ym. Predictio...»49. Neuvolaseurannassa ja erikoissairaanhoitoon lähettämisen arvioon riittävät verenpaineen mittaaminen, virtsan liuskatesti ja oireiden kartoitus.
  • Pelkkä turvotus ilman verenpaineen nousua ei yleensä viittaa pre-eklampsiaan, ja sitä voidaan vielä seurata neuvolassa.
  • Päivystyksellisen erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet (yksi riittää):
    • vaikea verenpaineen nousu (≥ 150–160 mmHg/105–110 mmHg)
    • oireinen pre-eklampsia
    • huoli sikiön voinnista
  • Muissa tapauksissa kiireellinen lähete on yleensä riittävä. Tällöin raskaana olevaa ohjeistetaan seuraamaan vointiaan, koska pre-eklampsia saattaa äkillisesti muuttua vaikea-asteiseksi.
  • Seurantaohjeet raskaana olevalle:
    • Verenpaineen kotimittaukset ovat suositeltavia. Verenpaineen kotiseuranta on luotettava tapa seurata verenpainetta. Tutkimustietoon pohjautuvia ohjeita kotiseurannan tiheydeksi tai rajoiksi ei voida antaa, vaan se on suunniteltava yksilöllisesti «Verenpaineen kotiseuranta raskausaikana»8.
    • Ohjaa raskaana oleva olemaan välittömästi yhteydessä erikoissairaanhoitoon seuraavien oireiden ilmaantuessa:
      • poikkeava päänsärky, joka ei helpota parasetamolilla
      • näköhäiriöt (silmien valonarkuus, kirkkaat välähdykset, mustat pilkut näkökentässä tai näön sumeneminen)
      • ylävatsakipu (tyypillisesti oikealla)
      • huonovointisuus, pahoinvointi, oksentelu ja levottomuus
      • hengenahdistus
      • nopeasti lisääntynyt turvotus erityisesti kasvoissa ja ylävartalolla (ja samanaikainen virtsantulon heikkeneminen)
      • epäily sikiön liikkeiden vähenemisestä.
  • Ks. hoitokaaviot hoidon etenemisestä pre-eklampsiassa (pre-eklampsian hoitokaavio «Pre-eklampsian hoitokaavio»1, tulostettava PDF «hoi50128a.pdf»1) sekä kroonisessa verenpainetaudissa ja raskaushypertensiossa (verenpainetaudin ja raskaushypertension hoitokaavio «Kroonisen verenpainetaudin ja raskaushypertension hoitokaavio»2, tulostettava PDF «hoi50128b.pdf»2).

Suositus 4. Raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ja pre-eklampsian hoidon suunnittelu ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa.

Taulukko 4. Komplikaatioiden esiintyminen raskaudenaikaisessa kohonneessa verenpaineessa ja pre-eklampsiassa.
Komplikaatio Pre-eklampsia Krooninen verenpainetauti Raskaushypertensio "Valkotakkihypertensio"
1) riski suurimmillaan komplisoituneessa verenpainetaudissa: verenpaine ≥ 170/110 mmHg, verenpainetaudin kohde-elinvaurioita, diabetes, munuaissairaus, kardiomyopatia, sidekudossairaus, yli 40 vuoden ikä tai aiemmissa raskauksissa tai synnytyksissä komplikaatioita2) riski suurimmillaan, jos raskaushypertensio diagnosoitu ennen raskausviikkoa 32+03) syntymäpaino < 3, 5 tai 10 persentiilin
Verenpaineen nousu komplisoituu, % 6–25 %
verenpaine ≥ 170/110 mmHg «Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51		 13–40 % liitännäispre-eklampsia «Magee LA, von Dadelszen P. State-of-the-Art Diagno...»52, «Folk DM. Hypertensive Disorders of Pregnancy: Over...»53, «Jim B, Sharma S, Kebede T ym. Hypertension in preg...»54 1) 15–50 %pre-eklampsia «Saudan P, Brown MA, Buddle ML ym. Does gestational...»55, «Magee LA, von Dadelszen P. State-of-the-Art Diagno...»52, «Folk DM. Hypertensive Disorders of Pregnancy: Over...»53 2 50 % raskaushypertensio
8 % pre-eklampsia
«Brown MA, Mangos G, Davis G ym. The natural histor...»56
Pienipainoinen vastasyntynyt, % 3) 5–26 %
«Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51, «Fishel Bartal M, Lindheimer MD, Sibai BM. Proteinu...»57		 10–43 %
«McCowan LM, Buist RG, North RA ym. Perinatal morbi...»58, «Sibai BM, Anderson GD. Pregnancy outcome of intens...»59, «Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51		 7–26 %
«Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51, «Fishel Bartal M, Lindheimer MD, Sibai BM. Proteinu...»57		 3 %
«Brown MA, Mangos G, Davis G ym. The natural histor...»56
Synnytys < 37+0 raskausviikolla, % 26–42 %
«Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51, «Fishel Bartal M, Lindheimer MD, Sibai BM. Proteinu...»57		 14–54 %
«McCowan LM, Buist RG, North RA ym. Perinatal morbi...»58, «Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51 1) 		13–27 %
«Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive d...»51		 tietoa ei saatavilla
Kuva 1.

Pre-eklampsian hoitokaavio. Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50128a.pdf»1

Kuva 2.

Kroonisen verenpainetaudin ja raskaushypertension hoitokaavio. Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50128b.pdf»2

Lievä tai kohtalainen verenpaineen nousu (140–159/90–109 mmHg)

  • Raskaushypertensiossa ja kroonisessa verenpainetaudissa proteinuria tulee sulkea pois jokaisella seurantakäynnillä. Verikokeita suositellaan otettavaksi, jos verenpaineen nousu vaikeutuu tai epäillään pre-eklampsiaa.
  • Jos raskaana oleva on oireeton, pre-eklampsiassa suositellaan erikoissairaanhoidossa laboratoriokokeita otettavaksi 1–2 kertaa viikossa:
    • pieni verenkuva (PVK)
    • alaniiniaminotransferaasi (ALAT)
    • virtsan proteiinimääritys (U-AlbKre tai U-ProKre). Ks. Virtsan proteiinimääritykset «A3»2.
  • Oireettoman raskaushypertension tai pre-eklampsian vaikeutumisen ennustamiseksi loppuraskaudessa (raskausviikoilla 36+0–41+0) laboratoriokokeiden merkitys on proteinurian ilmaantumista lukuun ottamatta vähäinen «Pre-eklampsian laboratoriodiagnostiikka»9. Tämän vuoksi raskautta seurataan synnytykseen asti tehostetusti.
  • Normaali laboratoriokoetulos ei sulje pois pre-eklampsian vaikeutumista.
  • Kokoaikainen vuodelepo (jalkeilla vain WC:ssä käyntien ajan) verrattuna osittaiseen vuodelepoon sairaalassa tai osittainen vuodelepo sairaalassa verrattuna normaaliin aktiivisuuteen kotona eivät ilmeisesti ehkäise huomattavaa verenpaineen kohoamista tai pre-eklampsian kehittymistä «Täydellinen vuodelepo verrattuna osittaiseen vuodelepoon sairaalassa tai osittainen vuodelepo sairaalassa verrattuna normaaliin aktiivisuuteen kotona eivät ilmeisesti ehkäise huomattavaa verenpaineen kohoamista tai pre-eklampsian kehittymistä.»B.
    • Vuodelepoa ei suositella kohonneen raskaudenaikaisen verenpaineen ensisijaiseksi tai rutiininomaiseksi hoidoksi.
  • Useimmiten polikliininen seuranta riittää, kun verenpaine on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut, raskaana oleva on oireeton, laboratoriokokeissa ei todeta vaikea-asteista pre-eklampsiaa ja sikiön voinnin seuranta voidaan toteuttaa polikliinisesti.
  • Raskaana olevalle tulee antaa seurantaohjeet siitä, milloin hänen tulee olla yhteydessä erikoissairaanhoitoon poliklinikkakäyntien välillä. Ks. Seurantaohjeet raskaana olevalle «A4»3.

Suositus 5. Jos epäillään pre-eklampsiaa verenpaineen kohoamisen yhteydessä, PlGF:n tai sFlt-1:PlGF-suhteen määrittäminen saattaa auttaa hoidon suunnittelussa.

Suositus 6. Synnyttäjä tulee ottaa erikoissairaanhoitoon vuodeosastoseurantaan, kun todetaan vaikea verenpaineen nousu tai vaikea-asteinen pre-eklampsia tai kun epäillään pre-eklampsian pahenemista.

Vaikea verenpaineen nousu (≥ 160/110 mmHg)

  • Kun todetaan vaikea-asteinen pre-eklampsia tai vaikea verenpaineen nousu, synnyttäjä kuuluu vuodeosastoseurantaan erikoissairaanhoidossa.
  • Seurannan tarkoituksena on havaita tai estää pre-eklampsiaan liittyvät vaikeat komplikaatiot (HELLP, munuaisten vajaatoiminta, keuhko- ja aivoödeema, aivoverenkiertohäiriö, sydäninfarkti).
  • Synnyttäjän vointia vuodeosastolla seurattaessa tulee huomioida seuraavat asiat:
    • Oireista huomioidaan päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Lisäksi tarkkaillaan verenpainetta, virtsamäärää (> 30 ml/h), painon nousua, happisaturaatiota ja jänneheijasteita.
    • Laboratoriotutkimuksilla pyritään seuraamaan mahdollisten komplikaatioiden kehittymistä tai arvioimaan niiden vaikeusastetta. Peruslaboratorionäytteiksi suositellaan PVK, Krea ja ALAT.
    • Komplikaatioita epäiltäessä, niiden ilmaantuessa tai HELLP-oireyhtymässä suositellaan laajempia laboratorionäytteitä, esimerkiksi APTT, INR, antitrombiini-3, fibrinogeeni, fibriinin D-dimeerit (FIDD), Na, K, LD, haptoglobiini, bilirubiini, uraatti ja albumiini.
    • Sydänoireiden ilmetessä suositellaan määritettäväksi troponiini ja natriureettinen peptidi (pro-BNP) sekä tutkittavaksi EKG.
    • Keskushermostokomplikaatioita epäiltäessä suositellaan kuvantamistutkimuksia. Tyypillisiä pre-eklampsian neurologisiin oireisiin liittyviä aivojen kuvantamislöydöksiä ovat keskushermoston takaosiin painottuva aivoödeema (PRES = posteriorinen reversiibeli enkefalopatia -oireyhtymä) ja aivoverisuonten poikkeava supistuminen (aivojen korjaantuva vasokonstriktio -oireyhtymä).
  • Vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa oireiden puuttuminen (päänsärky, näköhäiriöt, rintakipu, hengenahdistus), normaali SpO2 (> 93 %) ja normaalit laboratoriokoetulokset (Tromb, Krea, ALAT, LD) antavat kohtalaisen negatiivisen ennustearvon (80–90 %:ssa pre-eklampsia ei vaikeudu) äidin komplikaatioiden arvioinnissa 2 vuorokaudeksi eteenpäin «Pre-eklampsian laboratoriodiagnostiikka»9.
  • Erityisesti HELLP-oireyhtymän komplisoimassa pre-eklampsiassa taudinkuva voi olla epätyypillinen. Erotusdiagnostiikassa on hyvä muistaa harvinaiset tromboottiset mikroangiopatiat tai muut vastaavan tyyppisiä laboratoriolöydöksiä aiheuttavat raskauskomplikaatiot, kuten akuutti rasvamaksa «HELLP-oireyhtymän erotusdiagnostiikka: tromboottiset mikroangiopatiat (TMA)»11.
  • Tarvittaessa pre-eklampsian erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös muut kohonneen verenpaineen tai proteinurian syyt: munuaisvaltimon ahtauma, hyperaldosteronismi, runsas lakritsin syönti, feokromosytooma (kohtauksellisia hypertensiivisiä kriisejä), hyperkalsemia, tyreotoksikoosi, SLE ja glomerulonefriitti «Pre-eklampsian erotusdiagnostiikka»12.

Virtsan proteiinimääritykset

Taulukko 5. Muuntotaulukko U-AlbKre- ja U-ProKre-suhteen muuntamiseksi virtsan 24 tunnin proteinuriaksi.
Kertavirtsanäytteen U-AlbKre (mg/mmol) Kertavirtsanäytteen U-ProKre
(mg/mmol)		 24 tunnin proteinuria (g/vrk) Lisätietoa
1)raja-arvo vakiintumaton
Lähde: Proteinuria-laskuri «Proteinuria-laskuri»1
Alle 81) «Waugh J, Hooper R, Lamb E ym. Spot protein-creatin...»61 Alle 30 Alle 0,3
30 50 0,5
60 100 1,0 Kertavirtsanäytteen U-AlbKre- ja U-ProKre-arvojen toistettavuus heikkenee.
90 150 1,5
120 200 2,0
150 250 2,5

Suositus 7. Kaikille pre-eklampsiaa tai raskaudenaikaista kohonnutta verenpainetta sairastaville tulee tarjota psykososiaalista tukea «Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastavan naisen psykososiaalinen tukeminen»13.

  • Raskauskomplikaatiot vaikuttavat naisen kokemukseen raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä. Stressitaso voi olla kohonnut, ja mahdollinen sairaalahoito ja erossaolo läheisistä ovat synnyttäjälle emotionaalisesti kuormittavia.
  • Keskeiset psykososiaalisen tukemisen keinot ovat
    • riittävän tiedon tarjoaminen
    • tarjotun tiedon ymmärtämisen varmistaminen
    • puolison tai tukihenkilön läsnäolon salliminen ja yhteydenpidon mahdollistaminen perheeseen ja ystäviin
    • omakätilön, -hoitajan tai -lääkärin nimeäminen mahdollisuuksien mukaan
    • päätöksentekoon osallistaminen
    • fyysisen kontaktin mahdollistaminen vauvaan heti syntymän jälkeen ja äidin ja vastasyntyneen erottamisen välttäminen
    • vanhempien etukäteinen tutustuminen vastasyntyneiden teho-osastoon, jos vastasyntyneen arvellaan tarvitsevan tehohoitoa.

Lääke- ja nestehoito

Verenpainelääkkeet

Suositus 8. Verenpainelääkkeen käytön aloittamista suositellaan viimeistään silloin, kun systolinen verenpaine on toistuvasti ≥ 150 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 100 mmHg.

Suositus 9. Verenpainelääkityksen tavoitteena on systolisen verenpaineen lasku < 150 mmHg:iin ja diastolisen verenpaineen lasku 80–100 mmHg:iin komplisoitumattomassa tilanteessa.

Taulukko 6. Esimerkkejä verenpainelääkkeistä ja niiden annoksista lievästi tai kohtalaisesti kohonneen verenpaineen hoidossa raskauden aikana. Taulukko on muotoiltu muun muassa lähteistä «Svensk förening för Obstetrik och Gynekologi (SFOG...»76 ja «Lowe SA, Bowyer L, Lust K ym. SOMANZ guidelines fo...»77.
Lääke Lääkeryhmä Tavallisesti käytetyt annokset Huomiot
labetaloli alfa-beetasalpaaja 100–400 mg x 3/vrk
  • ei suositella, jos potilaalla on astma tai II–III asteen eteiskammiokatkos
  • vastasyntyneen hypoglykemia ja harvasykkeisyys mahdollisia
nifedipiini kalsiumkanavan salpaaja 10–30 mg x 2/vrk
(12 tunnin vaikutusaika)
  • ei suositella, jos potilaalla on aorttastenoosi
  • huomioi valmisteen vaikutusaika: 12 tai 24 tuntia
  • saattaa lisätä magnesiumsulfaatin (fysiologinen kalsiumsalpaaja) vaikutusta
metoprololi selektiivinen beetasalpaaja 47,5–95 mg x 1/vrk
  • ei suositella, jos potilaalla on II–III asteen eteiskammiokatkos
  • varovainen annostelu, jos astma
  • vastasyntyneen hypoglykemia ja harvasykkeisyys mahdollisia
bisoprololi selektiivinen beetasalpaaja 2,5–5 mg x 1(–2)/vrk
amlodipiini kalsiumkanavan salpaaja 5–10 mg x 1/vrk
  • ei suositella, jos potilaalla on aorttastenoosi

Magnesiumsulfaatti

Suositus 10. Magnesiumsulfaatti-infuusio aloitetaan vaikea-asteista pre-eklampsiaa sairastaville.

Suositus 11. Eklampsian ensisijainen hoito on magnesiumsulfaatti-infuusio. Se voidaan aloittaa jo ensihoidossa.

Nestehoito

Suositus 12. Vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa laskimonsisäisen nestehoidon tulee keuhko- ja aivoödeemariskin vuoksi olla potilaskohtaisesti tavoiteohjattua «Pre-eklampsiapotilaan nestehoito»17.

Sikiön voinnin seuranta kasvunhidastumassa

Suositus 13. Kasvunhidastumassa sikiön voinnin seurantaan suositellaan verenvirtausmittauksia ja analysoivaa kardiotokografiaa «Synnytys sikiöindikaatioilla»18.

  • Istukan vajaatoiminnan yhteydessä ennen raskausviikkoa 32+0 sikiön voinnin seuranta perustuu laskimotiehyen (ductus venosus, DV) verenvirtausprofiilin tutkimiseen ultraäänen avulla sekä analysoivasta kardiotokografiasta (KTG) saatuun sikiön sykkeen lyhytaikaiseen vaihteluun (short-term variation, STV). Ks. taulukko «Sikiön indikaatiot synnytykselle...»7.
  • Analysoivan KTG:n käyttö istukan vajaatoiminnassa sikiön voinnin seurantaan perustuu sen objektiivisuuteen, etenkin varhaisilla raskausviikoilla, jolloin konventionaalisen KTG:n tulkinta on erityisen ongelmallista (ks. «Synnytys sikiöindikaatioilla»18). Katsauksessa, jossa arvioitiin vastasyntyneen neurologista kehitystä 2 vuoden iässä, konventionaalinen KTG-seuranta johti huonoimpaan lopputulokseen «Ganzevoort W, Thornton JG, Marlow N ym. Comparativ...»88.
  • Napa-arterian verenvirtausprofiili heijastelee istukan tertiäärivillusten lukumäärää, eikä se sinällään kuvasta sikiön hyvinvointia. Sikiön hyvinvoinnin arvioimiseksi ductus venosuksen verenvirtausprofiili on käyttökelpoinen.
  • Tutkimukset eivät ota kantaa siihen, kuinka usein sikiön monitorointi tulisi tehdä. On arvioitu, että kun raskaus on kestänyt alle 32+0 raskausviikkoa, päivittäinen poikkeavan STV:n tai muiden käyrämuutosten riski on noin 4–7 %, joten sen perusteella päivittäinen monitorointi takaisi optimaalisimman tuloksen.
  • Mitä vaikeampi istukan vajaatoiminta on, sitä tiheämpää monitoroinnin tulisi olla. Jos napavaltimon diastolinen virtaus on käänteinen, sikiön hyvinvointi on selvitettävä päivittäin.

Synnytysajankohta ja synnytys

Taulukko 7. Sikiön indikaatiot synnytykselle
Muuttuja Löydös Raskausviikot
Aumb = arteria umbilicalis
REDV = reversed end-diastolic velocity
AEDV = absent end-diastolic velocity
DV = ductus venosus
STV = short term variation
ms = millisekunti
Aumb REDV > 32+0
AEDV > 34+0
DV A-aalto perustasossa tai takaisinvirtaus Kaikki viikot
aKTG
STV		 < 2,6 ms 26+0–28+6
< 3,0 ms 29+0–31+6

Synnytyksen jälkeen sairaalassa

Suositus 14. Kaikille pre-eklampsiaan sairastuneille suositellaan synnytyksen jälkeen verenpaineen ja sykkeen seurantaa vuodeosastolla olon ajan «Synnytyksen jälkeinen sairastavuus ja sen ehkäiseminen»19.

  • Pre-eklampsiaan sairastuneen raskaudenaikaista verenpainelääkitystä jatketaan synnytyksen jälkeen. Verenpaineen ja sykkeen seurantaa suositellaan koko vuodeosastolla olon ajan.
    • Lääkityksen purkamisessa ei tule kiirehtiä. Verenpaineen fysiologinen nousu ajoittuu 3.–6. synnytyksen jälkeiseen vuorokauteen.
    • Lääkitystä voidaan vähentää, kun verenpaine säilyy ≤ 130/85 mmHg:ssä.
    • Jos aiempaa verenpainelääkitystä ei ole, sen aloittamista suositellaan, kun verenpaine on toistuvasti ≥ 150/100 mmHg «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»74.
  • Jos synnyttäjän verenpaine on ≥ 160/110 mmHg, vointi on epävakaa tai hänellä on vaikea-asteinen pre-eklampsia, suositellaan laajempaa fysiologisten parametrien (esim. MEOWS «Lewis G (toim.) Saving Mothers’ Lives: Reviewing M...»91, «Singh S, McGlennan A, England A ym. A validation s...»92) ja laboratorionäytteiden seurantaa.
  • Kotiutusvaiheessa pre-eklampsiaan sairastuneen tulisi olla oireeton, laboratoriotutkimuksissa todettujen poikkeavuuksien paranemassa ja verenpaineen < 150/100 mmHg lääkittynä tai ilman verenpainelääkettä.
  • Raskaushypertensiossa päivittäistä verenpaineen mittausta suositellaan muutaman vuorokauden ajan.
    • Tarvittaessa jatketaan ennen synnytystä aloitettua verenpainelääkitystä. Annosta pienennetään, kun verenpaine on ≤ 130/85 mmHg.
  • Kroonisessa verenpainetaudissa päivittäistä verenpaineen mittausta suositellaan muutaman vuorokauden ajan synnytyksen jälkeen.
    • Tarvittaessa verenpainelääke vaihdetaan ennen raskautta käytössä olleeseen lääkkeeseen, siten että huomioidaan lääkkeiden turvallisuus imetyksen osalta.
    • Angiotensiinireseptorin salpaajia, tiatsidia tai tiatsidin kaltaisia diureetteja ei suositella imetyksen aikana.
    • ACE:n estäjistä suositellaan enalapriilia, koska se annostellaan kerran päivässä.
  • Verenpainetavoite synnytyksen jälkeen on ainakin < 140/90 mmHg (kotona < 135/85 mmHg) «NICE guideline 2019. Hypertension in pregnancy: di...»85. Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»4 «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»74.

Suositus 15. Äidin kohonneen verenpaineen ja verenpainelääkityksen vaikutukset vastasyntyneen vointiin on otettava huomioon.

Suositus 16. Kun raskautta on komplisoinut kohonnut verenpaine tai pre-eklampsia, imetykseen liittyy enemmän ongelmia kuin normaaliraskauden jälkeen. Imetysongelmat voivat johtua vauvan ennenaikaisuudesta tai viivästyneestä imetyksen aloittamisesta. Imetystä ja maidoneritystä tulee siten tukea yksilöllisesti ja tehostetusti «Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastavan äidin imetyksen tukeminen»20.

Seuranta synnytyksen jälkeen

Suositus 17. Jälkitarkastuksessa mitataan verenpaine ja virtsan proteiinit. Sen lisäksi tulee tarjota tietoa tulevien raskauksien riskeistä ja ohjausta oman terveyden seurannasta «Äidin raskauden jälkeinen seuranta kohonneen raskaudenaikaisen verenpaineen ja pre-eklampsian jälkeen»21, «Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastaneen naisen jälkitarkastukseen liittyvät erityispiirteet»22.

  • Jälkitarkastuksen suorittavalla ja jatkotutkimusten tarvetta arvioivalla terveydenhuollon ammattilaisella tulee olla riittävästi tietoa raskauden kulusta. Myös jatkotutkimusten tarvetta tulee osata arvioida.
  • Virtsan proteiinipitoisuuden ja verenpaineen tulisi normalisoitua raskaushypertensioon tai pre-eklampsiaan sairastuneilla 6–12 viikon kuluessa synnytyksestä. Jos verenpaine on kohonnut (> 140/90 mmHg), kehotetaan verenpaineen omaseurantaan, annetaan elintapaohjausta sydän- ja verisuonitautien riskien pienentämiseksi ja ohjataan säännölliseen pitkäaikaisseurantaan perusterveydenhuoltoon. Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»4, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»74.
  • Synnyttäneillä, joilla on kohonnut verenpaine, suositellaan Käypä hoito -suosituksen Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»74 mukaista ruokavaliota. Myös dyslipidemioiden hoitoon sisällytetään aina elintapahoito Käypä hoito -suosituksen mukaisesti (Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»8).
  • Ylipainoisilla ja lihavilla raskauden jälkeinen painonhallinta on tärkeää myöhäisempien aineenvaihduntasairauksien (metabolinen oireyhtymä) riskin ja mahdollisten tulevien raskauksien kannalta «Kawakita T, Downs SK, Franco S ym. Interpregnancy ...»98, «Tabet M, Banna S, Luong L ym. Pregnancy Outcomes a...»99.
  • Mahdollisen lihavuuden hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suositusta Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»9, «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»100.
  • Jos verenpaine on jälkitarkastuksessa normaali, suositellaan vuosittaista verenpaineen seurantaa «Giorgione V, Ridder A, Kalafat E ym. Incidence of ...»101.
  • Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän (FLVA; fosfolipidivasta-ainetasot koholla toistuvasti 12 viikon välein tehtävässä seurannassa) sulkemista pois suositellaan, jos todetaan
    • varhainen pre-eklampsia (synnytys ennen raskausviikkoa 34+0), vaikea sikiön kasvuhidastuma (< -2 SD), HELLP tai pelkkä trombosytopenia (B-Tromb < 80 x 109)
    • toistuvia alkuraskauden keskenmenoja, keski- tai loppuraskauden kohdunsisäinen sikiökuolema ja istukkainfarkti
    • Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän toteamiseksi tai sulkemiseksi pois määritetään lupusantikoagulantti-, beeta2-glykoproteiini 1- ja kardiolipiinivasta-aineet
  • Synnytyksen jälkitarkastuksessa todettavat tutkimusaiheet esitetään taulukossa «Tutkimusaiheet jälkitarkastuksessa...»8.
Taulukko 8. Tutkimusaiheet jälkitarkastuksessa
HELLP = hemolyysi, suurentunut transaminaasipitoisuus, pieni trombosyyttipitoisuus
rv = raskausviikko
SD = standardipoikkeama
*Ensimmäinen näyte voidaan ottaa lapsivuodeosastolta käsin
Fosfolipidivasta-ainetutkimus ja harkinnan mukaan sisätautien tai hematologian poliklinikan konsultaatio fosfolipidivasta-aineoireyhtymän sulkemiseksi pois*:
  • Ilmenee varhainen pre-eklampsia (synnytys ennen raskausviikkoa 34+0) tai vaikea sikiön kasvunhidastuma (< -2 SD), HELLP tai pelkkä trombosytopenia (B-Tromb < 80 x 109/litra).
  • Ilmenee toistuvia alkuraskauden keskenmenoja.
  • Tapahtuu keski- tai loppuraskauden sikiön kohtukuolema (fetus mortus) ja istukkainfarkti.
Lähete sisätautien tai endokrinologian poliklinikalle sekundaarisen hypertension sulkemiseksi pois:
  • Verenpaine on edelleen kohonnut (140–160/90–100 mmHg), ja ajoittain ilmenee kriisilukemia (> 170/110 mmHg).
  • Ilmenee oireellisia hypertensiokriisejä (päivystyslähete).
  • Hypertension lisäksi ilmenee hypokalemiaa, hyperkalsemiaa, takykardiaa ja hikoilua.
Lähete sisätautien tai nefrologian poliklinikkaan nefropatian sulkemiseksi pois:
  • Proteinuria jatkuu pre-eklampsiaraskauden jälkeen, tai potilaalla on verivirtsaisuutta.
Taulukko 9. Sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riski naisilla, joilla on todettu raskaudenaikainen kohonnut verenpaine tai pre-eklampsia
Myöhemmän sydän- ja verisuonisairauden riski Mikä tahansa raskaudenaikainen verenpaineen nousu Pre-eklampsia Raskaushypertensio Krooninen hypertensio
Sydän- ja verisuonitautikuolema, sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö Riski suurentunut (noin 2-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 1,5–3-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 1,5–3-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 1,7-kertaiseksi)
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Riski suurentunut (noin 2-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 2-kertaiseksi) Ei tietoa Ei tietoa
Aivoverenkiertohäiriö Riski suurentunut (noin 1,5-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 2–3-kertaiseksi) Riski saattaa olla suurentunut Riski suurentunut (noin 1,8-kertaiseksi)
Hypertensio Riski suurentunut (noin 2–4-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 2–5-kertaiseksi) Riski suurentunut (noin 2–4-kertaiseksi) -
Alkuperäinen taulukko, lähde: «NICE guideline 2019. Hypertension in pregnancy: di...»85. Lupa taulukon käyttöön saatu.

Äidin ja lapsen myöhempi terveys

Suositus 18. Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine tulee ottaa huomioon elintapaohjauksessa ja tulevaa sydän- ja verisuonitautiriskiä arvioitaessa.

Kuva 3.

ADHD:n, autismikirjon häiriöiden ja skitsofrenian riski lapsella, kun äidillä on ollut raskaudenaikainen kohonnut verenpaine

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia -suosituksen historiatiedot «Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»23

Puheenjohtaja:

Hannele Laivuori, LKT, naistentaudit ja synnytykset, perinnöllisyyslääketiede, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta ja PSHP, TAYS Naistentautien ja synnytysten vastuualue

Kokoava kirjoittaja:

Kati Tihtonen, LT, dosentti, naistentaudit ja synnytykset, lisäkoulutusohjelma perinatologiasta, apulaisylilääkäri; PSHP, TAYS Naistentautien ja synnytysten vastuualue

Jäsenet:

Eeva Ekholm, LT, dosentti, naistentaudit ja synnytykset, osastonylilääkäri; TYKS Raskaus ja synnytys

Tiina Jääskeläinen, FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti, yliopistotutkija, yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto

Risto Kaaja, LKT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteshoidon erityispätevyys, Clinical Hypertension Specialist (ESH), sisätautiopin professori (emeritus), tutkijalääkäri; Turun yliopisto ja TYKS (2020 alkaen)

Eero Kajantie, LT, erikoislääkäri (lastentaudit, perinnöllisyyslääketiede, terveydenhuolto), elämänkaarilääketieteen professori, tutkimuspäällikkö; Oulun yliopisto ja THL

Elina Keikkala, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vs. erikoislääkäri; Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), synnytykset ja naistentaudit

Hannakaisa Niela-Vilén, TtT, dosentti, kätilö, erikoistutkija; Turun yliopiston hoitotieteen laitos

Terhi Puhto, LL, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, Master in Obstetric Anaesthesia (SSAI); OYS Anestesiaklinikka

Juha Räsänen, LT, synnytys- ja naistentaudit, osastonylilääkäri, professori; HYKS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto

Sari Standen, terveydenhoitaja YAMK, terveydenhoitaja; Helsingin kaupunki, Viiskulman äitiys- ja lastenneuvola

Arja Tuunainen, LT, dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Käypä hoito -toimittaja

Pia Villa, LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HYKS Naistenklinikka

Asiantuntijat:

Jouni Ahonen, dosentti, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri; HUS, AteK Naistenklinikka

Mervi Haapsamo, LT, perinatologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; OYS Synnytysten ja naistentautien klinikka

Susanna Mennander, LL, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri; PSHP

Suvi Mäklin, TtM, erikoistutkija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveystaloustiede ja palveluiden oikeudenmukaisuus

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 2.12.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Eeva Ekholm: Sivutoimet: Yksityislääkäri Terveystalo. Muut sidonnaisuudet: Lääkäri Terveystalo.

Tiina Jääskeläinen: Luottamustoimet: Puheenjohtaja, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry 27.5.2021 saakka.

Risto Kaaja: Sivutoimet: Ylilääkäri (ent.), TYKS, äpkl:n ja diabetespkl. Tutkimusrahoitus: Novo Nordisk, Liragest-tutkimus, projektin rahoitus. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Erasmus Teacher Exchange program, University of Otago, Christchurch, Uusi-Seelanti. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: EASD (European Association of Study of Diabetes), Munchen, MSD; EASD, Barcelona, Sanofi.

Eero Kajantie: Sivutoimet: Lastentautiopin professori, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU; Asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; Erikoislääkäri, Etelä-Karjalan keskussairaala; Erikoislääkäri, Länsi-Pohjan keskussairaala; Viimeisen 3 vuoden aikana lisäksi: Erikoislääkäri, Etelä-Savon keskussairaala; Erikoislääkäri, Oulaskankaan sairaala. Tutkimusrahoitus: Kilpailtu tutkimusapuraha Novo Nordiskin säätiö (Novo Nordisk Fonden).

Elina Keikkala: Sivutoimet: Kliinikkotutkija, Suomen Akatemia (OYS); erikoislääkäri Lääkärikeskus Gyneko, Oulu. Muut sidonnaisuudet: Osakas, Lääkärikeskus Gyneko, Oulu.

Hannele Laivuori: Sivutoimet: Ylilääkäri, Naistenklinikka, TAYS Tutkimuskoordinaattori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsinki Institute of Life Science, Helsingin yliopisto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion. Luottamustoimet: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta; International Society for the Study of Hypertension in Pregnancy, International Committee; Suomen Gynekologiyhdistys, varapuheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Sosiaali- ja terveysministeriön johtaman 1+MillionGenomes-aloitteen kansallinen koordinaatioryhmä; WG3 Common standards and minimal dataset for clinical and phenotypic data FinnGen -hanke; Naisten terveyden ja reproduktion asiantuntijatyöryhmän johtaja; Julkaisufoorumin jäsen (paneeli 13)

Hannakaisa Niela-Vilén: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kätilölehden toimituskunnan jäsen.

Terhi Puhto: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion Pharma. Luottamustoimet: Anestesiologi-yhdistyksen obstetrisen anestesian alajaoksen puheenjohtaja 2016–2020.

Juha Räsänen: Sivutoimet: Professori, Helsingin yliopisto.

Sari Standen: Ei sidonnaisuuksia.

Kati Tihtonen: Tutkimusrahoitus: Takeda, lääkelahjoitus tutkimukseen.

Arja Tuunainen: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecimin tekijänpalkkio.

Pia Villa: Sivutoimet: Yksityislääkäri, Terveystalo. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Roche Diagnostics Oy.

Kirjallisuusviite

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Duley L. The global impact of pre-eclampsia and eclampsia. Semin Perinatol 2009;33:130-7 «PMID: 19464502»PubMed
  2. Jaatinen N, Ekholm E. Eclampsia in Finland; 2006 to 2010. Acta Obstet Gynecol Scand 2016;95:787-92 «PMID: 26919049»PubMed
  3. Roberts JM, Hubel CA. The two stage model of preeclampsia: variations on the theme. Placenta 2009;30 Suppl A:S32-7 «PMID: 19070896»PubMed
  4. Cnattingius S, Reilly M, Pawitan Y ym. Maternal and fetal genetic factors account for most of familial aggregation of preeclampsia: a population-based Swedish cohort study. Am J Med Genet A 2004;130A:365-71 «PMID: 15384082»PubMed
  5. Laivuori H, Lahermo P, Ollikainen V ym. Susceptibility loci for preeclampsia on chromosomes 2p25 and 9p13 in Finnish families. Am J Hum Genet 2003;72:168-77 «PMID: 12474145»PubMed
  6. Duckitt K, Harrington D. Risk factors for pre-eclampsia at antenatal booking: systematic review of controlled studies. BMJ 2005;330:565 «PMID: 15743856»PubMed
  7. Bartsch E, Medcalf KE, Park AL ym. Clinical risk factors for pre-eclampsia determined in early pregnancy: systematic review and meta-analysis of large cohort studies. BMJ 2016;353:i1753 «PMID: 27094586»PubMed
  8. Johnson S, Liu B, Kalafat E ym. Maternal and Perinatal Outcomes of White Coat Hypertension During Pregnancy: A Systematic Review and Meta-Analysis. Hypertension 2020;76:157-166 «PMID: 32450741»PubMed
  9. Storgaard M, Loft A, Bergh C ym. Obstetric and neonatal complications in pregnancies conceived after oocyte donation: a systematic review and meta-analysis. BJOG 2017;124:561-572 «PMID: 27592694»PubMed
  10. Al-Rubaie Z, Askie LM, Ray JG ym. The performance of risk prediction models for pre-eclampsia using routinely collected maternal characteristics and comparison with models that include specialised tests and with clinical guideline decision rules: a systematic review. BJOG 2016;123:1441-52 «PMID: 27225348»PubMed
  11. Henderson JT, Thompson JH, Burda BU, Cantor A, Beil T, Whitlock EP. Screening for Preeclampsia: A Systematic Evidence Review for the U.S. Preventive Services Task Force. Evidence Synthesis No. 148. AHRQ Publication No. 14-05211-EF-1. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality 2017 «PMID: 28813128»PubMed
  12. O'Gorman N, Wright D, Poon LC ym. Multicenter screening for pre-eclampsia by maternal factors and biomarkers at 11-13 weeks' gestation: comparison with NICE guidelines and ACOG recommendations. Ultrasound Obstet Gynecol 2017;49:756-760 «PMID: 28295782»PubMed
  13. Tan MY, Wright D, Syngelaki A ym. Comparison of diagnostic accuracy of early screening for pre-eclampsia by NICE guidelines and a method combining maternal factors and biomarkers: results of SPREE. Ultrasound Obstet Gynecol 2018;51:743-750 «PMID: 29536574»PubMed
  14. Sovio U, Smith G. Evaluation of a simple risk score to predict preterm pre-eclampsia using maternal characteristics: a prospective cohort study. BJOG 2019;126:963-970 «PMID: 30801934»PubMed
  15. Sandström A, Snowden JM, Höijer J ym. Clinical risk assessment in early pregnancy for preeclampsia in nulliparous women: A population based cohort study. PLoS One 2019;14:e0225716 «PMID: 31774875»PubMed
  16. Rolnik DL, Wright D, Poon LC ym. Aspirin versus Placebo in Pregnancies at High Risk for Preterm Preeclampsia. N Engl J Med 2017;377:613-622 «PMID: 28657417»PubMed
  17. Duley L, Meher S, Hunter KE ym. Antiplatelet agents for preventing pre-eclampsia and its complications. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019: «PMID: 31684684»PubMed
  18. Ayala DE, Ucieda R, Hermida RC. Chronotherapy with low-dose aspirin for prevention of complications in pregnancy. Chronobiol Int 2013;30:260-79 «PMID: 23004922»PubMed
  19. Roberge S, Nicolaides K, Demers S ym. The role of aspirin dose on the prevention of preeclampsia and fetal growth restriction: systematic review and meta-analysis. Am J Obstet Gynecol 2017;216:110-120.e6 «PMID: 27640943»PubMed
  20. Hoffman MK, Goudar SS, Kodkany BS ym. Low-dose aspirin for the prevention of preterm delivery in nulliparous women with a singleton pregnancy (ASPIRIN): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2020;395:285-293 «PMID: 31982074»PubMed
  21. Bramham K, Parnell B, Nelson-Piercy C ym. Chronic hypertension and pregnancy outcomes: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;348:g2301 «PMID: 24735917»PubMed
  22. Lisonkova S, Joseph KS. Incidence of preeclampsia: risk factors and outcomes associated with early- versus late-onset disease. Am J Obstet Gynecol 2013;209:544.e1-544.e12 «PMID: 23973398»PubMed
  23. Heilmann L, Schorsch M, Hahn T ym. Antiphospholipid syndrome and pre-eclampsia. Semin Thromb Hemost 2011;37:141-5 «PMID: 21370215»PubMed
  24. Hui D, Hladunewich MA. Chronic Kidney Disease and Pregnancy. Obstet Gynecol 2019;133:1182-1194 «PMID: 31135733»PubMed
  25. Zhang JJ, Ma XX, Hao L ym. A Systematic Review and Meta-Analysis of Outcomes of Pregnancy in CKD and CKD Outcomes in Pregnancy. Clin J Am Soc Nephrol 2015;10:1964-78 «PMID: 26487769»PubMed
  26. Ekbom P, Damm P, Feldt-Rasmussen B ym. Pregnancy outcome in type 1 diabetic women with microalbuminuria. Diabetes Care 2001;24:1739-44 «PMID: 11574435»PubMed
  27. Vestgaard M. Hypertensive disorders in pregnant women with pre-existing diabetes - exploring the impact of home blood pressure, anti-hypertensive treatment and vitamin D. Thesis 2020 «https://research.regionh.dk/rigshospitalet/en/publications/hypertensive-disorders-in-pregnant-women-with-preexisting-diabetes--exploring-the-impact-of-home-blood-pressure-antihypertensive-treatment-and-vitamin-d(38244179-023c-4676-a531-4084462935eb).html»6.
  28. Mostello D, Kallogjeri D, Tungsiripat R ym. Recurrence of preeclampsia: effects of gestational age at delivery of the first pregnancy, body mass index, paternity, and interval between births. Am J Obstet Gynecol 2008;199:55.e1-7 «PMID: 18280450»PubMed
  29. Wikström AK, Stephansson O, Cnattingius S. Previous preeclampsia and risks of adverse outcomes in subsequent nonpreeclamptic pregnancies. Am J Obstet Gynecol 2011;204:148.e1-6 «PMID: 21055722»PubMed
  30. Ness RB, Sibai BM. Shared and disparate components of the pathophysiologies of fetal growth restriction and preeclampsia. Am J Obstet Gynecol 2006;195:40-9 «PMID: 16813742»PubMed
  31. Staff AC, Benton SJ, von Dadelszen P ym. Redefining preeclampsia using placenta-derived biomarkers. Hypertension 2013;61:932-42 «PMID: 23460278»PubMed
  32. Bujold E, Roberge S, Nicolaides KH. Low-dose aspirin for prevention of adverse outcomes related to abnormal placentation. Prenat Diagn 2014;34:642-8 «PMID: 24799357»PubMed
  33. Lie RT, Rasmussen S, Brunborg H ym. Fetal and maternal contributions to risk of pre-eclampsia: population based study. BMJ 1998;316:1343-7 «PMID: 9563982»PubMed
  34. Luo ZC, An N, Xu HR ym. The effects and mechanisms of primiparity on the risk of pre-eclampsia: a systematic review. Paediatr Perinat Epidemiol 2007;21 Suppl 1:36-45 «PMID: 17593196»PubMed
  35. Mbah AK, Kornosky JL, Kristensen S ym. Super-obesity and risk for early and late pre-eclampsia. BJOG 2010;117:997-1004 «PMID: 20482533»PubMed
  36. Young OM, Twedt R, Catov JM. Pre-pregnancy maternal obesity and the risk of preterm preeclampsia in the American primigravida. Obesity (Silver Spring) 2016;24:1226-9 «PMID: 26865510»PubMed
  37. Skjaerven R, Vatten LJ, Wilcox AJ ym. Recurrence of pre-eclampsia across generations: exploring fetal and maternal genetic components in a population based cohort. BMJ 2005;331:877 «PMID: 16169871»PubMed
  38. Serrano NC, Quintero-Lesmes DC, Dudbridge F ym. Family history of pre-eclampsia and cardiovascular disease as risk factors for pre-eclampsia: the GenPE case-control study. Hypertens Pregnancy 2020;39:56-63 «PMID: 31910697»PubMed
  39. Trogstad LI, Eskild A, Magnus P ym. Changing paternity and time since last pregnancy; the impact on pre-eclampsia risk. A study of 547 238 women with and without previous pre-eclampsia. Int J Epidemiol 2001;30:1317-22 «PMID: 11821338»PubMed
  40. Laine K, Murzakanova G, Sole KB ym. Prevalence and risk of pre-eclampsia and gestational hypertension in twin pregnancies: a population-based register study. BMJ Open 2019;9:e029908 «PMID: 31278106»PubMed
  41. Smith GC, Stenhouse EJ, Crossley JA ym. Early pregnancy levels of pregnancy-associated plasma protein a and the risk of intrauterine growth restriction, premature birth, preeclampsia, and stillbirth. J Clin Endocrinol Metab 2002;87:1762-7 «PMID: 11932314»PubMed
  42. Dugoff L, Hobbins JC, Malone FD ym. First-trimester maternal serum PAPP-A and free-beta subunit human chorionic gonadotropin concentrations and nuchal translucency are associated with obstetric complications: a population-based screening study (the FASTER Trial). Am J Obstet Gynecol 2004;191:1446-51 «PMID: 15507981»PubMed
  43. Hofmeyr GJ, Lawrie TA, Atallah ÁN ym. Calcium supplementation during pregnancy for preventing hypertensive disorders and related problems. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD001059 «PMID: 30277579»PubMed
  44. THL. Artikkeli Raskaus- ja imetysaika «https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ravitsemussuositukset/raskaus-ja-imetysaika»2.
  45. Salam RA, Zuberi NF, Bhutta ZA. Pyridoxine (vitamin B6) supplementation during pregnancy or labour for maternal and neonatal outcomes. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD000179 «PMID: 26039815»PubMed
  46. Rumbold A, Ota E, Nagata C ym. Vitamin C supplementation in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004072 «PMID: 26415762»PubMed
  47. Palacios C, Trak-Fellermeier MA, Martinez RX ym. Regimens of vitamin D supplementation for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2019;10:CD013446 «PMID: 31581312»PubMed
  48. Rumbold A, Ota E, Hori H ym. Vitamin E supplementation in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004069 «PMID: 26343254»PubMed
  49. van der Tuuk K, Koopmans CM, Groen H ym. Prediction of progression to a high risk situation in women with gestational hypertension or mild pre-eclampsia at term. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2011;51:339-46 «PMID: 21806572»PubMed
  50. Koopmans CM, Zwart JJ, Groen H ym. Risk indicators for eclampsia in gestational hypertension or mild preeclampsia at term. Hypertens Pregnancy 2011;30:433-46 «PMID: 20822426»PubMed
  51. Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive drug therapy for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD002252 «PMID: 30277556»PubMed
  52. Magee LA, von Dadelszen P. State-of-the-Art Diagnosis and Treatment of Hypertension in Pregnancy. Mayo Clin Proc 2018;93:1664-1677 «PMID: 30392546»PubMed
  53. Folk DM. Hypertensive Disorders of Pregnancy: Overview and Current Recommendations. J Midwifery Womens Health 2018;63:289-300 «PMID: 29764001»PubMed
  54. Jim B, Sharma S, Kebede T ym. Hypertension in pregnancy: a comprehensive update. Cardiol Rev 2010;18:178-89 «PMID: 20539101»PubMed «PMID: 20539101»PubMed
  55. Saudan P, Brown MA, Buddle ML ym. Does gestational hypertension become pre-eclampsia? Br J Obstet Gynaecol 1998;105:1177-84 «PMID: 9853766»PubMed
  56. Brown MA, Mangos G, Davis G ym. The natural history of white coat hypertension during pregnancy. BJOG 2005;112:601-6 «PMID: 15842284»PubMed «PMID: 15842284»PubMed
  57. Fishel Bartal M, Lindheimer MD, Sibai BM. Proteinuria during pregnancy: definition, pathophysiology, methodology, and clinical significance. Am J Obstet Gynecol 2020;: «PMID: 32882208»PubMed
  58. McCowan LM, Buist RG, North RA ym. Perinatal morbidity in chronic hypertension. Br J Obstet Gynaecol 1996;103:123-9 «PMID: 8616127»PubMed
  59. Sibai BM, Anderson GD. Pregnancy outcome of intensive therapy in severe hypertension in first trimester. Obstet Gynecol 1986;67:517-22 «PMID: 3960423»PubMed
  60. Brown MA, Magee LA, Kenny LC ym. The hypertensive disorders of pregnancy: ISSHP classification, diagnosis & management recommendations for international practice. Pregnancy Hypertens 2018;13:291-310 «PMID: 29803330»PubMed
  61. Waugh J, Hooper R, Lamb E ym. Spot protein-creatinine ratio and spot albumin-creatinine ratio in the assessment of pre-eclampsia: a diagnostic accuracy study with decision-analytic model-based economic evaluation and acceptability analysis. Health Technol Assess 2017;21:1-90 «PMID: 29064366»PubMed
  62. Morris RK, Riley RD, Doug M ym. Diagnostic accuracy of spot urinary protein and albumin to creatinine ratios for detection of significant proteinuria or adverse pregnancy outcome in patients with suspected pre-eclampsia: systematic review and meta-analysis. BMJ 2012;345:e4342 «PMID: 22777026»PubMed
  63. Verdonk K, Niemeijer IC, Hop WC ym. Variation of urinary protein to creatinine ratio during the day in women with suspected pre-eclampsia. BJOG 2014;121:1660-5 «PMID: 24762212»PubMed
  64. Wikström AK, Wikström J, Larsson A ym. Random albumin/creatinine ratio for quantification of proteinuria in manifest pre-eclampsia. BJOG 2006;113:930-4 «PMID: 16827832»PubMed
  65. Cade TJ, Gilbert SA, Polyakov A ym. The accuracy of spot urinary protein-to-creatinine ratio in confirming proteinuria in pre-eclampsia. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2012;52:179-82 «PMID: 22335428»PubMed
  66. Pasternak Y, Lifshitz D, Shulman Y ym. Diagnostic accuracy of random urinary protein-to-creatinine ratio for proteinuria in patients with suspected pre-eclampsia. Arch Gynecol Obstet 2021;304:109-115 «PMID: 33386413»PubMed
  67. Thangaratinam S, Coomarasamy A, O'Mahony F ym. Estimation of proteinuria as a predictor of complications of pre-eclampsia: a systematic review. BMC Med 2009;7:10 «PMID: 19317889»PubMed
  68. Morikawa M, Mayama M, Saito Y ym. Severe proteinuria as a parameter of worse perinatal/neonatal outcomes in women with preeclampsia. Pregnancy Hypertens 2020;19:119-126 «PMID: 31972468»PubMed
  69. Martell-Claros N, Abad-Cardiel M, García-Donaire J ym. Hypoalbuminemia as a risk factor of preeclampsia- eclampsia in high risk pregnancy. J Hypertens 2019;37:e240
  70. Brown MA, Buddle ML. Hypertension in pregnancy: maternal and fetal outcomes according to laboratory and clinical features. Med J Aust 1996;165:360-5 «PMID: 8890841»PubMed
  71. De Castro I, Easterling TR, Bansal N ym. Nephrotic syndrome in pregnancy poses risks with both maternal and fetal complications. Kidney Int 2017;91:1464-1472 «PMID: 28233609»PubMed
  72. Seong WJ, Chong GO, Hong DG ym. Clinical significance of serum albumin level in pregnancy-related hypertension. J Obstet Gynaecol Res 2010;36:1165-73 «PMID: 21040199»PubMed
  73. von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in mean arterial pressure and fetal growth restriction in pregnancy hypertension: a meta-analysis. Lancet 2000;355:87-92 «PMID: 10675164»PubMed
  74. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  75. Magee LA, Duley L. Oral beta-blockers for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002863 «PMID: 12917933»PubMed
  76. Svensk förening för Obstetrik och Gynekologi (SFOG). Svenska riktlinjer preeklampsi 2019 «https://www.sfog.se/start/raadriktlinjer/sfog-riktlinjer/»7.
  77. Lowe SA, Bowyer L, Lust K ym. SOMANZ guidelines for the management of hypertensive disorders of pregnancy 2014. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2015;55:e1-29 «PMID: 26412014»PubMed
  78. Duley L, Gülmezoglu AM, Henderson-Smart DJ ym. Magnesium sulphate and other anticonvulsants for women with pre-eclampsia. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD000025 «PMID: 21069663»PubMed
  79. Graham NM, Gimovsky AC, Roman A ym. Blood loss at cesarean delivery in women on magnesium sulfate for preeclampsia. J Matern Fetal Neonatal Med 2016;29:1817-21 «PMID: 26135780»PubMed
  80. Duley L, Henderson-Smart DJ, Walker GJ ym. Magnesium sulphate versus diazepam for eclampsia. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD000127 «PMID: 21154341»PubMed
  81. Crozier TM, Wallace EM, Parkin WG. Haemodynamic assessment in pregnancy and pre-eclampsia: A Guytonian approach. Pregnancy Hypertens 2015;5:177-81 «PMID: 25943641»PubMed
  82. de Haas S, Ghossein-Doha C, van Kuijk SM ym. Physiological adaptation of maternal plasma volume during pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Ultrasound Obstet Gynecol 2017;49:177-187 «PMID: 28169502»PubMed «PMID: 28169502»PubMed
  83. Xodo S, Cecchini F, Celante L ym. Preeclampsia and low sodium: A retrospective cohort analysis and literature review. Pregnancy Hypertens 2021;23:169-173 «PMID: 33421847»PubMed
  84. Olesen C, de Vries CS, Thrane N ym. Effect of diuretics on fetal growth: A drug effect or confounding by indication? Pooled Danish and Scottish cohort data. Br J Clin Pharmacol 2001;51:153-7 «PMID: 11259987»PubMed
  85. NICE guideline 2019. Hypertension in pregnancy: diagnosis and management «http://www.nice.org.uk/guidance/ng133»8.
  86. Veena P, Perivela L, Raghavan SS. Furosemide in postpartum management of severe preeclampsia: A randomized controlled trial. Hypertens Pregnancy 2017;36:84-89 «PMID: 27835048»PubMed
  87. Al-Balas M, Bozzo P, Einarson A. Use of diuretics during pregnancy. Can Fam Physician 2009;55:44-5 «PMID: 19155365»PubMed
  88. Ganzevoort W, Thornton JG, Marlow N ym. Comparative analysis of 2-year outcomes in GRIT and TRUFFLE trials. Ultrasound Obstet Gynecol 2020;55:68-74 «PMID: 31125465»PubMed
  89. Ennenaikainen synnytys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  90. Ahonen J. Pre-eklampsia ja HELLP: pre-eklampsiapotilaan anestesia ja analgesia. Kirjassa: Anestesiologia, teho-, ensi- ja kivun hoito, toim. Klaus Olkkola, Kai Kiviluoma, Teijo Saari, Minna Tallgren, Ari Uusaro, Arvi Yli-Hankala. 4., uudistettu painos 2021.
  91. Lewis G (toim.) Saving Mothers’ Lives: Reviewing Maternal Deaths to Make Motherhood Safer 2003–2005. The Seventh Confidential Enquiry into Maternal Deaths in the United Kingdom. London: CEMACH, 2007 «https://www.oaa-anaes.ac.uk/assets/_managed/editor/File/Reports/2003-2005_saving_mothers_full_report.pdf»9.
  92. Singh S, McGlennan A, England A ym. A validation study of the CEMACH recommended modified early obstetric warning system (MEOWS). Anaesthesia 2012;67:12-8 «PMID: 22066604»PubMed
  93. Clark SM, Dunn HE, Hankins GD. A review of oral labetalol and nifedipine in mild to moderate hypertension in pregnancy. Semin Perinatol 2015;39:548-55 «PMID: 26344738»PubMed
  94. Bateman BT, Patorno E, Desai RJ ym. Late Pregnancy ß Blocker Exposure and Risks of Neonatal Hypoglycemia and Bradycardia. Pediatrics 2016;138: «PMID: 27577580»PubMed
  95. Meidahl Petersen K, Jimenez-Solem E, Andersen JT ym. ß-Blocker treatment during pregnancy and adverse pregnancy outcomes: a nationwide population-based cohort study. BMJ Open 2012;2: «PMID: 22815467»PubMed
  96. Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  97. Marins LR, Anizelli LB, Romanowski MD ym. How does preeclampsia affect neonates? Highlights in the disease's immunity. J Matern Fetal Neonatal Med 2019;32:1205-1212 «PMID: 29113524»PubMed
  98. Kawakita T, Downs SK, Franco S ym. Interpregnancy body mass index change and risk of hypertensive disorders in pregnancy. J Matern Fetal Neonatal Med 2020;:1-6 «PMID: 32928011»PubMed
  99. Tabet M, Banna S, Luong L ym. Pregnancy Outcomes after Preeclampsia: The Effects of Interpregnancy Weight Change. Am J Perinatol 2020; «PMID: 32521560»PubMed
  100. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  101. Giorgione V, Ridder A, Kalafat E ym. Incidence of postpartum hypertension within 2 years of a pregnancy complicated by pre-eclampsia: a systematic review and meta-analysis. BJOG 2021;128:495-503 «PMID: 32981216»PubMed
  102. Gamble DT, Brikinns B, Myint PK ym. Hypertensive Disorders of Pregnancy and Subsequent Cardiovascular Disease: Current National and International Guidelines and the Need for Future Research. Front Cardiovasc Med 2019;6:55 «PMID: 31157237»PubMed
  103. van Oostwaard MF, Langenveld J, Schuit E ym. Recurrence of hypertensive disorders of pregnancy: an individual patient data metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2015;212:624.e1-17 «PMID: 25582098»PubMed
  104. Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD ym. Pre-eclampsia and risk of cardiovascular disease and cancer in later life: systematic review and meta-analysis. BMJ 2007;335:974 «PMID: 17975258»PubMed
  105. Brown MC, Best KE, Pearce MS ym. Cardiovascular disease risk in women with pre-eclampsia: systematic review and meta-analysis. Eur J Epidemiol 2013;28:1-19 «PMID: 23397514»PubMed
  106. Wu P, Haththotuwa R, Kwok CS ym. Preeclampsia and Future Cardiovascular Health: A Systematic Review and Meta-Analysis. Circ Cardiovasc Qual Outcomes 2017;10: «PMID: 28228456»PubMed
  107. Mongraw-Chaffin ML, Cirillo PM, Cohn BA. Preeclampsia and cardiovascular disease death: prospective evidence from the child health and development studies cohort. Hypertension 2010;56:166-71 «PMID: 20516394»PubMed
  108. Giguère Y, Charland M, Thériault S ym. Linking preeclampsia and cardiovascular disease later in life. Clin Chem Lab Med 2012;50:985-93 «PMID: 22107134»PubMed
  109. Brouwers L, van der Meiden-van Roest AJ, Savelkoul C ym. Recurrence of pre-eclampsia and the risk of future hypertension and cardiovascular disease: a systematic review and meta-analysis. BJOG 2018;125:1642-1654 «PMID: 29978553»PubMed
  110. Hermes W, Ket JC, van Pampus MG ym. Biochemical cardiovascular risk factors after hypertensive pregnancy disorders: a systematic review and meta-analysis. Obstet Gynecol Surv 2012;67:793-809 «PMID: 23233052»PubMed
  111. Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. DASH Collaborative Research Group. N Engl J Med 1997;336:1117-24 «PMID: 9099655»PubMed
  112. Kajantie E, Eriksson JG, Osmond C ym. Pre-eclampsia is associated with increased risk of stroke in the adult offspring: the Helsinki birth cohort study. Stroke 2009;40:1176-80 «PMID: 19265049»PubMed
  113. Lyall K, Croen L, Daniels J ym. The Changing Epidemiology of Autism Spectrum Disorders. Annu Rev Public Health 2017;38:81-102 «PMID: 28068486»PubMed
  114. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  115. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28 «PMID: 17199051»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50128 (050.128)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Magnesiumsulfaatti eklampsian ehkäisyssä pre-eklampsiassa

Magnesiumsulfaatti ehkäisee eklampsiaa pre-eklampsiaa sairastavilla potilailla.

A

Mini-ASA pre-eklampsian ja sen komplikaatioiden ehkäisyssä

Raskaudenaikainen mini-ASAn käyttö vähentää pre-eklampsiaa, ennenaikaisia synnytyksiä, sikiö- ja neonataalikuolleisuutta sekä sikiön kasvuhäiriöitä niillä naisilla, joilla on pre-eklampsian riskitekijöitä.

A

Pre-eklampsian sairastaneiden äitien myöhäisempi sydän- ja verisuonisairastavuus

Pre-eklampsian sairastaneilla äideillä on 2–6-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna äiteihin, joilla ei ole ollut pre-eklampsiaa.

B

Biomarkkeritestien kustannushyöty epäiltäessä varhaista pre-eklampsiaa

Epäiltäessä varhaista pre-eklampsiaa PlGF:n tai sFlt-1:PlGF-suhteen määrittäminen ilmeisesti pienentää kustannuksia.

B

Magnesiuminfuusion kesto synnytyksen jälkeisessä vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa

Vaikea-asteista pre-eklampsiaa sairastavilla synnytyksen jälkeisen eklampsian ehkäisemisessä 6–12 tunnin magnesiuminfuusio on ilmeisesti yhtä tehokas kuin 24 tunnin infuusio.

B

Pre-eklampsian ennustaminen ensimmäisessä raskauskolmanneksessa

Screening method combining clinical risk factors, biomarkers and uterine artery Doppler measurements probably increases the accuracy to identify women at risk to preterm pre-eclampsia compared to methods based on clinical risk factors or other simple models during the first trimester of pregnancy.

B

Proteinurian ilmaantuminen ja pre-eklampsian komplisoituminen

Proteinurian ilmaantuminen (mitattuna 24 tunnin virtsankeräyksellä, kertavirtsanäytteen proteiini-kreatiniinisuhteella tai albumiini-kreatiniinisuhteella) ilmeisesti ennakoi kohtalaisesti vaikea-asteisen pre-eklampsian kehittymistä.

B

Psykologisen kehityksen ja mielenterveyden häiriöt hypertensiivisestä raskaudesta syntyneillä lapsilla ja aikuisilla / Disorders of psychological development and mental health in children and adults born from a pregnancy complicated by maternal hypertensi

Children and adults born from a pregnancy complicated by maternal hypertension probably gain on average somewhat lower scores in cognitive tests and seem to have higher rates of autism-spectrum disorders (95 % confidence interval of OR 1.1-1.5), ADHD (1.2-1.4) and schizophrenia (1.1-1.7) than offspring of normotensive mothers. Causality is unclear.

B

Raskaudenaikaisen suolan käytön yhteys pre-eklampsiaan

Suolan käytön rajoittaminen verrattuna normaaliin ruokavalioon ei ilmeisesti pienennä pre-eklampsian riskiä.

B

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät hypertensiivisestä raskaudesta syntyneillä lapsilla ja aikuisilla / Cardiometabolic risk factors in children and adults born from a pregnancy complicated by maternal hypertension

Children and adults born from a pregnancy complicated by pre-eclampsia probably have higher blood pressure and higher body mass index than others.

B

Synnytysajankohta raskausviikon 34 jälkeen pre-eklampsiassa

Pre-eklampsiassa varhainen synnytys seurantaan verrattuna ilmeisesti vähentää äidin vakavaa sairastavuutta, mutta suurentaa vastasyntyneen riskiä saada hengitysoireyhtymä ennen raskausviikkoja 36+0–37+0.

B

Verenpaineen tavoite lievässä tai kohtalaisessa raskaudenaikaisessa verenpaineen nousussa

Verenpaineen normalisoiminen ilmeisesti vähentää vaikeiden verenpaineen nousujen esiintymistä, mutta se ei näyttäisi vähentävän vastasyntyneen tai äidin komplikaatioita verrattuna kohtalaiseen verenpainetasoon, kun verenpaine on lievästi tai kohtalaisesti koholla raskauden aikana.

B

Verenpainelääkityksen aloittaminen lievässä tai kohtalaisessa raskaudenaikaisessa verenpaineen nousussa

Lievässä tai kohtalaisessa verenpaineen nousussa raskauden aikana verenpainelääkitys ilmeisesti puolittaa riskin vaikeisiin verenpaineen nousuihin, mutta se ei näyttäisi pienentävän riskiä pre-eklampsiaan, sikiö- tai neonataalikuolemiin, pienipainoisena syntymiseen tai ennenaikaisiin synnytyksiin.

B

Verenpainelääkkeet lievän ja kohtalaisen raskaudenaikaisen verenpaineen nousun hoidossa

Lievässä tai kohtalaisessa raskaudenaikaisessa verenpaineen nousussa beetasalpaajat (sisältäen labetalolin) ja kalsiumkanavan salpaajat ovat ilmeisesti vaikutukseltaan samankaltaisia.

B

Vuodelepo kohonneen raskaudenaikaisen verenpaineen hoitona

Täydellinen vuodelepo verrattuna osittaiseen vuodelepoon sairaalassa tai osittainen vuodelepo sairaalassa verrattuna normaaliin aktiivisuuteen kotona eivät ilmeisesti ehkäise huomattavaa verenpaineen kohoamista tai pre-eklampsian kehittymistä.

C

Biomarkkerit (PIGF) pre-eklampsian diagnostiikassa ja hoidon tarpeen arvioinnissa

Epäiltäessä pre-eklampsiaa PlGF-mittaus saattaa nopeuttaa diagnostiikkaa, parantaa synnyttäjien ennustetta ja auttaa ennenaikaisen synnytyksen ennakoimisessa.

C

Biomarkkerit (sFlt-1:PlGF-suhde) pre-eklampsian diagnostiikassa

Epäiltäessä pre-eklampsiaa sFlt-1:PlGF-suhteen määrittäminen saattaa tarkentaa diagnostiikkaa ja auttaa valmistautumisessa ennenaikaiseen synnytykseen.

C

Elintapahoito pre-eklampsiaan liittyvän sydän- ja verisuonitaudin riskin pienentämisessä

Raskauden jälkeisellä verkkopohjaisella elintapahoidolla saattaa olla edullisia vaikutuksia pre-eklampsian sairastaneiden äitien sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä.

C

Fyysinen aktiivisuus ja liikunta pre-eklampsian ehkäisyssä

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja aerobinen liikunta ennen raskautta ja raskausaikana saattavat vähentää riskiä raskaudenaikaiseen kohonneeseen verenpaineeseen ja pre-eklampsiaan verrattuna matalaan fyysiseen aktiivisuuteen.

C

Kalsium pre-eklampsian ehkäisyssä

Raskaana olevan kalsiumlisä (≥ 1 g/vrk) saattaa vähentää pre-eklampsiaa naisilla, joilla kalsiumin saanti ravinnosta on vähäistä.

C

Proteinurian määrä ja pre-eklampsian komplisoituminen

Proteinurian määrä pre-eklampsiassa ei näytä ennakoivan äidin tai sikiön vakavia komplikaatioita (eklampsia, HELLP-oireyhtymä, ablaatio, sikiön kasvuhidastuma, kohtukuolema, neonataalikuolema, keskosuuteen liittyvät komplikaatiot tai vastasyntyneen tehohoitoon joutuminen).

C

Synnytysajankohta raskausviikoilla 24–34 vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa

Synnyttäjän ja sikiön voinnin ollessa vakaita synnytysajankohdan päättäminen äidin tai sikiön voinnin perusteella verrattuna rutiininomaiseen varhaiseen synnyttämiseen saattaa vähentää vastasyntyneen sairastavuutta lisäämättä merkitsevästi synnyttäjän vakavaa sairastavuutta ennen raskausviikkoa 34+0 vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa.

C

Synnytystapa vaikea-asteisessa pre-eklampsiassa

Alatiesynnytys saattaa vähentää äidin sairastavuutta lisäämättä vastasyntyneen sairastavuutta keisarileikkaukseen verrattuna vaikea-asteiseen pre-eklampsiaan sairastuneilla naisilla.

C

Verenpainelääkkeet vaikean raskaudenaikaisen verenpaineen nousun hoidossa

Suun kautta annetun nifedipiinin tehokkuus lienee samankaltainen kuin suonensisäisesti annostellun labetalolin vaikeassa raskaudenaikaisessa verenpaineen nousussa.

D

Epiduraalinen kivunhoito pre-eklampsiassa

Epiduraalisella kivunhoidolla saattaa olla suotuisia vaikutuksia istukkaverenkiertoon, jos riittävästä verenpainetasosta huolehditaan. Tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin aineistoiltaan pieniä, ja luotettava tutkimusnäyttö on vähäistä.

D

Non-steroidaaliset anti-inflammatoriset analgeetit (NSAID-lääkkeet) synnytyksenjälkeisen kivun hoidossa

Lievemmissä pre-eklampsian tautimuodoissa ibuprofeenin käyttö parasetamoliin verrattuna ei näyttäisi suurentavan synnytyksenjälkeisen vaikean hypertension riskiä, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot

HELLP-oireyhtymän erotusdiagnostiikka: tromboottiset mikroangiopatiat (TMA)

Kansainvälisiä suosituksia verenpainerajoista lääkityksen aloittamiseksi ja verenpainelääkkeistä raskauden aikana

Mini-ASA pre-eklampsian ehkäisyssä (video)

Mini-ASAn aloitusajankohta pre-eklampsian ehkäisyssä

Mini-ASAn haitat ja riskit raskauden aikana

PIGF- ja sFlt-1:PIGF-testien indikaatiot ja tulkinta

Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastaneen naisen jälkitarkastukseen liittyvät erityispiirteet

Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastavan naisen psykososiaalinen tukeminen

Pre-eklampsiaa tai kohonnutta raskaudenaikaista verenpainetta sairastavan äidin imetyksen tukeminen

Pre-eklampsian erotusdiagnostiikka

Pre-eklampsian laboratoriodiagnostiikka

Pre-eklampsian myöhäisvaikutukset (video)

Pre-eklampsian riskitekijät

Pre-eklampsian seulonnan kustannukset

Pre-eklampsiapotilaan nestehoito

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, näytönastekatsausten kirjallisuusviitteet

Synnytyksen jälkeinen sairastavuus ja sen ehkäiseminen

Synnytys sikiöindikaatioilla

Vaikean verenpaineen nousun lääkehoito raskauden aikana

Verenpaineen kotiseuranta raskausaikana

Verisuoniendoteelikasvutekijät pre-eklampsiassa

Äidille annettavien verenpainetta alentavien lääkkeiden sikiövaikutukset

Äidin raskauden jälkeinen seuranta kohonneen raskaudenaikaisen verenpaineen ja pre-eklampsian jälkeen

ADHD:n, autismikirjon häiriöiden ja skitsofrenian riski lapsella, kun äidillä on ollut raskaudenaikainen kohonnut verenpaine
Kroonisen verenpainetaudin ja raskaushypertension hoitokaavio
Pre-eklampsian hoitokaavio

Muut versiot

Översättningen

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia