Takaisin Tulosta

Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito

Lääkärin käsikirja
19.9.2022 • Viimeisin muutos 23.10.2025
Jukka Uotila

Neuvolan tehtävät evd

  • Neuvolan tehtävänä on
    • antaa odottavalle äidille informaatiota ja ohjausta raskauden aikana ja tulevan synnytyksen ja vastasyntyneen hoidon varalle
    • tarjota laaja-alaista psykososiaalista tukea ja havaita sen tarve; huomioidaan
      • vanhempien ja koko perheen elämäntilanne ja hyvinvointi sekä elämänlaatua tukevat ja mahdollisesti haittaavat asiat
      • vauvan tuomat muutokset perheen suhteisiin ja voimavaroihin
    • tunnistaa sikiön tai äidin terveyttä uhkaavat riskit, jotta ne voidaan hoitaa joko neuvolassa tai erikoissairaanhoidossa
    • hoitaa luontevasti neuvolassa erilaisia sairauksia ja vaivoja
    • tunnistaa erikoissairaanhoitoa vaativat tilanteet «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-972-5»1.
  • Ks. myös «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»1.
  • Neuvolatyössä tärkeää on lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö ja yhdessä sovittu työnjako. Soveltuvin osin seuraavat lääkärintarkastuksiin liittyvät selvitykset voivat kuulua myös terveydenhoitajan työhön.
  • Neuvolakäynnit jaetaan määräaikaisiin tarkastuksiin (peruskäynnit) ja harkinnanvaraisiin lisäkäynteihin.
    • Määräaikaisten terveystarkastusten perusrunko käsittää minimimäärän tarkastuskäyntejä, jotka on suunniteltu normaalisti eteneviin, matalan riskin raskauksiin.
    • Neuvolalääkärille suositellaan 2 peruskäyntiä – alku- ja loppuraskaus.
    • Lisäkäyntejä varataan joko terveydenhoitajalle tai lääkärille tarveharkintaisesti. Lisäkäynteihin arvioidaan tarvittavan n. neljännes neuvolan resursseista.

Määräaikainen lääkärintarkastus 13.–18. raskausviikolla (laaja tarkastus)

Gynekologisen tutkimuksen tekeminen

Taulukko 1. Kohdun koko raskauden aikana
RaskausviikkoKohdun koko
6.Ei havaittavasti suurentunut
8.9 cm
12.12 cm
16.Symfyysin ja navan puolivälissä
20.Ulottuu napaan

Loppuraskauden määräaikainen lääkärintarkastus 35.–36. raskausviikolla

  • Tavoitteena on tunnistaa äidit, jotka tarvitsevat synnytyksen suunnittelua äitiyspoliklinikassa (poikkeava tarjonta, epäsuhtaepäily, synnytykseen liittyvät muut riskitekijät) sekä arvioida raskauden aikana havaittujen terveydellisten ongelmien merkitystä, seurantaperiaatteita ja hoitoa raskauden jälkeen.
  • Tiedustellaan
    • sikiön liikkuvuus
    • supistusherkkyys, painontunne
    • turvotukset
    • kutina; jos epäillään raskaushepatoosia, tutkitaan ALAT ja fS-sappihapot.
  • Status
    • Paino, verenpaine ja syke, turvotusten arviointi
    • Kohdun ja sikiön koko
    • Sikiön tarjonta sekä asettuminen lantioon
    • Kohdunsuun tila tutkitaan tarveharkintaisesti.
    • Ulkosynnyttimet tutkitaan tarveharkintaisesti (esim. herpesepäily, ks. myöhemmin tässä luvussa)
  • Loppuraskaudessa 35.–37. viikolla otetaan myös Streptococcus B -näyte (GBS) emättimen ulkosuulta ja peräaukosta (ellei sairaanhoitopiirissä ole käytäntönä GBS:n osoittaminen PCR-pohjaisella pikatestillä synnytyssairaalassa synnytyksen alkaessa). Jos tulos on positiivinen, äidille annetaan synnytyksen yhteydessä mikrobilääkehoito vastasyntyneen sepsiksen estämiseksi «Intrapartum antibiotic prophylaxis for known maternal group B streptococcal colonization appears to reduce early onset group B streptococcus disease in the newborn.»B.

Tarveharkintaiset lisäkäynnit lääkärillä

  • Tarveharkintaisesti, jos raskaana olevalla
    • on krooninen sairaus, joka edellyttää lääkärin arviota
    • määräaikaisissa tarkastuksissa ilmenee terveydellisiä ongelmia, jotka edellyttävät lääkärin arviota tai hoitoa
    • esiintyy raskausongelmiin viittaavia oireita
    • on häntä itseään huolestuttavia oireita tai tarve lääkärin vastaanotolle.
  • Tavoitteena on tunnistaa mm. mahdollinen ennenaikaisuuden uhka, kohdun kasvun häiriöt, raskausdiabetes sekä varhaisvaiheen pre-eklampsia.
  • Tuleva synnytys alkaa usein askarruttaa, ja potilas saattaa toivoa informaatiota loppuraskautta ja synnytystä koskevissa asioissa. Mahdollista synnytyspelkoa on syytä kartoittaa ja hoitaa.
  • Tarkistetaan äidin selviytyminen työssä. Tarvittaessa voidaan kirjoittaa lyhyitäkin sairauslomia.
  • Status
    • Kohdun koko (yli 2 cm:n poikkeama keskiarvokäyrästä tai siirtyminen ”omalta” käyrältä)
    • Kohdunsuu: tarjoutuvan osan painuminen lantioon ja kohdunsuun pehmeneminen, lyheneminen, avautuminen ja suuntautuminen johtoviivaan viittaavat synnytyksen lähestymiseen. Ks. myös taulukko «Kohdunkaulan arviointi modifioiduilla Bishopin pisteillä. Kypsynyt kohdunkaula (yli 4 p) ennustaa synnytystä.»2.
    • Arvioidaan, onko lapsivettä normaalisti, runsaasti tai vähän. Kohdun suuri koko ja pinkeys viittaavat runsaaseen vesimäärään, kun taas sikiön osien hyvin helppo palpoitavuus voi johtua niukasta lapsiveden määrästä.
    • Poikkeava painon lisääntyminen (pre-eklampsia, sikiön poikkeava kasvu, runsas lapsivesi, raskausdiabetes?)
Taulukko 2. Kohdunkaulan arviointi modifioiduilla Bishopin pisteillä. Kypsynyt kohdunkaula (yli 4 p) ennustaa synnytystä.
KriteeriPisteet
012
1 cm spinatason (istuinkärkitason) ylä- tai alapuolella; 0 = spinatasossa
Kohdunsuu auki (cm) Kiinni1–23–4
Kohdun kaulakanavan pituus (cm)> 42–41–2
Tarjoutuvan osan korkeus1–3–2–1 tai 0
KiinteysKiinteäPuolipehmeäPehmeä
Kohdunkaulan asentoTaakseKeskellä Eteenpäin

Synnytyksen jälkitarkastus 5–12 viikkoa synnytyksestä evd

  • Tiedustellaan imetyksen ja vauvanhoidon tilanne.
  • Kysytään kokemukset raskaudesta ja synnytyksestä.
  • Tarkistetaan äidin mieliala ja jaksaminen sekä huomioidaan mahdolliset depression merkit. Jos potilas on tyytymätön synnytykseensä tai ilmenee tarvetta selvitellä epäselviksi jääneitä ja potilasta askarruttavia asioita, tehdään tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon.
  • Gynekologinen status tarveharkintaisesti
    • Usein limakalvoilla on haurautta ja punoitusta ennen hormonitoiminnan ja kuukautiskierron käynnistymistä. Tilanne korjautuu itsekseen, mutta jos hauraat limakalvot aiheuttavat subjektiivista haittaa, voidaan tarvittaessa kokeilla estrogeenipitoisia paikallisia puikkoja tai voiteita.
    • Episiotomiahaava saattaa olla kireä tai arka, mutta korjautuu ajan myötä. Jopa auenneet haavat ja paksut arvet ovat pääsääntöisesti parantuneet oireettomiksi viimeistään vuoden kuluttua.
    • Kohdunsuun ektopia on yleinen ilmiö eikä vaadi hoitoa jälkitarkastuksen yhteydessä. Jos ektopiaan myöhemmin liittyy runsasta ja häiritsevää limavuotoa, voidaan suorittaa ektopia-alueen elektrokoagulaatio.
    • Mahdolliset infektiot todetaan ja hoidetaan. Kuume, poikkeava vuoto ja kohdun aristus viittaavat endometriittiin «Synnytyksen jälkeiset vuodot ja endometriitti»11, jonka hoidoksi annetaan mikrobilääkekuuri (esim. kefaleksiini 7 vrk + metronidatsoli 5 vrk). Jos ainoana oireena on pahanhajuinen vuoto, tämä viittaa yleensä anaerobisten bakteereiden osuuteen, ja tällöin riittää hoidoksi metronidatsoli.
    • Normaali jälkivuoto kestää 4–6 viikkoa synnytyksestä; täysimettävillä vuoto kestää usein vähän pidempään. Jos vuoto on runsasta, tulee pitää mielessä mahdollinen istukan osien retentio, kohdun heikko supistuminen tai infektio «Synnytyksen jälkeiset vuodot ja endometriitti»11.
    • Onko virtsan «Naisen virtsainkontinenssi»12, ulosteen tai ilman pidätyskyvyn heikkoutta? Tarvittavat kontrollikäynnit tai erikoissairaanhoidon konsultaatio suunnitellaan. Lantionpohjan lihasten voimistelu (ks. ohje «Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje»1) neuvotaan kaikille.
    • Joskus harvoin voi linea alba olla huomattavasti venyttynyt (rektuslihasdiastaasi). Tila on vaaraton, mutta jos se aiheuttaa runsaasti vaivaa, ohjataan fysioterapeutille ja tarvittaessa jopa leikkaushoidon harkintaan «Aikuisten tyrät»13.
  • Tarkistettavat asiat
    • Raskauden ehkäisyn tarve ja tapa «Raskauden ehkäisy: aloitus, menetelmän valinta ja seuranta»14. Kierukan ja hormonikierukan voi asettaa normaalikokoiseen kohtuun jo jälkitarkastuksessa, kuitenkin usein vasta 3–4 kk synnytyksestä. Progestiinipillerit, -kapselit tai -ruiskeet voidaan aloittaa heti. Yhdistelmäehkäisyn voi aloittaa imettämättömälle 3 kk:n kuluttua ja täysimettävälle 6 kk:n kuluttua synnytyksestä. 3 lasta synnyttäneillä tai 30 v täyttäneillä on mahdollisuus sterilisaatioon «Sterilisaatio»15.
    • Onko mahdollisesti koholla ollut verenpaine normalisoitunut ja onko proteinuria hävinnyt? Jos raskauden aikana on havaittu myöhemmän elämän kannalta merkittäviä riskitekijöitä (kohonnut verenpaine, obesiteetti, gestationaalinen diabetes), keskustellaan elämäntavoista ja muista mahdollisuuksista ehkäistä myöhempää sairastumista sekä sovitaan myöhemmät kontrollikäynnit.
      • Pre-eklampsia on koronaaritaudin riskitekijä ja vaikeana aiheuttaa glomerulopatian riskin.
      • Syvä laskimotromboosi voi viitata perinnölliseen trombofiliaan.
      • Raskausdiabetes lisää merkittävästi tyypin 2 diabeteksen riskiä «Gestational diabetes mellitus increases the future risk of diabetes up to 10-fold.»A↑↑. Glukoosirasitus kannattaa kontrolloida 6–12 kk synnytyksestä (6–12 viikkoa synnytyksestä, jos lääkehoito). Samalla kontrolloidaan paino, verenpaine, vyötärön ympärys, lipidit. Jatkossa nämä tai glukoosirasituksen tilalla HbA1c kontrolloidaan esim. (1–)3 v:n välein. Toistuva tai varhainen raskausdiabetes edellyttää tiheämpää seurantaa.
    • Onko merkkejä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta (EPDS-lomake «Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS)»1) «Synnytyksen jälkeiset psyykkiset häiriöt»16?

Neuvolan seulontaohjelmat

Veriryhmävasta-aineet evd

  • Jokaisen raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana seulotaan veriryhmä ja veriryhmävasta-aineet SPR:n Veripalvelun laboratoriossa. Jos vasta-aineita todetaan, seurataan vasta-ainepitoisuuksia kuukauden välein.
  • Vaikka ensimmäisellä kolmanneksella ei olisikaan vasta-aineita, RhD-negatiivisilta äideiltä testataan vasta-aineiden esiintyminen myös raskausviikoilla 24–26 ja 36.
  • Vasta-ainelöydökset tiedotetaan neuvolan lisäksi myös vastuualueen yliopistolliseen sairaalaan. Jos merkityksellinen vasta-ainepitoisuus todetaan, yliopistosairaala kutsuu potilaan jatkotutkimuksiin ja määrittää hoitolinjat «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»1.
  • Synnytyksen jälkeisestä ja riskiperusteisesta anti-D-immunoglobuliinisuojauksesta huolimatta osa RhD-negatiivisista äideistä immunisoituu johtuen raskaudenaikaisesta, oireettomasta, sikiöstä äitiin tapahtuvasta vähäisestä verenvuodosta. Näiden immunisaatioiden ehkäisemiseksi anti-D-immunoglobuliinisuojaus (1 250–1 500 IU tai 250–300 μg) suositellaan annettavaksi neuvolassa raskausviikolla 28–30 joko kaikille RhD-negatiivisille äideille tai ainoastaan niille RhD-negatiivisille, joiden sikiö on todettu RhD-positiiviseksi. Jotta vältettäisiin tarpeetonta anti-D-immunoglobuliinin käyttöä, on suositeltavaa määrittää raskausviikon 24–26 seulonnan yhteydessä äidin verinäytteestä sikiön RhD-veriryhmä suojausta varten.

Kupan, HIV:n ja hepatiitti B:n seulonta

  • Jos kuppaseulonnan tulos on positiivinen, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon – yleensä sekä äitiyspoliklinikkaan että iho- ja sukupuolitautien klinikkaan.
  • Todetun HIV-infektion «HIV-infektio»17 lääkehoito raskauden aikana vähentää merkittävästi sikiön ja vastasyntyneen sairastumista.
  • Jos synnyttäjä on HBsAg-positiivinen, suojataan lapsi heti syntymän jälkeen hepatiitti B -immunoglobuliinilla ja rokottamalla. HBsAg-positiivisista äideistä määritetään HBVNh. Jos se on > 200 000 IU/ml, äiti ohjataan erikoissairaanhoitoon hepatiitin hoidon harkintaa varten.
  • Hepatiitti C on yleistynyt erityisesti huumeita käyttävän väestön keskuudessa. Hepatiitti C:n siirtymistä äidistä lapseen ei hoitotoimilla voida ehkäistä, mutta henkilökunnan on syytä suojautua veritartunnalta «Virushepatiitit»18 hepatiitti B:n, C:n ja HIV:n tapauksissa. Huumeita käyttäneiltä tulee tutkia hepatiitti C:n vasta-aineet.

Sikiön poikkeavuuksien seulonta

  • Kromosomipoikkeavuudet
    • Ensisijaisesti yhdistelmäseula: veriseula raskausviikolla 9+0–11+6 ja kaikututkimus niskaturvotuksen ja lasketun ajan määrittämiseksi raskausviikolla 11+0–13+6
    • Niille, jotka eivät ole ennättäneet yhdistelmäseulontaan, on saatettu tarjota seerumiseulontaa raskausviikolla 15–17 tai NIPT-tutkimusta (noninvasive prenatal testing).
  • Kaikututkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18–21 tai 24 raskausviikon jälkeen
  • Seulonta on vapaaehtoista, ja odottava äiti ratkaisee itse osallistumisensa.
  • Seulontapositiiviset ohjataan erikoissairaanhoitoon. Jatkotutkimuksina saattavat tulla kyseeseen tarkennettu kaikututkimus, invasiiviset istukka- tai lapsivesinäytteet tai äidin verinäytteestä tehtävä NIPT sikiön yleisimpien trisomioiden paljastamiseksi.
  • Ks. myös «Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta»2 «Raskauden kaikututkimus»19.

Verenpaineen seuranta evd

Taulukko 3. Mini-ASAn aloittaminen neuvolassa (lähde Käypä Hoito -suositus Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, 2021, muokattu)
Yksikin seuraavistaTai vähintään 2 seuraavista
Krooninen verenpainetautiEnsisynnyttäjä
SLE tai positiiviset fosfolipidivasta-aineetIkä > 40 v
Krooninen munuaissairausBMI > 30
Tyypin 1 tai 2 diabetesÄidillä tai sisarella pre-eklampsia
Aiemmin:Raskaus luovutetuilla munasoluilla
Pre-eklampsiaRaskauksien väli > 10 v
Istukan vajaatoiminta, jossa sikiön kasvuhäiriöMonisikiöraskaus
Istukkaperäinen sikiön kohtukuolema1. trimesterin seulassa PAPP-A MoM < 0.4

Diabetesseulonta evd

  • Raskausdiabeteksen (GDM) diagnoosi perustuu 75 g:n glukoosirasitukseen «Raskausdiabetes (gestationaalinen diabetes, GDM)»22.
  • Glukoosirasitus tehdään 24.–28. viikolla.
  • Glukoosirasitus ei ole tarpeen, jos
    • ensisynnyttäjän ikä on alle 25 v ja BMI on alle 25 kg/m² eikä lähisuvussa ole tyypin 2 diabetesta
    • toissynnyttäjän ikä on alle 40 v ja BMI on alle 25 kg/m² eikä hän aiemmin ole synnyttänyt makrosomista lasta.
  • Glukoosirasitus tehdään jo viikolla 12–16, jos on
    • aikaisemmassa raskaudessa ollut GDM
    • BMI yli 35 kg/m²
    • glukosuriaa alkuraskaudessa
    • lähisuvussa tyypin 2 diabetesta
    • oraalinen glukokortikoidi käytössä.
  • Jos alkuraskauden glukoosirasitus on normaali, teetetään uusi glukoosirasitus 24.–28. viikolla.
  • Jos glukoosirasituskokeen perusteella todetaan raskausdiabetes (yksi tai useampi verensokeriarvo saavuttaa annetun raja-arvon), annetaan neuvolassa elintapaohjaus.
  • Verenglukoosin kotiseuranta opetetaan neuvolassa.
  • Tavoitearvot kotiseurannassa ovat
    • paastoarvo alle 5.5 mmol/l
    • alle 7.8 mmol/l 1 tunnin kuluttua ateriasta.
  • Insuliini tai muu lääkehoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, jos tavoitearvot eivät toteudu ruokavaliohoidolla.
  • Jokaisen potilaan kohdalla on syytä havaita riittävän varhain makrosomialinjalla kasvavat sikiöt ja suunnitella jatkotoimet synnytyksen suhteen.
  • Raskausdiabeteksen dieettihoito tähtää verensokerin voimakkaan vaihtelun vähentämiseen. Niinpä suositaan säännöllisiä, melko tiuhaan toistuvia pieniä aterioita ja vältetään nopeasti imeytyvien hiilihydraattien käyttöä «A diet based on vegetables, fruits, whole grains, and low fat dairy started early in pregnancy is effective for preventing gestational diabetes.»A.
  • Riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen on suuri «Gestational diabetes mellitus increases the future risk of diabetes up to 10-fold.»A↑↑: jopa puolet sairastuu, joten elintapaohjaus on keskeistä.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus «Raskausdiabetes»23.
Taulukko 4. Patologiset raja-arvot glukoosirasituksessa (mmol/l)
Näyte0 t1 t2 t
Kapillaarikokoveri tai laskimoplasma5.310.08.6

Anemiaseulonta ja anemian hoito evd

  • Äidin plasmavolyymin kasvu jopa 50 %:lla ilman vastaavaa punasolumassan kasvua johtaa fysiologiseen anemiaan.
  • Äidin lievä anemia ei yleensä aiheuta ongelmia sikiölle. Sikiön ja äidin kannalta haitallinen Hb-taso on alle 80 g/l.
  • WHO:n määritelmän mukaan kyse on raskauden aikaisesta anemiasta, kun hemoglobiinitaso on alle 110 g/l.
  • Raudan puute on yleisin syy raskauden aikaiseen anemiaan. Tähän viittaavat punasolujen pieni koko (MCV < 80) ja plasman pieni ferritiinipitoisuus (< 30 µg/l) «Raudanpuuteanemia»24.
  • Taustalla voi olla myös muiden ravintoaineiden puute.
    • Yleisimmin on kyse foolihapon tai B12-vitamiinin puutteesta «Megaloblastinen anemia»25, joista jälkimmäinen saattaa liittyä mahalaukun autoimmuunisairauteen, atrofiseen gastriittiin.
    • Raudan ja muiden ravintoaineiden puutteiden taustalta saattaa löytyä hoidettavia imeytymishäiriöitä, erityisesti keliakiaa «Keliakia»26.
  • Toisinaan anemia liittyy muihin kroonisiin sairauksiin «Kroonisen sairauden anemia»27 tai infektioon (esim. malariaan «Malarian diagnoosi ja hoito»28), harvemmin luuytimen sairauksiin «Aikuisten akuutit leukemiat»29 «Myelodysplastiset oireyhtymät»30 «Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL)»31, punasolujen hajoamiseen «Hemolyyttinen anemia»32 tai perinnöllisiin tiloihin, kuten erityisesti maahanmuuttajaväestössä yleiseen talassemiaan «Talassemiat»33.
  • Ruokavalion tulisi olla monipuolinen. Pelkkä kasviravinto ei välttämättä turvaa riittävää raudan saantia. Ravitsemuksellinen tilanne ja tarpeet arvioidaan yksilöllisesti.
  • Rutiiniluonteista, kaikille raskaana oleville suunnattua rautahoitoa ei suositella.
  • Lievää anemiaa hoidetaan ja ehkäistään neuvolassa.
    • Kun hemoglobiini on alle 110 g/l, aloitetaan hoitokokeilu 100 mg:lla rautaa päivässä, koska raudanpuute on anemian ylivoimaisesti yleisin syy.
    • Anemiadiagnostiikan tarkentaminen tarvittaessa «Raudanpuuteanemia»24: P-Ferrit
  • Jos hemoglobiinitaso on rautalääkityksestä huolimatta huomattavan matala (alle 100 g/l) tai potilas kärsii anemiaan sopivista oireista, tehdään jatkotutkimukset erikoissairaanhoidossa.
    • Tällöin annetaan usein rautaa i.v..

B-ryhmän streptokokki (GBS), Streptococcus agalactiae

  • Ks. alla Raskauden ajan infektiot.

Kohdun kasvu

  • Normaali kohdun kasvu heijastelee sikiön kokoa ja lapsiveden määrää.
  • Kohdunpohjan mittaus (SF-mitta) tapahtuu gynekologisessa asennossa virtsarakon ollessa tyhjä.
  • Yli 2 cm:n poikkeama keskikäyrältä tai seurannassa SF-mitan poikkeaminen omalta käyrältä on aihe jatkoselvittelyihin, kun mittausvirheet on ensin poissuljettu.
  • Tutkijan tulisi myös palpoimalla luoda käsitys sikiön koosta ja lapsiveden määrästä. Tulokset tulee suhteuttaa äidin kokoon.

Sikiön liikeseuranta

Sikiön sykkeen seuranta

  • Sikiön sykkeen osoittaminen kertoo sikiön olevan elossa. Rutiininomaisella neuvolakäynnillä suoritettu sydänäänten kuuntelu ei juuri paljasta sikiön mahdollista ahdinkotilaa, mutta sikiön sydämen rytmihäiriöt voidaan havaita.
  • Yksittäiset lisälyönnit ovat yleisiä ja vaarattomia.
  • Jos lisälyöntejä esiintyy usein ja toistuvasti (joka kolmas tai useammin) voidaan tehdä ei-päivystyksellinen lähete sikiön sydämen rakenteen ja toiminnan selvittelyä varten.
  • Pysyvä takykardia (yli 160–180/min) tai bradykardia (alle 110/min) ovat harvinaisia. Näiden tilojen taustalta voi paljastua nopeaakin hoitoa vaativia raskausongelmia, joten päivystyksellistä lähettämistä erikoissairaanhoitoon voidaan perustella.

Raskauden ajan infektiot

Vaginan ja kohdunsuun infektiot

  • Ks. myös «Vulvovaginiitti»8.
  • Yleisin emätintulehduksen aiheuttaja on hiiva. Hiivatulehduksen ei ole todettu aiheuttavan ongelmia raskaudelle. Oireinen hiivatulehdus hoidetaan paikallislääkityksellä.
  • Bakteerivaginoosin (BV) oireita ja löydöksiä ovat harmahtava, haiskahtava valkovuoto, positiivinen hajutesti KOH-tipan jälkeen tai clue-solut mikroskooppinäytteessä.
  • BV:iin liittyy suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski, mutta BV:n yleistä seulontaa ei pidetä tarpeellisena vaatimattomien hoitotulosten perusteella.
  • BV:n mikrobilääkehoito auttaa hyvin oireisiin, mutta ei vähennä ennenaikaisuutta «Antibiotics are effective in the treatment of bacterial vaginosis in pregnancy but do not prevent preterm birth before 37 weeks.»A. Naisilla, joilla on aiemmin ollut ennenaikainen synnytys, hoito saattaa kuitenkin vähentää ennenaikaista kalvojen puhkeamista ja sikiön pienipainoisuutta «After previous preterm birth, antibiotics in pregnancy may possibly reduce the risk of preterm prelabour rupture of membranes and low birthweight in women with bacterial vaginosis.»D. Neuvola-asiakkaalta tulisi näin ollen tiedustella mahdollisen pahanhajuisen valkovuodon esiintymistä sekä spekulatutkimuksen yhteydessä kiinnittää huomiota mahdollisiin BV:n löydöksiin.
  • Jos esiintyy viitteitä BV:iin, tämä kannattaa riskiryhmään kuuluvilla hoitaa esim. paikallisella metronidatsolilla. Kontrolli hoidon jälkeen ei ole tarpeen, mutta hoito voidaan tarvittaessa uusia, jos oireet ilmenevät uudelleen.
  • Tippurin ja klamydian aiheuttama kohdunkaulan tulehdus tai oireeton kantajuus lisäävät ennenaikaisen synnytyksen, ennenaikaisen kalvojen puhkeamisen ja vastasyntyneen tulehdusten riskiä. Jos potilaan oireet, löydökset tai anamneesi antavat aihetta epäillä, tulisi nämä poissulkea esim. virtsatestillä; ks. «Klamydia»9 ja «Tippuri»10. Todettu infektio hoidetaan aktiivisesti.
  • Uusiutuva oireinen genitaaliherpes «Sukuelinherpes (herpes genitalis)»34 voidaan hoitaa suun kautta otettavalla asikloviirilla (200 mg × 5 × 5) tai valasikloviirilla (500 mg × 2 × 5).
  • Jos herpesepisodit toistuvat tiheästi, on suositeltavaa aloittaa profylaktisena lääkityksenä asikloviiri 400 mg × 2 synnytyksen lähestyessä raskausviikolta 36–38 tai ainakin suosittaa potilaalle lääkityksen aloittamista heti, jos herpesoireita alkaa ilmetä.
  • Primaarissa raskauden aikaisessa genitaaliherpeksessä on syytä varmistua diagnoosista (viruksen osoitus ja vasta-ainetestit) ja aloittaa asikloviirilääkitys. Tällöin kannattaa myös konsultoida erikoissairaanhoitoa (synnytystapana on yleensä keisarileikkaus, jos primaariherpestartunnasta on kulunut alle 6 viikkoa).

Virtsatieinfektiot

Listeria

  • Ks. myös «Listerioosi»37.
  • Listeria voi aiheuttaa vakavan kohdun ja sikiön infektion, johon liittyy merkittävä sikiömenetyksen mahdollisuus (keskenmeno, sikiön tai vastasyntyneen kuolema).
  • Vuosittain Suomessa todetaan kymmenkunta perinatologista listerioosia.
  • Vaikka listeria on maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri, merkittävimmän terveysuhan muodostavat kontaminoituneiden elintarvikkeiden myötä syntyvät epidemiat.
  • Sikiölle vaarallinen listerioosi ilman äidin oireista infektiota on erittäin epätodennäköinen, joten käytännössä listeriaa tulee epäillä epäselvästä syystä kuumeilevilla potilailla tai suoliston tai kohdun taholta oireilevilla kuumeisilla potilailla. Tällaiset kuumeiset potilaat tulee lähettää päivystyksellisesti sairaalatutkimuksiin ja -hoitoon.
  • Vasta-ainetutkimuksille ei neuvolatyössä ole tarvetta.

B-ryhmän streptokokki (GBS), Streptococcus agalactiae

  • B-ryhmän streptokokki esiintyy normaaliflooran osana n. 15–20 %:lla suomalaisesta fertiili-ikäisestä väestöstä emättimessä ja peräsuolessa.
  • Ennen systemaattisen GBS-seulonnan aloittamista Suomessa todettiin vuosittain 30–40 vakavaa vastasyntyneen varhaista streptokokki-infektiota, joissa tartunta oli saatu äidin synnytyskanavasta.
  • Seulontajärjestelmä GBS-kantajuuden toteamiseksi on johtanut vastasyntyneen GBS-taudin merkittävään vähenemiseen.
  • Neuvoloissa suositellaan otettavaksi kaikilta odottavilta äideiltä raskausviikolla 35–37 GBS-viljely emättimen suulta, perineumilta ja peräaukosta (sama näytteenottotikku). Tulos merkitään äitiyskorttiin. Synnytyssairaalassa GBS-positiivisille synnyttäjille annetaan synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi «Intrapartum antibiotic prophylaxis for known maternal group B streptococcal colonization appears to reduce early onset group B streptococcus disease in the newborn.»B.
  • Vaihtoehtona loppuraskauden GBS-viljelylle on synnytyssairaalassa tehtävä synnyttäjän PCR-pohjainen GBS:n osoitustesti. Seulontamenetelmän valinta vaihtelee sairaanhoitopiireittäin.
  • GBS-kolonisoitumisen ”hoitamisella” raskauden aikana ei saavuteta synnytyksenaikaisen altistuksen vähenemistä eikä paranneta raskauden ennustetta.

Muut infektiot

  • Äidin yleisinfektio lisää synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiä, vaikka infektio ei olisikaan genitaalialueella.
  • Septiset infektiot saattavat lisäksi tartuttaa sikiön istukan kautta.
  • Vain harvalla mikrobilla tiedetään olevan merkittävää teratogeenista potentiaalia. Tällaisia ovat kaikki herpesryhmän virukset, vihurirokko «Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-taudit)»38, toksoplasma «Toksoplasmoosi»39 ja parvovirus «Parvorokko»40.
  • Epäselvästä syystä kuumeilevan odottavan äidin kohdalla on muistettava raskauskomplikaatioiden mahdollisuus: onko viitteitä septisestä tilasta, onko viitteitä kohdun infektiosta, onko oireita ennenaikaisen synnytyksen käynnistymisestä?
  • Infektioiden yhteydessä kannattaa herkästi olla yhteydessä erikoissairaanhoitoon. On myös syytä muistaa, että toisinaan raskauden ajan yleisinfektio, esim. vesirokko «Vesirokko»41, saattaa olla taudinkuvaltaan hyvin raju ja vaatia sairaalahoitoa infektio-osastolla.
  • COVID-19: ks. «COVID-19-infektio ja muut koronavirusinfektiot»42 «COVID-19 ja tromboosi»43.

Raskauspahoinvointi evd

  • Pahoinvoinnin tunnetta ja lievää oksentelua pidetään raskauteen kuuluvana.
    • 70–90 % raskaana olevista kärsii vähintään lievästä pahoinvoinnista; vain alle 2 %:lla oireet ovat vaikeita.
    • Alkaa yleensä raskausviikoilla 5.–7., on pahimmillaan viikoilla 8.–12. ja lakkaa pian 2. trimesterin alettua. Oireet jatkuvat vain hyvin harvoin läpi koko raskauden.
    • Yleisempää ensisynnyttäjillä sekä monisikiö- ja rypäleraskauksissa
      • Voi toistua seuraavassa raskaudessa 20–40 %:lla, mutta ilmenee silloin yleensä lievempänä.
  • Diagnoosi perustuu oireisiin.
    • Aamut ovat yleensä hankalimpia.
    • Oksentelu ei vaaranna sikiötä tai raskautta.
    • Painoa seurataan neuvolassa tarvittaessa tihennetysti.
  • Useimmiten ruokavaliohoito riittää, ks. potilasohje «Raskauspahoinvointi»44.
    • Pieni välipala aamulla ennen ylösnousua saattaa helpottaa.
    • Pieniä aterioita ja nesteitä usein, jopa 1–2 t välein.
    • Kylmät ruoat, välipalat ja hedelmät saattavat sopia lämmintä ruokaa paremmin.
    • Kahvia ja happamia juomia vältetään.
    • Rasvaisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia vältetään. Hiilihydraattipitoinen ravinto (puurot, leivät, peruna, korput) sulaa helpommin.
    • Mahdolliset rautavalmisteet tauotetaan väliaikaisesti.
    • Raskaana oleva tietää yleensä itse, mikä sopii parhaiten.
    • Ärsyttäviä hajuja ja makuja kannattaa välttää.
    • Lepo voi helpottaa oloa.
  • Lääkehoitoa voi turvallisesti kokeilla, mutta tehosta ei ole kunnollista näyttöä.
  • Joskus terveyskeskuksessa annettu 1–2 l nesteytys suonensisäisesti voi helpottaa tilannetta, jos nesteet eivät pysy sisällä.
    • Esim. aluksi Ringer 2 l 2–4 t:n kuluessa
    • Tarvittaessa jatkoon 500 ml G5:tä, mutta ennen G5:n antoa tulee antaa tiamiinia 250 mg i.v. hitaasti.
  • Hyperemesis gravidarum on hankalin muoto.
    • Vaikeus arvioidaan kliinisesti.
    • Oksentelu on runsasta ja voi aiheuttaa ylävatsakipua ja oksennukseen veriviiruja.
    • Voi johtaa dehydraation ja yli 5 %:n painon laskuun (verrattuna raskautta edeltäneeseen painoon).
    • Mitataan verenpaine ja syke.
    • Tehdään kaikukuvaus (sikiöiden määrä ja rypäleraskauden poissulku).
    • Elektrolyyttien ja maksaentsyymien pitoiduuset voivat olla poikkeavat.
    • Sairaalahoitoa nesteytyksineen saatetaan tarvita.

Muiden tavallisten raskausvaivojen hoitoperiaatteet

Närästys

Ummetus evd

Suonenveto

Päänsärky ja migreeni

  • Kuten useimmissa raskauden ajan vaivoissa, ensisijaisena hoitomuotona suositaan lääkkeettömiä hoitoja: lepoa, terveellisiä elintapoja, ärsykkeiden välttämistä, niskan ja hartioiden hierontaa ja muita fysikaalisen hoidon tarjoamia mahdollisuuksia.
  • Hankalissa tilanteissa voidaan käyttää myös lääkitystä. Parasetamoli tai tämän ja kodeiinin yhdistelmä on ensisijainen kipulääkitys, mutta tilapäisesti voi myös esim. ibuprofeenia ja ketoprofeenia käyttää. Kuitenkin suuria annoksia tulee välttää lähellä synnytystä.
  • Hankalien migreenikohtausten hoidossa sumatriptaania voi käyttää satunnaisesti.
  • Ergotamiinivalmisteet ovat vasta-aiheisia.
  • Pahoinvointilääkkeet, kuten metoklopramidi ja B6-vitamiini, voivat tuoda osaltaan lievitystä migreeniin. Migreenin estolääkityksenä voi harkita metoprololin, nifedipiinin tai magnesiumin käyttöä.

Depressio evd

  • Normaaliin raskauteen kuuluvassa kehityskriisissä esiintyy hyvin usein niin pelkoa ja jännitystä kuin myös mielialan laskua. Kuitenkin raskauden sairaalloinen ahdistuneisuus, paniikkioireet tai masennus tulisi tunnistaa ja saattaa terapian piiriin «There is insufficient evidence of the effect of psychosocial and psychological interventions for treating antenatal depression.»D; ks. «Raskausajan mielenterveyden häiriöt»7.
  • Hälyttäviä oireita ovat univaikeudet ja aikaiset aamuheräämiset, jatkuva ruokahaluttomuus ja pahoinvointi, ylenmääräinen pessimismi ja syyllisyydentunne, sekä myös epäadekvaatti huolettomuus tai orientoitumattomuus.
  • Jos tarvitaan lääkitystä depression hoidoksi, eniten kokemusta on kertynyt sitalopraamista. Koska vastasyntyneen vieroitusoireita esiintyy yleisesti, suositellaan mahdollisuuksien mukaan lääkityksen lopettamista tai annoksen pienentämistä muutama viikko ennen oletettua synnytyksen ajankohtaa.

Allerginen nuha

  • Paikalliset lääkeaineet silmiin ja sieraimiin käytettyinä ovat sallittuja raskauden aikana.
  • Ns. vanhoista antihistamiineista hydroksitsiinia on käytetty laajasti ilman raportoituja vakavia haittavaikutuksia. Sen haittavaikutuksena on väsymys.
  • Uudemmista antihistamiineista voi käyttää setiritsiiniä ja loratadiinia.

Selkäsärky evd

  • Selkävaivojen hoito ja ehkäisy fysioterapian ja ergonomisen neuvonnan avulla on hyödyllistä.
  • Takalantion kivusta kärsiviä naisia on hoidettu lantion stabiiliutta lisäävällä tukivyöllä.
  • Jos selkäkipu pahenee öisin, kannattaa kokeilla vatsaa tukevan kiilatyynyn käyttöä.

Näöntarkkuus

  • Raskauden aikana elimistöön kertyy nestettä, joka voi aiheuttaa linssin taittovoiman muutoksen tilapäisesti. Koettu näöntarkkuus heikkenee, usein miinustaittoisuuden suuntaan.
  • Tilanne korjautuu pikkuhiljaa raskauden jälkeen.

Ravinto, nautintoaineet, elintavat

Ravinto evd

Liikunta evd

Sukupuolielämä

  • Sukupuolielämä ei ole vahingollista normaalille raskaudelle.
  • Yhdynnöistä on syytä pidättäytyä, jos esiintyy taipumusta verisiin vuotoihin tai ennenaikaisen synnytyksen uhka on olemassa.

Tupakka evd

  • Nikotiini kulkeutuu vapaasti istukan läpi ja sikiö altistuu samoille pitoisuuksille kuin tupakoiva äitinsä.
  • Usein tupakoivien äitien vastasyntyneet ovat itkuisia ja ärtyisiä.
  • Sikiökautisen tupakka-altistuksen on poikalasten kohdalla todettu vähentävän myöhempää siittiötuotantoa altistaen tuleville lapsettomuusongelmille.
  • Tupakka heikentää istukan toimintaa ja lisää sen ennenaikaisen irtautumisen riskiä. Erityisen tärkeää tupakoinnin lopettaminen on tilanteissa, joissa todetaan istukan toimintahäiriö ja sikiön pienikasvuisuus.
  • Nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää myös raskauden aikana. Suositaan lyhytvaikutteisia valmisteita «Tupakoinnin lopettaminen ja nikotiiniriippuvuuden hoito»4.

Alkoholi evd

  • Ks. myös «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»5
  • Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi, ja sikiöllä pitoisuus saattaa nousta jopa suuremmaksi kuin äidillä.
  • Alkuraskauden runsas ja erityisesti humalahakuinen alkoholin käyttö voi johtaa mm. sydämen ja raajojen epämuodostumiin.
  • Alkoholin käytön jatkuminen raskauden toteamisen jälkeen (1. trimesterin jälkeen) voi johtaa ns. FASD-oireyhtymän (foetal alcoholic spectrum disorders «Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät»46) kehittymiseen, jolle luonteenomaista ovat pienikasvuisuus, pienipäisyys, erilaiset neurologiset oireet ja kehitysvammaisuus sekä tyypilliset kasvojenpiirteet.
  • Lähetä herkästi äitiyspoliklinikkaan «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»5 ja tee ennakollinen lastensuojeluilmoitus «Lastensuojelun tukitoimet»47.
  • Fosfatidyylietanolin määritys (B-PEth) on spesifinen alkoholin käyttöä kuvaava verikoe, ja se on käyttökelpoinen myös raskausaikana.

Muut päihteet evd

  • Ks. myös «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»5.
  • Päihderiippuvuus (alkoholi, huumeet, päihtymistarkoituksessa käytettävät lääkkeet) on merkittävä psykososiaalinen ongelma, johon erityisesti raskauden aikana kannattaa panostaa «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»5.
  • Päihteidenkäyttöön liittyy usein psyykkisiä ongelmia, parisuhdeongelmia sekä myöhemmin lastensuojelullisen selvittelyn tarve.
  • Lähete äitiyspoliklinikkaan ja tee ennakollinen lastensuojeluilmoitus «Lastensuojelun tukitoimet»47
  • Hasis ja marihuana
    • Vaikuttava aine tetrahydrokannabinoli läpäisee helposti istukan.
    • Ei ole todettu lisääntynyttä epämuodostumien tai keskenmenon riskiä.
    • Vähentää istukan verenkiertoa ja sikiön ravinnonsaantia, lisää vastasyntyneen pienipainoisuuden riskiä.
  • Amfetamiini
    • Saattaa aiheuttaa sydänvikoja, pään ja aivojen kehityshäiriöitä ja kitahalkioita.
    • Aliravitsemuksen ja yksipuolisen ravinnon saannin riski kasvaa.
    • Istukan verenvirtaus heikkenee ja sikiön kasvu hidastuu.
    • Verenpaineen kohoamisen, ennenaikaisen lapsivedenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja infektion riskit kasvavat.
  • Kokaiini
    • Saattaa aiheuttaa näköhermon surkastumista ja muita silmän kehityksen häiriöitä.
    • Istukan verenvirtaus heikkenee ja sikiön kasvu hidastuu.
    • Ennenaikaisen synnytyksen ja istukan ennenaikaisen irtautumisen riskit kasvavat.
  • Opioidit
    • Ei ole osoitettu erityistä epämuodostumariskiä.
    • Verenvuodon ja istukan ennenaikaisen irtautumisen riski kasvaa.
    • Sikiön hapenpuutteen riski kasvaa.
    • Ennenaikaisen lapsivedenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja infektioiden riskit kasvavat.
    • Vastasyntynyt voi kärsiä vaikeista vieroitusoireista.

Lisätietoa sikiölle haitallisista ulkoisista tekijöistä: Teratologinen tietopalvelu, HUS; arkisin klo 9–13, puh. 09-47176500 «https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/aidin-laakeneuvonta-teratologinen-tietopalvelu»4. Kirjalliset konsultaatiot sähköisellä ammattilaisten yhteydenottolomakkeella «https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/aidin-laakeneuvonta-teratologinen-tietopalvelu»4.

Kirjallisuutta

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Äitiysneuvolaopas – suosituksia äitiysneuvolatoimintaan «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-972-5»1
  2. Stocky A, Lynch J. Acute psychiatric disturbance in pregnancy and the puerperium. Baillieres Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2000 Feb;14(1):73-87. «PMID: 10789261»PubMed
  3. Ruokavirasto. Elintarvikkeiden turvallisen käyttön ohjeet. «https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/»5
  4. Kaaja RJ, Greer IA. Manifestations of chronic disease during pregnancy. JAMA 2005 Dec 7;294(21):2751-7. «PMID: 16333011»PubMed
  5. Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara A-L, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana: "Skylla ja Kharybdis" (2. uudistettu p.). Helsinki: Lääkelaitos, 2008.
  6. Benitz WE. Perinatal treatment to prevent early onset group B streptococcal sepsis. Semin Neonatol 2002;7(4):301-14. «PMID: 12401300»PubMed
  7. Verani JR, Schrag SJ. Group B streptococcal disease in infants: progress in prevention and continued challenges. Clin Perinatol 2010;37(2):375-92. «PMID: 20569813»PubMed