Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä
24.8.2026

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Kehityksellisellä kielihäiriöllä tarkoitetaan tässä suosituksessa kielellisen kehityksen häiriötä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti kielen omaksumiseen, kielelliseen toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.
  • Kehityksellinen kielihäiriö on pysyvä neurokehityksellinen häiriö.
  • Kielihäiriöisyys voi jäädä tunnistamatta erityisesti, kun lapsen puhe on äänteellisesti ymmärrettävää. Kuullun puheen ymmärtämisvaikeutta voi olla vaikea tunnistaa arjessa.
  • Jotta lapsi saa asianmukaiset tukitoimet, on suositeltavaa, että kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosi annetaan aina, kun puheterapeutin ja psykologin tutkimuksissa on todettu merkittäviä arjen toimintakykyyn ja uusien asioiden oppimiseen vaikuttavia kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteita.
  • Riittävä kielellinen toimintakyky kotona ei kuvaa kielihäiriön aiheuttamaa haittaa kodin ulkopuolella, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
  • Vaikka kehityksellinen kielihäiriö on luotettavimmin diagnosoitavissa noin 4 vuoden iästä lähtien, tukitoimet on aloitettava heti epäilyn herätessä.
  • Sekä diagnosointi että kuntoutuksen ja muiden tukitoimien suunnittelu edellyttävät moniammatillista ja monialaista yhteistyötä.
  • Kun lapsella tai nuorella havaitaan ongelmia vuorovaikutuksessa, tunne-elämän hallinnassa tai käyttäytymisessä, kehityksellisen kielihäiriön mahdollisuus on tärkeää huomioida.
  • Lähiaikuisten ohjaus on keskeinen osa kuntoutusta.
  • Kuvien ja tukiviittomien käyttö (AAC-keinot), helpottavat kommunikointia kielihäiriöisen lapsen kanssa ja vähentävät kielihäiriön seurauksia, kuten oppimisen, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia.
  • Monikielisillä lapsilla kehityksellinen kielihäiriö tulee esille kaikissa lapsen käyttämissä kielissä, mutta sekä kielihäiriön ilmiasu että vaikeusaste voivat vaihdella kielikohtaisesti. Kun lapsi hallitsee arkikielen sanaston, kehityksellinen kielihäiriö jää lähiympäristössä herkästi havaitsematta.
  • Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat
    • riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa
    • riittävä, oikein ajoitettu ja kohdennettu kuntoutus, jonka myötä lapsen toimintakyky vahvistuu selvästi
    • vanhempien ja muiden lähiaikuisten sitoutuminen lapsen kuntoutukseen ja arjen tukitoimiin (erityisesti arjessa käytetty runsas kuvatuki)
    • kielellisten vaikeuksien ja toimintakyvyn puutteiden huomiointi varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
  • Jokaisella hyvinvointialueella laaditaan ja otetaan käyttöön lasten ja nuorten kehityksellisen kielihäiriön alueellinen hoitoketju, ks. kohta Työryhmän suositus hoidon porrastuksesta «A1»2.
  • Suosituslauseet on koottu lisätietoaineistoon «Kehityksellinen kielihäiriö (lapset ja nuoret), suosituslauseet koottuna»1.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) kehityksellisen kielihäiriön
    • diagnosointia
    • kuntoutusta
    • muita tukitoimia.
  • Lasten ja nuorten toimintaympäristöissä käytettävät tukitoimet edistävät myös yli 18-vuotiaiden kielihäiriöisten toimintakykyä ja uusien asioiden oppimista.
  • Suosituksessa käsitellään myös varhaislapsuuden kielellisiä vaikeuksia, jotka eivät vielä ole luokiteltavissa kehitykselliseksi kielihäiriöksi.
  • Suosituksessa käsitellään monimuotoiseen kehityshäiriöön, autismikirjon häiriöön tai älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä vain erotusdiagnostiikan osalta, mutta suositusta on mahdollista soveltaa myös näihin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten kuntoutuksessa.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää lasten ja nuorten kehityksellisen kielihäiriön diagnosointia, vaikeusasteluokittelua ja kuntoutuskäytäntöjä, tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi sekä lisätä yleistä tietoutta kehityksellisestä kielihäiriöstä.
  • Yksilön ja perheen näkökulmasta suosituksen tavoitteena on edistää kielihäiriöisen lapsen tai nuoren toimintakykyä ja osallisuutta arjessa, vähentää häiriön aiheuttamaa haittaa, parantaa elämänlaatua sekä ennaltaehkäistä pitkäaikaisongelmia.
  • Suositusta laadittaessa on huomioitu potilasjärjestön (entinen Aivoliitto) teettämässä kyselyssä esiin nousseet potilaiden ja heidän huoltajiensa näkökulmat.

Kohderyhmä

  • Suositus on ensisijaisesti kohdennettu kehityksellistä kielihäiriötä tutkiville ja kuntouttaville sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöille, yksityisen sektorin terveydenhuollon ammattihenkilöille ja kuntouttajille, varhaiskasvatuksen, koulun ja toisen asteen oppilaitosten työntekijöille sekä alueellisille kuntoutustyöryhmille ja kolmannen sektorin henkilöstölle.
  • Suosituksen yleiskielinen potilasversio (päivityksessä) on tarkoitettu erityisesti kielihäiriöisten lasten ja nuorten vanhemmille.

Määritelmät

  • Kehityksellinen kielihäiriö (developmental language disorder, DLD) on häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iänmukaisesti. Myös kielellinen päättelykyky on usein merkittävästi ikäodotuksia heikompi, mutta näönvarainen päättelykyky normaali. Häiriön syynä ei ole neurologinen vamma tai sairaus, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden (esim. merkittävät puutteet lapsen kasvuympäristössä, vuorovaikutuksen niukkuus tai monikielinen kasvuympäristö) poikkeavuus. Ne voivat kuitenkin olla myötävaikuttavia tekijöitä, jotka on syytä huomioida.
  • Kehityksellistä kielihäiriötä on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi ja kielelliseksi erityisvaikeudeksi (specific language impairment, SLI).
  • Tässä suosituksessa käytetään WHO:n ICD-11-luokitusta mukailevaa termiä kehityksellinen kielihäiriö ja annetaan tutkimusnäyttöön perustuva suositus diagnoosikriteereistä.
  • Suosituksessa käytetty muu terminologia, tutkimuksiin liittyvä sanasto ja lääketieteellisissä teksteissä esiintyvät käsitteet löytyvät Potilasedustajien käsikirjan taulukosta Outoja sanoja ja terminologiaa «Esipuhe (Potilasedustajien käsikirja)»1.

Esiintyvyys

Kliininen oirekuva

Etiologia

Myötävaikuttavat tekijät

  • Kehityksellisen kielihäiriön aiheuttamaa haittaa voivat lisätä seuraavat tekijät (olematta etiologisia tekijöitä).

Ruutuaika

Sosioemotionaaliset tekijät

Kaksosten keskenään käyttämä kieli

Välikorvatulehdukset

Kaksi- tai monikielisyys

Seulonta

Kuva 1.

Kielenkehityksen viiveen selvittely

Diagnoosikriteerit

  • Suositus 7: Diagnostiikka perustuu Suomessa tässä vaiheessa käytössä olevan ICD-10-tautiluokituksen kriteereihin (ks. «https://www.terveysportti.fi/apps/icd/»5 (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Englanninkielinen ICD-11-tautiluokitus on julkaistu toukokuussa 2019, ja suomenkielinen versio julkaistaan viimeistään muutaman vuoden sisällä.
    • Alkuperäisessä WHO:n ICD-10-tautiluokituksessa ei ole –2 SD:n (standard deviation, keskihajonta) kriteerejä (ks. lisätietoa «Kehityksellisen kielihäiriön diagnoosikriteerit WHO:n julkaisemassa ja suomennetussa ICD-10-luokituksessa»7), jotka on sisällytetty ICD-10:n suomenkieliseen versioon.
    • Jo –1,25 SD:n testitulos kielellisissä testeissä voi haitata merkittävästi lapsen kielellistä toimintakykyä ja oppimista «McGregor KK. How We Fail Children With Development...»82.
    • Sekä testitulosten että lapsen kielellistä toimintakykyä ja kommunikointia koskevien havaintojen tulkinta edellyttää hyvää perehtyneisyyttä kielihäiriöisyyteen, tutkimusmenetelmiin ja tutkimusmenetelmien psykometrisiin ominaisuuksiin. Testitulokset voivat vaihdella tutkimuskerrasta toiseen. Korrelaatiot eri testien välillä voivat myös olla heikkoja, koska testit saattavat mitata erilaisia osataitoja, testien luotettavuudessa voi olla rajoituksia ja testaustilanteissa voi ilmetä lapsen kielelliseen toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
    • Testien luotettavuutta ja käytettyjä standardointiaineistoja koskevat tiedot ovat tärkeitä testituloksia arvioitaessa.
    • Diagnoosi annetaan kielihäiriöisyyteen hyvin perehtyneiden asiantuntijoiden tunnistaman kliinisen ilmiasun ja tutkimustulosten perusteella «Leonard L. Children with specific language impairm...»3.
  • Puheen tuottamisen häiriö (F80.1; expressive language disorder):
    • Kyseessä on puheilmaisun vaikeus, johon ei sisälly merkittävää kielellistä ymmärtämisvaikeutta.
    • Puheen tuottamiseen painottuvaan häiriöön (F80.1) sisällytetään tässä suosituksessa myös verbaalinen dyspraksia (puheliikkeiden ohjailuvaikeus), jossa lapsen kyky ohjailla puheliikkeitä kehittyy huomattavasti ikäodotuksia hitaammin. Verbaaliseen dyspraksiaan liittyy usein vähintään lieviä puutteita kielellisessä toimintakyvyssä. Verbaalisen dyspraksian diagnostiikassa ei edellytetä edellä mainittujen hajontakriteereiden täyttymistä.
  • Puheen ymmärtämisen häiriö (F80.2; receptive language disorder):
    • Lähes aina myös kielellisessä ilmaisukyvyssä on merkittävää häiriötä, ja poikkeavuudet sanojen ja äänteiden tuottamisessa ovat yleisiä.
  • Suositus 8: Jos lapsella on sekä ilmaisun että ymmärtämisen häiriö, käytetään diagnoosia F80.2.
  • Jos lapsen puhe on niukkaa tai epäselvää tai sana- tai lauserakenteissa on poikkeavia piirteitä, toimintakykyä heikentävä häiriö on todennäköinen.
  • Pelkät testitulokset eivät riitä vanhempien lasten kielihäiriön arviointiin, vaan myös häiriön aiempi kehitys on huomioitava. Vaikka nykyiset vaikeudet olisivat lieviä, aiemmin todetut merkittävät ongelmat voivat edelleen heikentää kielellistä toimintakykyä.
  • Monikielisessä ympäristössä kasvaville lapsille, joilla on todettu kielellisen kehityksen haasteita, ei ole erillisiä diagnoosikriteereitä. Kielelliseen toimintakykyyn vaikuttaa aina myös keskimääräinen kielikohtainen altistumisen määrä ja laatu vuosien varrella. Kielellistä toimintakykyä arvioitaessa korostuvat asiantuntijoiden tunnistama kliininen ilmiasu ja tutkimustulokset. Kielellinen toimintakyky on tärkeää tutkia niillä kielillä, joita käytetään merkittävässä määrin lapsen kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
  • Suositus 9: Työryhmä suosittelee diagnoosia F80.1 tai F80.2 käytettäväksi myös silloin, kun asiantunteva moniammatillinen työryhmä toteaa kehityksellisen kielihäiriön, vaikka suomennetun ICD-10:n edellyttämät hajontakriteerit eivät täyttyisi.
  • Suositus 10: Työryhmä suosittelee diagnoosia F80.8 (muu puheen ja kielen kehityksen häiriö) käytettäväksi silloin, kun kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosia ei voida asettaa, mutta lapsella todetaan merkittävää vaikeutta kielellisessä toimintakyvyssä. Esimerkiksi jos lapsella todetaan pragmaattisen kielenkäytön vaikeus, mutta ei ole todettu autismikirjon häiriötä, tai jos häiriöstä on vahva epäily, mutta lapsen iän tai kaksi- tai monikielisyyden vuoksi tarvitaan kehitysseurantaa. Diagnoosia F80.9 (tarkemmin määrittelemätön puheen ja kielen kehityshäiriö) suositellaan käytettäväksi silloin, kun lapsen toimintakyky arkiympäristössä viittaa kehitykselliseen kielihäiriöön, mutta puheterapeutin ja psykologin tutkimuksia ei ole vielä tehty, tai kun lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon muun muassa diagnosointia varten.

Diagnostiikka

Haitan aste

  • Kehityksellisen kielihäiriön vaikeusastetta arvioidaan aina myös toiminnallisen haitan perusteella.
  • Kehityksellisen kielihäiriön haitan aste vaihtelee. Ks. kuva «Kielenkehityksen viiveen selvittely»1.
  • Samantasoiset kielelliset vaikeudet haittaavat eri lapsia eri tavoin. Lapsen kasvu- ja toimintaympäristön aikuiset voivat tukea lapsen oppimista ja selviytymistä.
  • Lapsi, jolla on hyvä näönvarainen toimintakyky, saattaa pystyä päättelemään lause- tai tilanneyhteyden perusteella esimerkiksi puutteellisesti kuulemiaan tai tunnistamiaan sanoja «Botting N. Non-verbal cognitive development and la...»96.
  • Työryhmän kokemuksen mukaan lapsi, jolla on hyvä näönvarainen toimintakyky, voi silti kärsiä kehityksellisestä kielihäiriöstä huomattavan paljon.
  • Suositus 16: Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta suositellaan, kun lapsella tai nuorella on todettu kielenkehityksen vaikeus, arjen toimintakykyhaitta on huomattava ja kuntoutustarve on vähintään vuosi. Ks. lisätietoa «Kelan etuuksia lapselle tai nuorelle, jolla on kehityksellinen kielihäiriö»12.

Erotusdiagnostiikka

Monikielisyys ja kehityksellinen kielihäiriö

Liitännäisoireet

Ennuste ja seurannaisvaikutukset

Hoito ja kuntoutus

  • Suositus 29: Hyvään hoitoon kuuluvat vanhempien ohjaus, vanhempien sitoutumisen sekä vanhempien ja lapsen aktiivisen osallistumisen tukeminen ja tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja koulussa «Autti-Rämö I. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioint...»150, «World Health Organization (WHO). Rehabilitation in...»151.
  • Suositus 30: Kielihäiriöiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa asetetaan realistiset, selkeät, konkreettiset ja mitattavat arjen toimintakyvyssä ja osallistumisessa näkyvät tavoitteet. Ks. lisätietoa «Kuntoutus»21.
    • Kuntoutustavoitteita määriteltäessä huomioidaan lapsen taidot ja toimintakyvyn puutteet, kognitiiviset kyvyt, kiinnostuksen kohteet sekä perheen tarpeet, toiveet ja voimavarat.
    • Kuntoutusjakson kesto sovitaan etukäteen.
    • Kuntoutuksen vaikutusta arvioidaan kuntoutusprosessin aikana. Tarvittaessa kuntoutustavoitteita voidaan muokata tai muuttaa.
    • Esimerkkejä konkreettisista kuntoutustavoitteista on suosituksen lisätietoaineistossa «Esimerkkejä kielihäiriöisen lapsen puheterapian kuntoutustavoitteista»22.
    • Lapselle varhaiskasvatuksessa, koulussa tai terveydenhuollossa tehtävässä yksilöllisessä varhaiskasvatus-, opetus- tai kuntoutussuunnitelmassa huomioidaan kielellinen ja yleinen toimintakyky sekä lapsen ja hänen perheensä tarpeet, toiveet ja voimavarat.
  • Suositus 31: Kognitiivisesta kyvykkyydestä ja diagnoosista riippumatta on suositeltavaa järjestää kuntoutusta, jos asiantunteva työryhmä toteaa, että kuntoutuksesta on odotettavissa merkittävää apua toimintaan ja osallistumiseen arjessa.
    • Kuntoutuksen järjestäjä riippuu muun muassa ongelman vaikeusasteesta ja kuntoutuksen vaativuudesta. Kuntoutusta voidaan hakea Kelasta, jos kaikki vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lain edellyttämät kriteerit täyttyvät.
  • Suositus 32: Vaikka kuntoutusmahdollisuudet vaihtelevat kotipaikkakunnan mukaan, on pyrittävä valtakunnallisesti tasavertaiseen käytäntöön.

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (AAC) apuna arjessa

  • Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (AAC-keinot), kuten kuvien ja tukiviittomien käyttö, helpottavat kommunikointia kielihäiriöisen lapsen kanssa ja vähentävät kielihäiriöisyyden seurauksia, kuten oppimisen, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia.
  • AAC-keinojen käyttö ei hidasta puheen ja kielen kehittymistä vaan edistää sitä. Menetelmät valitaan yksilöllisesti. Ks. lisätietoa «Kielihäiriöisten lasten puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio- (AAC) ja muut oppimista ja toimintakykyä tukevat visuaaliset keinot»16.
  • Suositus 33: AAC-keinojen käytön aloittaminen on suositeltavaa aina, kun ymmärtämis- tai ilmaisuvaikeudet haittaavat vuorovaikutusta tai aiheuttavat esimerkiksi käytösongelmia.
  • Kuvat ja tukiviittomat havainnollistavat ja jäsentävät toimintaa ja auttavat lasta ymmärtämään kuulemaansa puhetta mahdollisimman hyvin. Lisäksi ne auttavat keskustelukumppaneita ymmärtämään lapsen vaikeaselkoista puhetta, helpottavat tapahtumista ja muutoksista kertomista lapselle ja toimivat muistin tukena. Niiden avulla voidaan opetella käsitteitä ja kartuttaa sanavarastoa.
    • Kuvia voidaan hyödyntää myös kielihäiriöisen lapsen tutkimus- ja haastattelutilanteessa. Kuvat auttavat kielihäiriöisiä lapsia ja nuoria ymmärtämään paremmin ohjeita, kysymyksiä ja selityksiä. Ne tukevat myös mielipiteiden, ajatusten ja tunteiden ilmaisua sekä kuunteluun keskittymistä. Ks. lisätietoa «Kuvat apuna kielihäiriöisten lasten ja nuorten haastattelussa, palautteen annossa ja kuntoutustavoitteiden laatimisessa»11.
    • Jos kehityksellinen kielihäiriö on erittäin vaikea, AAC-keinojen laaja käyttö on keskeinen kuntoutuksen väline.
    • Perheelle voidaan suositella tukiviittomaopetusta tai hyvinvointialueen vammaispalvelusta haettavaa kommunikaatio-ohjausta. Vaativampien kommunikoinnin apuvälineiden tarvetta arvioidaan alueellisissa Tikoteekeissä tai apuvälinekeskuksissa.

Puheterapia

Muut hoito- ja kuntoutusmenetelmät

  • Toimintaterapia:
  • Neuropsykologinen kuntoutus:
    • Suositus 39: Lapsi tai nuori, jolla on kehityksellinen kielihäiriö, voidaan ohjata neuropsykologiseen kuntoutukseen, jos koulun riittävistä tukitoimista huolimatta ilmenee vaikeita oppimisen, tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen tai vuorovaikutuksen ongelmia. Ks. lisätietoa «Neuropsykologinen kuntoutus lasten ja nuorten kehityksellisessä kielihäiriössä»26.
    • Lasten ja nuorten neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta, joka voi kohdistua
      • tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin
      • kielellisiin vaikeuksiin
      • näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksiin
      • lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksiin
      • muisti- ja oppimisstrategioiden vaikeuksiin
      • sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin.
    • Käytettävien menetelmien valintaan vaikuttavat kuntoutustavoitteiden lisäksi lapsen tai nuoren ikä ja taitotaso.
    • Kuntoutussuositus ja kuntoutuksen tavoitteet määritellään aina neuropsykologin tutkimuksen tai psykologin moniammatillisessa tiimissä tekemän laajan psykologisen tutkimuksen perusteella.
    • Neuropsykologisessa kuntoutuksessa otetaan huomioon kuntoutettavan kognitiivisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi toiminta- ja oppimisympäristö.
    • Kuntoutus voi olla yksilöllistä, ryhmässä tapahtuvaa tai etäkuntoutusta, ja se toteutetaan yleensä yksityisellä palveluntuottajalla, joskus myös erikoissairaanhoidossa tai kotikunnassa.
    • Kuntoutuksella on aina alku ja loppu. Kuntoutuksen jatko arvioidaan kuntouttavan neuropsykologin kuntoutuspalautteen ja lähettävän tahon harkinnan perusteella.
  • Musiikkiterapia:
    • Musiikkiterapian vaikutuksista lapsen kehitykselliseen kielihäiriöön (kielelliseen toimintakykyyn) ei ole laadukkaita tutkimuksia.
  • Kommunikoinnin apuvälineet:
    • Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan puhetta tukevia tai korvaavia yksinkertaisia tai teknisesti hyvinkin monimutkaisia apuvälineitä.
    • Yleisimmin käytettyjä ovat esimerkiksi kuvataulut ja -kansiot sekä nykyisin myös vastaavat mobiilisovellukset, joiden avulla lasta voidaan auttaa kommunikoimaan ja ymmärtämään muiden puhetta. Ne auttavat myös, kun lapsi ei puhu lainkaan tai lapsen puhe on huomattavan vaikeaselkoista.
    • Varsinaisesta puhekommunikaattorista (joka tuottaa synteettistä tai ennalta tallennettua puhetta) on vain harvoin hyötyä lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö.
    • Tietokoneen ja mobiililaitteiden käyttö kirjoittamis- ja kommunikointivälineenä voi olla aiheellista, jos
      • puhe on huomattavan vaikeaselkoista
      • kynällä kirjoittaminen on huomattavan työlästä.
    • Apuvälineitä voidaan käyttää yksilöllisen harkinnan mukaan myös kielellisen vuorovaikutuksen peruselementtien harjoittelussa.
    • Kommunikaatioapuvälineen tarpeen arviointia voidaan tehdä erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksessa tai vastaavissa hyvinvointialueiden yksiköissä.
    • Kommunikaatioapuvälineen käytön harjoitteluun on mahdollista myös saada kommunikaatio-ohjausta. Kommunikaatio-ohjaus myönnetään vammaispalvelulain mukaisesti valmennuksena, ja sitä haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalvelusta.
  • Sopeutumisvalmennus:
  • Kuntoutusohjaus:
    • Joissakin erikoissairaanhoidon kuntoutustyöryhmissä on kuntoutusohjaaja, joka toimii lasten kuntoutuksen ja muiden tukitoimien asiantuntijana koti-, varhaiskasvatus- ja koulukäynneillä.
  • Tulkkipalvelut:
    • Lapsi tai nuori voi saada puhevammaisille tarkoitettua tulkkipalvelua, jos kielihäiriö tai huomattava puheliikkeiden ohjailun vaikeus haittaa oleellisesti esimerkiksi asiointia kodin ulkopuolella, opiskelua, harrastamista tai muuta osallistumista. Edellytyksenä on, että lapsi kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla, ks. Kelan verkkosivut «https://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu»13.
  • Koulun tukitoimet ja erityiskoulut:
  • Toiseen asteen opintojen tukimuodot:
    • Kielihäiriö on pysyvä ominaisuus. Kielihäiriöinen nuori tarvitsee erilaisia oppimisen ja opiskelun tukikeinoja myös toisen asteen opinnoissa.
    • Kielihäiriöisen nuoren jatko-opintojen suunnittelu jo hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä on keskeinen keino tukea nuorta jatko-opinnoista selviämisessä ja suuntautumisessa työmarkkinoille opintojen jälkeen.
    • Ks. lisätietoa «Kelan etuuksia lapselle tai nuorelle, jolla on kehityksellinen kielihäiriö»12.

Seuranta

  • Suositus 40: Hoidosta vastaava taho (hyvinvointialueen perustaso tai erikoissairaanhoito) seuraa kielihäiriöisen lapsen toimintakyvyn kehittymistä ja päivittää tarvittaessa kuntoutussuunnitelman, useimmiten vuosittain. Toimintakyvyn kehittymistä arvioitaessa on tärkeää, että käytettävissä ovat sekä kuntouttajien palautteet että ajankohtaiset vanhempien, varhaiskasvatuksen ja koulun havainnot arjen tilanteista ja oppimisesta.
  • Kouluiässä seuranta jatkuu kouluterveydenhuollossa. Lakisääteisissä terveystarkastuksissa (ja tarvittaessa niiden välissä) huomioidaan ajankohtaiset oppimisen tuen tarpeet ja tukitoimien riittävyys. Seuranta jatkuu tarvittaessa myös erikoissairaanhoidossa.
  • Suositus 41: Hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivitys suositellaan toteutettavaksi moniammatillisesti ja monialaisesti paikallisen hyvinvointialueen hoitoketjujen mukaisesti.
  • Suositus 42: Lapsen tai nuoren ajankohtainen kuntoutussuunnitelma on suositeltavaa liittää oppimisen tuen asiakirjoihin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulussa. Tähän tarvitaan vanhemman tai huoltajan lupa.
    • Nivelvaiheisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jos lapsi on tarvinnut erityistä tukea varhaiskasvatuksessa, on tärkeää varmistaa riittävän oppilaskohtaisen tuen jatkuminen perusopetuksessa, ja jos lapsella on ollut erityisen tai oppilaskohtaisen tuen tarve peruskoulussa, oppilaskohtaisen tuen tarve jatkuu useimmiten toisen asteen opinnoissa.
  • Suositus 43: Peruskoulun 8. luokan laajassa tarkastuksessa ennakoidaan kielihäiriön mahdollista vaikutusta ammatinvalintaan ja peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
  • Suositus 44: Peruskoulun 9. luokan aikana tehdään tarvittaessa nuoren ja opinto-ohjaajan yhdessä tekemän jatko-opiskelusuunnitelman pohjalta lausunto jatko-opiskelua varten, jotta tarvittavat tukitoimet jatkuvat.
  • Osa nuorista tarvitsee ammatinvalintaa tukevia tutkimuksia tai erityisammatinvalinnanohjausta toisen asteen opinoissa tarvittavien tukitoimien kartoittamiseksi. Kielihäiriöinen nuori voi tarvita tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.
  • Nuorelle voidaan tehdä tarvittaessa jatkokoulutusta tukeva tutkimus 9. luokan aikana. Tutkimuksissa ei oteta kantaa tulevaan ammattiin, vaan mahdollisiin haasteisiin ja tarvittaviin tukitoimiin jatko-opinnoissa ja muissa lähivuosina vastaan tulevissa asioissa (esim. ajokortin kirjallinen koe, asevelvollisuus). Ks. lisätietoa «Esimerkki toimintamallista: Kielihäiriöisen nuoren jatko-opintojen suunnittelun tuki peruskoulun päättyessä»20.

Työryhmän suositus hoidon porrastuksesta

  • Suositus 45: Jokaisella hyvinvointialueella laaditaan ja otetaan käyttöön selkeä lasten ja nuorten kielellisten vaikeuksien arviointia, kuntoutusta ja muita tukitoimia koskeva ohjeistus ja alueellisen hoitoketjun kuvaus, joita ylläpidetään.
    • Hoitoketjussa sovitetaan eri toimijoiden osuudet yhteen niin, että kehityksellisen kielihäiriön diagnosointi on yhtenäistä, kuntouttavien toimien eri osa-alueet mahdollistuvat ja konsultaatiotoiminta on sujuvaa.
    • Hoitoketjussa tulee huomioida riittävässä määrin moniammatillisten konsultatiivisten rakenteiden toimivuus, jolloin turvataan riittävä osaaminen häiriöiden vaikea-asteisuuden arviointiin ja erotusdiagnostiikkaan.
    • Hoitoketju voi olla osa lasten ja nuorten erilaisten kasvuun ja kehitykseen liittyvien häiriöiden yhteistä hoitoketjua.
    • Hoitoketjukuvauksessa määritellään, miten
      • puheterapeuttiset, psykologiset ja muut mahdollisesti tarvittavat erityistutkimukset järjestetään
      • erikoissairaanhoidon tai vaativien palvelujen konsultaatiotuki järjestetään
      • hoidon jatkuvuus varmistetaan eri tahojen välillä ja eri kehitysvaiheissa.
    • Kuvauksessa määritellään myös lähetekriteerit ja kriteerit sille, millä perusteilla eri erikoisaloille (esimerkiksi foniatria tai lastenneurologia) ohjaaminen toteutetaan.
    • Suositus 46: Lievien ja keskivaikeiden kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen ja seuranta kuuluvat perustasolle. Vaikeissa tai epäselvissä ja laajoissa kielellisissä ongelmissa vastuu kuuluu erikoissairaanhoidolle tai muulle erityisosaamisen yksikölle. Lisäksi erikoissairaanhoidon tehtäviin kuuluvat riittävien konsultaatiomahdollisuuksien ja koulutuksen järjestäminen.
    • Suositus 47: Monikielisten lasten tutkimukset ja hoito porrastuvat samalla tavoin kuin yksikielisten: lieväasteiset häiriöt kuuluvat hyvinvointialueella perustason palveluiden piiriin ja vaikea-asteiset häiriöt ja epäselvät tilanteet erikoissairaanhoitoon. Ks. kuva «Kielenkehityksen viiveen selvittely»1.
    • Erikoissairaanhoidon arviota voidaan tarvita lisäksi, jos
      • perusterveydenhuollon tuki- ja kuntoutustoimet ovat osoittautuneet konsultaatiotuesta huolimatta riittämättömiksi
      • tarvitaan erityistä osaamista vaativaa erotusdiagnostista arviointia
      • kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista tai usean erikoisalan yhteistyötä.
    • Perustason ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa otetaan huomioon paikalliset osaajaresurssit ja niiden mahdollistama tarkoituksenmukainen työnjako, mutta hoitoon pääsyn on oltava tasa-arvoista.
    • Hoitoketjumalli laaditaan paikallisesti huomioiden alueella käytettävissä olevat resurssit ja asiantuntijapalvelut sekä kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvä pitkäaikaisen seurannan ja tuen tarve.
    • Hoitoketjussa kuvataan myös varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa toteutettavat tukitoimet ja interventiot sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken.
    • Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että
      • perustasolla on riittävästi osaamista kehityksellisen kielihäiriön tunnistamiseen sekä tukitoimien ohjaamiseen
      • varhaiskasvatuksen yksiköille, kouluille ja oppilaitoksille tarjotaan riittävä määrä ohjausta ja konsultaatiotukea tukitoimien toteuttamiseen
      • oppilashuollossa on alueelliset resurssit huomioiden sovittu eri ammattilaisten rooleista ja yhteistyöstä sekä alkukartoituksessa että tukitoimien toteutuksessa
      • useamman perheenjäsenen kielihäiriön kuntoutus toteutetaan koordinoidusti
      • lapsen tai nuoren ja hänen perheensä on mahdollista osallistua alueellaan järjestettäviin ensitietopäiviin, ryhmämuotoisiin kuntoutuksiin ja tukiryhmiin riippumatta siitä, missä hoitovastuu on.

Kielellisten vaikeuksien alkuarvio, kehityksellisen kielihäiriön diagnostiikka, tukitoimet ja kuntoutussuunnitelma

  • Suositus 48: Kun huoli lapsen tai nuoren kielellisen kehityksen vaikeuksista herää, perheen tukeminen sekä tilanteen mukaiset varhaiskasvatuksen tai koulun tukitoimet aloitetaan heti, jo ennen tarkempaa diagnostista arviota.
    • Ensisijainen vastuu lapsen tai nuoren varhaisen tuen suunnittelemisesta ja järjestämisestä on alueen peruspalveluilla (perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvonta, varhaiskasvatus, koulu tai muu vastaava taho yhteistyössä perheen kanssa).
  • Suositus 49: Kehityksellisen kielihäiriön toteaminen edellyttää lääkärin, puheterapeutin ja psykologin tai neuropsykologin tutkimuksia sekä perehtyneisyyttä kehityksellisen kielihäiriön ilmenemismuotoihin ja tukitoimiin. Diagnostinen arvio ja kuntoutussuunnitelma tehdään moniammatillisesti ja monialaisesti. Jos puheterapeutin tai psykologin arvio on toteutunut erillistutkimuksena, edellyttää moniammatillisen arvion toteutuminen erillistutkimuksen tekijän osallistumista moniammatilliseen työryhmään.
    • Moniammatillista ja monialaista työtä voidaan toteuttaa ryhmässä, johon osallistuvat esimerkiksi lastenneuvolan terveydenhoitaja tai kouluterveydenhoitaja, kehityksellisen kielihäiriön diagnostiikkaan, tukitoimiin ja kuntoutukseen riittävästi perehtynyt lääkäri, puheterapeutti ja psykologi sekä varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimiin, psykoedukaatioon ja perheiden tukemiseen perehtyneitä työntekijöitä, jotka havainnoivat ja tukevat lasta tai nuorta tämän arjessa ja auttavat suunnitelman toteuttamisessa. Jos puheterapeutin tai psykologin arvio on toteutunut erillistutkimuksena (esim. ostopalveluna), on erillistutkimuksen tekijän osallistuminen moniammatillisen työryhmän työskentelyyn vähintään etäyhteydellä tärkeää.
    • Kuntoutuksen ja tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät lapsen tai nuoren sekä hänen huoltajansa osallistumista.
    • Jos perustasolla tai erikoissairaanhoidossa tehty moniammatillinen kuntoutussuunnitelma sisältää lääkinnällistä kuntoutusta (esim. puheterapiaa), arvioidaan kuntoutussuunnitelman ja hakemuksen perusteella tarvittaessa Kelassa, täyttyvätkö vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit.
    • Mikäli kriteerit eivät täyty, kuntoutuksen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella.
    • Kuntoutussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta-aikataulusta ja vastuutahosta sovitaan moniammatillisessa kuntoutussuunnitelmassa.
    • Seurannan päättyessä on huolehdittava siitä, että lapsen lähiympäristölle on annettu riittävästi tietoa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvistä haitoista, ennusteesta sekä haittojen kompensaatio- ja kuntoutusmahdollisuuksista.
    • Seurantavastuun siirtymisestä perustasolle sovitaan alueellisessa hoitoketjun kuvauksessa määritellyllä tavalla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) -suosituksen historiatiedot «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»28

Puheenjohtaja:

Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, apulaisylilääkäri; Pirkanmaan hyvinvointialue (PIRHA), TAYS, foniatrian poliklinikka

Kokoava kirjoittaja:

Leena Ervast, FL, erikoispuheterapeutti (neurologisperäiset puheen, kielen ja kommunikaation häiriöt); Pirkanmaan hyvinvointialue (PIRHA), TAYS, foniatrian poliklinikka

Jäsenet:

Eva Arkkila, LT, foniatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; HUS Korva-, nenä- ja kurkkutautien linja, foniatrian vastaanotto

Nina Erkinjuntti, LL, lastenneurologian erikoislääkäri; OYS lasten ja nuorten palvelut, lastenneurologia

Arja Lassila, LL, FM, EMBA, lastenneurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri lastentaudit; Pohjanmaan hyvinvointialue, lasten ja perheiden palvelut 

Sari Levänen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, vastaava neuropsykologi; HUS Neurokeskus/Neuropsykologia, foniatrian vastaanotto

Krista Nuotio, LT, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja, tutkija; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Neurokeskus, neurologia

Jaakko Pitkänen, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys, vastaava lääkäri, lasten ja nuorten palvelut; Pihlajalinna

Mari Qvarnström, LT, foniatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, apulaisylilääkäri; KYS, aistinelinsairauksien osaamiskeskus, foniatrian poliklinikka

Asiantuntijat:

Ritva Ketonen, FT, vieraileva tutkija, puheterapeutti, erityisopettaja; Helsingin yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti

Maija Paukkunen, ft (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Minna Peltopuro, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi; Terapiakulma Riihimäki ja Research Fellow; Niilo Mäki Instituutti

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 24.8.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Eva Arkkila: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Marja Asikainen: Koulutustoiminta: Medifamilia: kielihäiriöisten lasten ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuskurssilla vanhempien keskusteluryhmän vetäminen (2 t) asiantuntijana.

Nina Erkinjuntti: Kongressit ja seminaarit: Biogen, SMA-kongressi 10/23, Italfarmaco EPNS Congress 7/25, Medtronic, Nordic ITB Forum 4/26.

Leena Ervast: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; NeuroTeam Oy (kuntoutus, tutkimukset, luennointi ja koulutus) ja yrityksen toimitusjohtaja. Koulutustoiminta: BonumMind Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pirhan kehityksellisen kielihäiriön hoitoketjutyöryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: NeuroTeam Oy:n osakas, toimitusjohtaja (osa-aikainen), 2015–.

Arja Lassila: Koulutustoiminta: Lehtimäen opisto; Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien luentojen pitäminen. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliitto, professiovaliokunta, Tampere.

Sari Levänen: Sivutoimet: tuntiopettaja, väitöskirjaohjaaja; Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia. Koulutustoiminta: asiantuntijaluennoitsija; Neuropsykologian erikoistumiskoulutus, Helsingin yliopisto, kouluttaja; Neuropsykologian täydennyskoulutus lasten ja nuorten parissa työskenteleville, Hogrefe Psykologien kustannus Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: puheenjohtaja; Suomen Neuropsykologinen yhdistys r.y., Council member; FESN (Federation of the European Societies of Neuropsychology).

Krista Nuotio: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Terveystalo. Tutkimus- ja kehitystyö: tutkimustyö kaulavaltimotautiin liittyen (ei rahoitusta). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Helsingin lääkäripäivien ohjelmatyöryhmän jäsen.

Jaakko Pitkänen: Muut sidonnaisuudet: osakkeet: Pihlajalinna, Orion.

Mari Qvarnström: Sivutoimet: lääketieteen ja logopedian tuntiopettaja; Itä-Suomen yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valviran asiantuntija.

Kirjallisuusviite

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»17

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Tomblin JB, Records NL, Buckwalter P, ym. Prevalence of specific language impairment in kindergarten children. J Speech Lang Hear Res 1997;40(6):1245-60 «PMID: 9430746»PubMed
  2. Hannus S, Kauppila T, Launonen K. Increasing prevalence of specific language impairment (SLI) in primary healthcare of a Finnish town, 1989-99. Int J Lang Commun Disord 2009;44(1):79-97 «PMID: 18608605»PubMed
  3. Leonard L. Children with specific language impairment, second edition. The MIT Press 2014, USA
  4. Calder SD, Brennan-Jones CG, Robinson M, ym. The prevalence of and potential risk factors for Developmental Language Disorder at 10 years in the Raine Study. J Paediatr Child Health 2022;58(11):2044-2050 «PMID: 35922883»PubMed
  5. Norbury CF, Gooch D, Wray C, ym. The impact of nonverbal ability on prevalence and clinical presentation of language disorder: evidence from a population study. J Child Psychol Psychiatry 2016;57(11):1247-1257 «PMID: 27184709»PubMed
  6. Nelson HD, Nygren P, Walker M, ym. Screening for speech and language delay in preschool children: systematic evidence review for the US Preventive Services Task Force. Pediatrics 2006;117(2):e298-319 «PMID: 16452337»PubMed
  7. Reilly S, Cook F, Bavin EL, ym. Cohort Profile: The Early Language in Victoria Study (ELVS). Int J Epidemiol 2018;47(1):11-20 «PMID: 29040559»PubMed
  8. Wu S, Zhao J, de Villiers J, ym. Prevalence, co-occurring difficulties, and risk factors of developmental language disorder: first evidence for Mandarin-speaking children in a population-based study. Lancet Reg Health West Pac 2023;34:100713 «PMID: 37283967»PubMed
  9. Chilosi AM, Brovedani P, Cipriani P, ym. Sex differences in early language delay and in developmental language disorder. J Neurosci Res 2023;101(5):654-667 «PMID: 34822733»PubMed
  10. Sansavini A, Favilla ME, Guasti MT, ym. Developmental Language Disorder: Early Predictors, Age for the Diagnosis, and Diagnostic Tools. A Scoping Review. Brain Sci 2021;11(5): «PMID: 34067874»PubMed
  11. Snowling MJ, Duff FJ, Nash HM, ym. Language profiles and literacy outcomes of children with resolving, emerging, or persisting language impairments. J Child Psychol Psychiatry 2016;57(12):1360-1369 «PMID: 26681150»PubMed
  12. Hulme C, Nash HM, Gooch D, ym. The Foundations of Literacy Development in Children at Familial Risk of Dyslexia. Psychol Sci 2015;26(12):1877-86 «PMID: 26525072»PubMed
  13. Ziegenfusz S, Paynter J, Flückiger B, ym. A systematic review of the academic achievement of primary and secondary school-aged students with developmental language disorder. Autism Dev Lang Impair 2022;7:23969415221099397 «PMID: 36382072»PubMed
  14. Conti-Ramsden G, Durkin K, Mok PL, ym. Health, employment and relationships: Correlates of personal wellbeing in young adults with and without a history of childhood language impairment. Soc Sci Med 2016;160:20-8 «PMID: 27203667»PubMed
  15. Bishop DVM, Snowling MJ, Thompson PA, ym. Phase 2 of CATALISE: a multinational and multidisciplinary Delphi consensus study of problems with language development: Terminology. J Child Psychol Psychiatry 2017;58(10):1068-1080 «PMID: 28369935»PubMed
  16. Montgomery JW, Gillam RB, Evans JL. A New Memory Perspective on the Sentence Comprehension Deficits of School-Age Children With Developmental Language Disorder: Implications for Theory, Assessment, and Intervention. Lang Speech Hear Serv Sch 2021;52(2):449-466 «PMID: 33826402»PubMed
  17. Vermeij BAM, Wiefferink CH, Scholte RHJ, ym. Language development and behaviour problems in toddlers indicated to have a developmental language disorder. Int J Lang Commun Disord 2021;56(6):1249-1262 «PMID: 34472179»PubMed
  18. Bishop DV. Ten questions about terminology for children with unexplained language problems. Int J Lang Commun Disord 2014;49(4):381-415 «PMID: 25142090»PubMed
  19. Červenková B, Solná G. Sentence comprehension in children with developmental language disorders. Education and New Developments 2023:365-369
  20. Bishop DVM. Why is it so hard to reach agreement on terminology? The case of developmental language disorder (DLD). Int J Lang Commun Disord 2017;52(6):671-680 «PMID: 28714100»PubMed
  21. Conti-Ramsden G, St Clair MC, Pickles A, ym. Developmental trajectories of verbal and nonverbal skills in individuals with a history of specific language impairment: from childhood to adolescence. J Speech Lang Hear Res 2012;55(6):1716-35 «PMID: 22562827»PubMed
  22. Rice ML, Hoffman L. Predicting vocabulary growth in children with and without specific language impairment: a longitudinal study from 2;6 to 21 years of age. J Speech Lang Hear Res 2015;58(2):345-59 «PMID: 25611623»PubMed
  23. Jackson E, Leitão S, Claessen M, ym. Word learning and verbal working memory in children with developmental language disorder. Autism Dev Lang Impair 2021;6:23969415211004109 «PMID: 36381524»PubMed
  24. Dosi I, Gavriilidou Z. The Role of Cognitive Abilities in the Development of Definitions by Children with and Without Developmental Language Disorder. J Psycholinguist Res 2020;49(5):761-777 «PMID: 32592117»PubMed
  25. Tribushinina E, Dubinkina-Elgart E, Mak P. Effects of early foreign language instruction and L1 transfer on vocabulary skills of EFL learners with DLD. Clin Linguist Phon 2023;37(8):683-700 «PMID: 35656765»PubMed
  26. Stothard SE, Snowling MJ, Bishop DV, ym. Language-impaired preschoolers: a follow-up into adolescence. J Speech Lang Hear Res 1998;41(2):407-18 «PMID: 9570592»PubMed
  27. Snowling MJ, Bishop DV, Stothard SE, ym. Psychosocial outcomes at 15 years of children with a preschool history of speech-language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2006;47(8):759-65 «PMID: 16898989»PubMed
  28. Snowling MJ, Adams JW, Bishop DV, ym. Educational attainments of school leavers with a preschool history of speech-language impairments. Int J Lang Commun Disord 2001;36(2):173-83 «PMID: 11344593»PubMed
  29. Wilmot A, Boyes M, Sievers R, ym. Impact of developmental language disorders on mental health and well-being across the lifespan: a qualitative study including the perspectives of UK adults with DLD and Australian speech-language therapists. BMJ Open 2024;14(10):e087532 «PMID: 39438095»PubMed
  30. Dubois P, St-Pierre MC, Desmarais C, ym. Young Adults With Developmental Language Disorder: A Systematic Review of Education, Employment, and Independent Living Outcomes. J Speech Lang Hear Res 2020;63(11):3786-3800 «PMID: 33022192»PubMed
  31. Conti-Ramsden G, Durkin K, Toseeb U, ym. Education and employment outcomes of young adults with a history of developmental language disorder. Int J Lang Commun Disord 2018;53(2):237-255 «PMID: 29139196»PubMed
  32. Botting N. Language, literacy and cognitive skills of young adults with developmental language disorder (DLD). Int J Lang Commun Disord 2020;55(2):255-265 «PMID: 31994284»PubMed
  33. Bishop DV. Genetic and environmental risks for specific language impairment in children. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2001;356(1407):369-80 «PMID: 11316485»PubMed
  34. Webster RI, Shevell MI. Neurobiology of specific language impairment. J Child Neurol 2004;19(7):471-81 «PMID: 15526950»PubMed
  35. Bishop DV. What Causes Specific Language Impairment in Children? Curr Dir Psychol Sci 2006;15(5):217-221 «PMID: 19009045»PubMed
  36. Barry JG, Yasin I, Bishop DV. Heritable risk factors associated with language impairments. Genes Brain Behav 2007;6(1):66-76 «PMID: 17233642»PubMed
  37. Bartlett CW, Flax JF, Logue MW, ym. A major susceptibility locus for specific language impairment is located on 13q21. Am J Hum Genet 2002;71(1):45-55 «PMID: 12048648»PubMed
  38. Boerma T, Ter Haar S, Ganga R, ym. What risk factors for Developmental Language Disorder can tell us about the neurobiological mechanisms of language development. Neurosci Biobehav Rev 2023;154:105398 «PMID: 37741516»PubMed
  39. Bishop DV, Snowling MJ. Developmental dyslexia and specific language impairment: same or different? Psychol Bull 2004;130(6):858-86 «PMID: 15535741»PubMed
  40. Flax JF, Realpe-Bonilla T, Hirsch LS, ym. Specific language impairment in families: evidence for co-occurrence with reading impairments. J Speech Lang Hear Res 2003;46(3):530-43 «PMID: 14696984»PubMed
  41. Snowling M, Bishop DV, Stothard SE. Is preschool language impairment a risk factor for dyslexia in adolescence? J Child Psychol Psychiatry 2000;41(5):587-600 «PMID: 10946751»PubMed
  42. Mountford HS, Braden R, Newbury DF, ym. The Genetic and Molecular Basis of Developmental Language Disorder: A Review. Children (Basel) 2022;9(5): «PMID: 35626763»PubMed
  43. van Wijngaarden V, de Wilde H, Mink van der Molen D, ym. Genetic outcomes in children with developmental language disorder: a systematic review. Front Pediatr 2024;12:1315229 «PMID: 38298611»PubMed
  44. Tallal P, Hirsch LS, Realpe-Bonilla T, ym. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Lang Hear Res 2001;44(5):1172-82 «PMID: 11708534»PubMed
  45. Lai CS, Fisher SE, Hurst JA, ym. A forkhead-domain gene is mutated in a severe speech and language disorder. Nature 2001;413(6855):519-23 «PMID: 11586359»PubMed
  46. Simpson NH, Ceroni F, Reader RH, ym. Genome-wide analysis identifies a role for common copy number variants in specific language impairment. Eur J Hum Genet 2015;23(10):1370-7 «PMID: 25585696»PubMed
  47. Rice ML. Language growth and genetics of specific language impairment. Int J Speech Lang Pathol 2013;15(3):223-33 «PMID: 23614332»PubMed
  48. Rice ML. Toward epigenetic and gene regulation models of specific language impairment: looking for links among growth, genes, and impairments. J Neurodev Disord 2012;4(1):27 «PMID: 23176600»PubMed
  49. Eysenbach G. Medicine 2.0: social networking, collaboration, participation, apomediation, and openness. J Med Internet Res 2008;10(3):e22 «PMID: 18725354»PubMed
  50. Chou WY, Hunt YM, Beckjord EB, ym. Social media use in the United States: implications for health communication. J Med Internet Res 2009;11(4):e48 «PMID: 19945947»PubMed
  51. The Common Sense Census: Media Use by kids Zero to Eight. Common Sense Media, 2017. https://www.commonsensemedia.org/sites/default/files/research/report/csm_zerotoeight_fullreport_release_2.pdf
  52. Hinkley T, Cliff DP, Okely AD. Reducing electronic media use in 2-3 year-old children: feasibility and efficacy of the Family@play pilot randomised controlled trial. BMC Public Health 2015;15:779 «PMID: 26271928»PubMed
  53. Sundqvist A, Barr R, Heimann M, ym. A longitudinal study of the relationship between children's exposure to screen media and vocabulary development. Acta Paediatr 2024;113(3):517-522 «PMID: 38014571»PubMed
  54. Alamri MM, Alrehaili MA, Albariqi W, ym. Relationship Between Speech Delay and Smart Media in Children: A Systematic Review. Cureus 2023;15(9):e45396 «PMID: 37854747»PubMed
  55. Wan X, Kang X, Chen S, ym. Analysis of the impact of parents' electronic screen time habits, young children's screen exposure and parent-child interaction on language development delay in young children. Front Pediatr 2025;13:1667048 «PMID: 40948498»PubMed
  56. Magimairaj BM, Nagaraj NK, Champlin CA, ym. Speech Perception in Noise Predicts Oral Narrative Comprehension in Children With Developmental Language Disorder. Front Psychol 2021;12:735026 «PMID: 34744907»PubMed
  57. Stansfeld SA, Berglund B, Clark C, ym. Aircraft and road traffic noise and children's cognition and health: a cross-national study. Lancet 2005;365(9475):1942-9 «PMID: 15936421»PubMed
  58. Hygge S, Evans GW, Bullinger M. A prospective study of some effects of aircraft noise on cognitive performance in schoolchildren. Psychol Sci 2002;13(5):469-74 «PMID: 12219816»PubMed
  59. Sperling AJ, Lu ZL, Manis FR, ym. Motion-perception deficits and reading impairment: it's the noise, not the motion. Psychol Sci 2006;17(12):1047-53 «PMID: 17201786»PubMed
  60. Hygge S, Boman E, Enmarker I. The effects of road traffic noise and meaningful irrelevant speech on different memory systems. Scand J Psychol 2003;44(1):13-21 «PMID: 12602999»PubMed
  61. Niemitalo-Haapola E. Development- and noise-induced changes in auditory processing at ages of 2 and 4 years. Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora. 2017. ISBN: 978-952-62-1564-8
  62. Abah M, Kelvin D, Ehiwario K ym. The Role of Parent–Child Interaction in Early Language Development: A Review of the Literature. Social Science Reports 2025
  63. Launonen K. Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana. Suom Lääkäril 2006;61:3719-23
  64. Mäntymaa M, Luoma I, Puura K ym. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119:459-65
  65. Sinkkonen J. Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Duodecim 2004;120:1866-73
  66. Thorpe K. Twin children's language development. Early Hum Dev 2006;82(6):387-95 «PMID: 16690234»PubMed
  67. Rice ML, Zubrick SR, Taylor CL, ym. Late language emergence in 24-month-old twins: heritable and increased risk for late language emergence in twins. J Speech Lang Hear Res 2014;57(3):917-28 «PMID: 24167238»PubMed
  68. Brennan-Jones CG, Whitehouse AJO, Calder SD, ym. Does Otitis Media Affect Later Language Ability? A Prospective Birth Cohort Study. J Speech Lang Hear Res 2020;63(7):2441-2452 «PMID: 32539591»PubMed
  69. James R, Machell A, DeLacy J ym. Long-term outcomes of childhood otitis media and hearing loss: a systematic review. Speech Language and Hearing 2025;28:1:2420455
  70. Fougner V, Kørvel-Hanquist A, Koch A, ym. Early childhood otitis media and later school performance - A prospective cohort study of associations. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2017;94:87-94 «PMID: 28167020»PubMed
  71. Maruthy S, Mannarukrishnaiah J. Effect of early onset otitis media on brainstem and cortical auditory processing. Behav Brain Funct 2008;4:17 «PMID: 18384677»PubMed
  72. Moore DR. Auditory processing disorders: acquisition and treatment. J Commun Disord 2007;40(4):295-304 «PMID: 17467002»PubMed
  73. Moore DR, Hartley DE, Hogan SC. Effects of otitis media with effusion (OME) on central auditory function. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2003;67 Suppl 1:S63-7 «PMID: 14662170»PubMed
  74. Zumach A, Gerrits E, Chenault MN, ym. Otitis media and speech-in-noise recognition in school-aged children. Audiol Neurootol 2009;14(2):121-9 «PMID: 18852485»PubMed
  75. Koiek S, Brandt C, Möller S, ym. Masked speech recognition by 6-13-year-olds with early-childhood otitis media: effects of acoustic condition and otologic history. Int J Audiol 2025;64(3):224-231 «PMID: 38767554»PubMed
  76. Marini A, Andreetta S, Mita A ym. How bilingualism affects cognitive and linguistic skills in children with developmental language disorders. Bilingualism: Language and Cognition. 2025;28(5):1378-1392
  77. Cheuk DK, Wong V, Leung GM. Multilingual home environment and specific language impairment: a case-control study in Chinese children. Paediatr Perinat Epidemiol 2005;19(4):303-14 «PMID: 15958153»PubMed
  78. Korkman M, Stenroos M, Mickos A, ym. Does simultaneous bilingualism aggravate children's specific language problems? Acta Paediatr 2012;101(9):946-52 «PMID: 22591054»PubMed
  79. Peña ED, Gillam RB, Bedore LM, ym. Risk for poor performance on a language screening measure for bilingual preschoolers and kindergarteners. Am J Speech Lang Pathol 2011;20(4):302-14 «PMID: 21821821»PubMed
  80. Salameh EK, Nettelbladt U, Gullberg B. Risk factors for language impairment in Swedish bilingual and monolingual children relative to severity. Acta Paediatr 2002;91(12):1379-84 «PMID: 12578298»PubMed
  81. Freeman M, Schroeder S. Assessing Language Skills in Bilingual Children: Current Trends in Research and Practice. J Child Sci 2022;12:e33–e46
  82. McGregor KK. How We Fail Children With Developmental Language Disorder. Lang Speech Hear Serv Sch 2020;51(4):981-992 «PMID: 32755505»PubMed
  83. Bishop DV, McDonald D. Identifying language impairment in children: combining language test scores with parental report. Int J Lang Commun Disord 2009;44(5):600-15 «PMID: 19387886»PubMed
  84. Thomas S, Schulz J, Nuala R. Assessment and diagnosis of Developmental Language Disorder: The experiences of speech and language therapists. Autism & Developmental Language Impairments 2019;4:1-12
  85. Leonard LB, Kunnari S, Savinainen-Makkonen T, ym. Noun Case Suffix Use by Children with Specific Language Impairment: An Examination of Finnish. Appl Psycholinguist 2014;35(4):833-854 «PMID: 25995529»PubMed
  86. Kunnari S, Savinainen-Makkonen T, Leonard LB, ym. Children with specific language impairment in Finnish: the use of tense and agreement inflections. J Child Lang 2011;38(5):999-1027 «PMID: 21281548»PubMed
  87. Mäkinen L, Loukusa S, Laukkanen P, ym. Linguistic and pragmatic aspects of narration in Finnish typically developing children and children with specific language impairment. Clin Linguist Phon 2014;28(6):413-27 «PMID: 24446795»PubMed
  88. Hannus S, Kauppila T, Pitkäniemi J, ym. Use of language tests when identifying specific language impairment in primary health care. Folia Phoniatr Logop 2013;65(1):40-6 «PMID: 23775093»PubMed
  89. Conti-Ramsden G, Durkin K. What Factors Influence Language Impairment? Considering Resilience as well as Risk. Folia Phoniatr Logop 2015;67(6):293-9 «PMID: 27160319»PubMed
  90. Everitt A, Hannaford P, Conti-Ramsden G. Markers for persistent specific expressive language delay in 3-4-year-olds. Int J Lang Commun Disord 2013;48(5):534-53 «PMID: 24033652»PubMed
  91. Archibald LM, Gathercole SE. Short-term and working memory in specific language impairment. Int J Lang Commun Disord 2006;41(6):675-93 «PMID: 17079222»PubMed
  92. Hesketh A, Conti-Ramsden G. Memory and language in middle childhood in individuals with a history of specific language impairment. PLoS One 2013;8(2):e56314 «PMID: 23409172»PubMed
  93. Baird G, Dworzynski K, Slonims V, ym. Memory impairment in children with language impairment. Dev Med Child Neurol 2010;52(6):535-40 «PMID: 19807770»PubMed
  94. Arslan S, Broc L, Mathy F. Lower verbalizability of visual stimuli modulates differences in estimates of working memory capacity between children with and without developmental language disorders. Autism Dev Lang Impair 2020;5:2396941520945519 «PMID: 36381545»PubMed
  95. Jackson E, Leitão S, Claessen M, ym. Working, Declarative, and Procedural Memory in Children With Developmental Language Disorder. J Speech Lang Hear Res 2020;63(12):4162-4178 «PMID: 33237847»PubMed
  96. Botting N. Non-verbal cognitive development and language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2005;46(3):317-26 «PMID: 15755307»PubMed
  97. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 24.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  98. Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen, Suomen Kehitysvammalääkäreiden, Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 24.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  99. Georgiou N, Spanoudis G. Developmental Language Disorder and Autism: Commonalities and Differences on Language. Brain Sci 2021;11(5): «PMID: 33946615»PubMed
  100. Félix J, Santos ME, Benitez-Burraco A. Specific Language Impairment, Autism Spectrum Disorders and Social (Pragmatic) Communication Disorders: Is There Overlap in Language Deficits? A Review. Rev J Autism Dev Disord 2024;11:86–106
  101. Zapparrata N, Brooks P, Ober T ym. Phenotypic Overlap in Developmental Language Disorder and Autism Spectrum Disorder: A Comparative Meta-analysis of Processing Speed. Proceedings of the 47th annual Boston University Conference on Language Development, ed. Paris Gappmayr and Jackson Kellogg 2023;781-796. Somerville, MA: Cascadilla Press
  102. Andreou G, Lymperopoulou V, Aslanoglou V. Developmental Language Disorder (DLD) and Autism Spectrum Disorder (ASD): similarities in pragmatic language abilities. A systematic review. Int J Dev Disabil 2024;70(5):777-791 «PMID: 39131763»PubMed
  103. Punna T. Kun lapsi puhuu vain kotona: valikoivan puhumattomuuden hoito. Suom Lääkäril 2022;77(15-16):673-676
  104. Lara-Díaz MF, Mateus-Moreno A, Beltrán-Rojas JC. Reading and Oral Language Skills in Children With Developmental Language Disorder: Influence of Socioeconomic, Educational, and Family Variables. Front Psychol 2021;12:718988 «PMID: 34690876»PubMed
  105. DER Nederlanden SJ, Schaeffer JC, VAN Bakel HHJA, ym. Socio-economic status and other potential risk factors for language development in the first year of life. J Child Lang 2023;():1-21 «PMID: 37791474»PubMed
  106. Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 24.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  107. Qvarnström M. Lukivaikeus. Duodecim 2013;129(2):176-81
  108. Snowling MJ, Hayiou-Thomas ME, Nash HM, ym. Dyslexia and Developmental Language Disorder: comorbid disorders with distinct effects on reading comprehension. J Child Psychol Psychiatry 2020;61(6):672-680 «PMID: 31631348»PubMed
  109. Duff DM, Hendricks AE, Fitton L, ym. Reading and Math Achievement in Children With Dyslexia, Developmental Language Disorder, or Typical Development: Achievement Gaps Persist From Second Through Fourth Grades. J Learn Disabil 2023;56(5):371-391 «PMID: 35726736»PubMed
  110. Rescorla L. Age 13 language and reading outcomes in late-talking toddlers. J Speech Lang Hear Res 2005;48(2):459-72 «PMID: 15989404»PubMed
  111. Caglar-Ryeng Ø, Eklund K, Nergård-Nilssen T. School-entry language outcomes in late talkers with and without a family risk of dyslexia. Dyslexia 2021;27(1):29-49 «PMID: 32181543»PubMed
  112. Armstrong, Scott. Patterns of Language Development from Childhood to Adulthood and the Associated Long-term Psychosocial Outcomes from Part Two - Continuity and Change. Published online by Cambridge University Press: 11 August 2022
  113. Toppelberg CO, Collins BA. Language, culture, and adaptation in immigrant children. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2010;19(4):697-717 «PMID: 21056342»PubMed
  114. De Houwer A. Harmonious Bilingualism: Well-being for families in bilingual settings. In Susana Eisenchlas & Andrea Schalley (Eds.), Handbook of Home Language Maintenance and Development. Berlin, Germany: Mouton de Gruyter, 2020: 63-83
  115. Müller LM, Howard K, Wilson E ym. Bilingualism in the family and child well-being: A scoping review. Int J Biling 2020;24(5-6):1049-1070
  116. Cavicchiolo E, Manganelli S, Girelli L, ym. Immigrant Children's Proficiency in the Host Country Language is More Important than Individual, Family and Peer Characteristics in Predicting Their Psychological Well-Being. J Immigr Minor Health 2020;22(6):1225-1231 «PMID: 32212007»PubMed
  117. Cavicchiolo E, Manganelli S, Bianchi D ym. Social inclusion of immigrant children at school: the impact of group, family and individual characteristics, and the role of proficiency in the national language. J Incl Education 2020;146-166
  118. Snow CE. Academic language and the challenge of reading for learning about science. Science 2010;328(5977):450-2 «PMID: 20413488»PubMed
  119. Smolander S, Laasonen M, Arkkila E, ym. L2 vocabulary acquisition of early sequentially bilingual children with TD and DLD affected differently by exposure and age of onset. Int J Lang Commun Disord 2021;56(1):72-89 «PMID: 33179849»PubMed
  120. Smolander S, Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, ym. Sentence Comprehension and L2 Exposure Effects in 6-Year-Old Sequentially Bilingual Children With Typical Development and Developmental Language Disorder. Int J Lang Commun Disord 2025;60(6):e70125 «PMID: 41017131»PubMed
  121. Wang D, Lam JHY, McMillen S ym. Dual language profiles in Spanish–English bilingual children with and without developmental language disorder. Bilingualism: Language and Cognition. Published online 2025:1-16. doi:10.1017/S1366728925100102
  122. Paradis J, Crago M. Tense and temporality: a comparison between children learning a second language and children with SLI. J Speech Lang Hear Res 2000;43(4):834-47 «PMID: 11386472»PubMed
  123. Paradis J, Sorenson Duncan T, Thomlinson S ym. Does the Use of Complex Sentences Differentiate Between Bilinguals With and Without DLD? Evidence From Conversation and Narrative Tasks. Front Educ 2022; 12 January
  124. Paradis J, Emmerzael K, Duncan TS. Assessment of English language learners: using parent report on first language development. J Commun Disord 2010;43(6):474-97 «PMID: 20304411»PubMed
  125. Hunt EF, Nang C, Meldrum SJ, ym. Assessment of multilingual children by Western Australian speech-language pathologists: A survey of practices, barriers and facilitators. Int J Speech Lang Pathol 2025;27(3):370-384 «PMID: 40370061»PubMed
  126. Lally S, Lyons R, Antonijevic-Elliott S. Practices and perspectives of speech-language pathologists in the assessment of multilingual children: A survey of clinicians working in the Republic of Ireland. Int J Speech Lang Pathol 2025:1-19 «PMID: 41204057»PubMed
  127. Place S, Hoff E. Properties of dual language exposure that influence 2-year-olds' bilingual proficiency. Child Dev 2011;82(6):1834-49 «PMID: 22004372»PubMed
  128. Castilla-Earls A, Ronderos J, Francis DJ. Longitudinal Examination of Morphosyntactic Skills in Bilingual Children: Spanish and English Standardized Scores. J Speech Lang Hear Res 2023;66(8):2671-2687 «PMID: 37490611»PubMed
  129. Simon-Cereijido G, Méndez LI. Similarities and differences in the lexical-grammatical relation of young dual language learners with and without specific language impairment. Clin Linguist Phon 2020;34(1-2):92-109 «PMID: 31092018»PubMed
  130. Barak L, Degani T, Novogrodsky R. Influences of bilingualism and developmental language disorder on how children learn and process words. Dev Psychol 2022;58(5):821-834 «PMID: 35311315»PubMed
  131. Visscher C, Houwen S, Scherder EJ, ym. Motor profile of children with developmental speech and language disorders. Pediatrics 2007;120(1):e158-63 «PMID: 17576781»PubMed
  132. Varuzza C, D'Aiello B, Lazzaro G, ym. Gross, Fine and Visual-Motor Skills in Children with Language Disorder, Speech Sound Disorder and Their Combination. Brain Sci 2022;13(1): «PMID: 36672041»PubMed
  133. Chilosi AM, Podda I, Ricca I, ym. Differences and Commonalities in Children with Childhood Apraxia of Speech and Comorbid Neurodevelopmental Disorders: A Multidimensional Perspective. J Pers Med 2022;12(2): «PMID: 35207801»PubMed
  134. Lasten ja nuorten kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 24.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  135. Matte-Landry A, Boivin M, Tanguay-Garneau L, ym. Children With Persistent Versus Transient Early Language Delay: Language, Academic, and Psychosocial Outcomes in Elementary School. J Speech Lang Hear Res 2020;63(11):3760-3774 «PMID: 33105083»PubMed
  136. Clark A, O'Hare A, Watson J, ym. Severe receptive language disorder in childhood--familial aspects and long-term outcomes: results from a Scottish study. Arch Dis Child 2007;92(7):614-9 «PMID: 17405857»PubMed
  137. Rinaldi S, Caselli MC, Cofelice V, ym. Efficacy of the Treatment of Developmental Language Disorder: A Systematic Review. Brain Sci 2021;11(3): «PMID: 33806938»PubMed
  138. Botting N, Adams C. Semantic and inferencing abilities in children with communication disorders. Int J Lang Commun Disord 2005;40(1):49-66 «PMID: 15832525»PubMed
  139. Miller CA, Leonard LB, Kail RV, ym. Response time in 14-year-olds with language impairment. J Speech Lang Hear Res 2006;49(4):712-28 «PMID: 16908871»PubMed
  140. Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78(5):1441-57 «PMID: 17883441»PubMed
  141. Beitchman JH, Jiang H, Koyama E, ym. Models and determinants of vocabulary growth from kindergarten to adulthood. J Child Psychol Psychiatry 2008;49(6):626-34 «PMID: 18341544»PubMed
  142. Helenius P, Parviainen T, Paetau R, ym. Neural processing of spoken words in specific language impairment and dyslexia. Brain 2009;132(Pt 7):1918-27 «PMID: 19498087»PubMed
  143. Koponen T, Aunola K, Ahonen T, ym. Cognitive predictors of single-digit and procedural calculation skills and their covariation with reading skill. J Exp Child Psychol 2007;97(3):220-41 «PMID: 17560969»PubMed
  144. Evans GW. Child development and the physical environment. Annu Rev Psychol 2006;57:423-51 «PMID: 16318602»PubMed
  145. Acoustical Society of America. Position on the Use of Sound Amplification in the Classroom. Acoustical Society of America, Melville, NY, Jun 2006. http://asa.aip.org/amplification.pdf
  146. Zuurbier M, Lundqvist C, Salines G, ym. The environmental health of children: priorities in Europe. Int J Occup Med Environ Health 2007;20(3):291-307 «PMID: 17932020»PubMed
  147. Gheller F, Spicciarelli G, Arfe B. The Effects of Noise on Children’s Cognitive Performance: A Systematic Review. Environment and Behavior 2024;55(8–10):698-734
  148. Fretes G, Palau R. The Impact of Noise on Learning in Children and Adolescents: A Meta-Analysis. Applied Sciences 2025;15(8), 4128
  149. Mercugliano A, Corbani A, Bigozzi L, ym. The effects of classroom acoustic quality on student perception and wellbeing: a systematic review across educational levels. Front Psychol 2025;16:1586997 «PMID: 40861365»PubMed
  150. Autti-Rämö I. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Duodecim 2021;137(13):1369-74
  151. World Health Organization (WHO). Rehabilitation in Health Systems. Geneva: World Health Organization. 2020. ISBN: 978-92-4-151598-6

A

Is screen time associated with delayed language development in children?

Long time using electronic devices (long screen time) is associated with slower language development in healthy children younger than 12 years of age.

A

Kehityksellinen kielihäiriö: tunne-elämä ja sosiaaliset taidot

Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittyy lapsuus- ja nuoruusiässä suurentunut käytös- ja ihmissuhdeongelmien sekä tunne-elämän häiriöiden riski.

A

Monikielisten kielihäiriöisten lasten kerronta

Kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kerronnassa on poikkeavia piirteitä verrattuna kaksikielisten ei-kielihäiriöisten lasten kerrontaan.

B

Developmental Language Disorder (DLD) in school-age children

Children with developmental language disorder (DLD), specific language impairment (SLI), or early language impairment are at increased risk of weaker nonverbal reasoning and persistent language difficulties over time, and even when skills are age-appropriate in preschool, a substantial subgroup shows a relative developmental lag by school age or adolescence compared to typically developing peers.

B

Kaksikielisten kielihäiriöisten lasten epäsanojen toisto

Epäsanojen toisto täydentävänä tehtävänä todennäköisesti erottelee kaksikieliset kielihäiriöiset kielellisesti tyypillisesti kehittyneistä kaksikielisistä lapsista.

B

Kehityksellinen kielihäiriö: kieliopillisten rakenteiden harjaannuttaminen

Lapset, joilla on kielihäiriö, todennäköisesti hyötyvät kielioppirakenteiden kuntouksesta.

B

Kehityksellinen kielihäiriö: puheen ymmärtämisen kuntoutus

Puheterapeuttisilla menetelmillä todennäköisesti edistetään kielihäiriöisten lasten puheen ymmärtämisen taitoja, ja vaikutus on suuri.

B

Kehityksellinen kielihäiriö: uusien sanojen oppiminen, sanavarasto

Kielihäiriöisten lasten sanavarastoa ja uusien sanojen oppimista voidaan todennäköisesti tehostaa tarkoin kohdennetuilla kuntoutusmenetelmillä.

B

Monikieliset kielihäiriöiset lapset ja dynaaminen arvio

Dynaaminen arviointi täydentävänä tehtävänä todennäköisesti erottelee kaksikieliset kielihäiriöiset kielellisesti tyypillisesti kehittyneistä kaksikielisistä lapsista.

B

Prevalence of motor difficulties in children with developmental language disorder (DLD)

More children with DLD (previously SLI) are late in reaching gross and fine motor milestones, than children without DLD.

B

Puheen ja kielen tuottamiseen liittyvien ongelmien kuntoutus

Puheen tuottamiseen liittyvien ongelmien kuntoutus puheterapialla on todennäköisesti hyödyllistä lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö.

B

Vanhempien ohjauksen vaikutus kielihäiriöisen lapsen kielelliseen kehitykseen

Huoltajien tiivis osallisuus ja toimijuus kielihäiriöisten lasten kielellisen toimintakyvyn vahvistamisessa todennäköisesti edistää merkitsevästi lasten puheen ymmärtämistä ja puheilmaisua.

C

Is better-quality screen use associated with language development in children?

In healthy children younger than 12 years of age, shared screen time with a parent or child viewing educational programmes may be associated with better language skills when compared to screen use without a parent or watching non-educational programmes.

C

Kehityksellinen kielihäiriö: kerrontataitojen kuntoutuvuus

Narratiivipohjaiset kielelliset interventiot saattavat edistää kohtalaisesti sellaisten lasten ja nuorten kerrontataitojen kehittymistä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö.

C

Kehityksellinen kielihäiriö: kielen käytön harjoittelu sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa

Kielihäiriöisten lasten ja -nuorten pragmaattisia kielenkäyttötaitoja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa saatetaan voida kohentaa erilaisilla interventioilla.

C

Kehityksellinen kielihäiriö: sananlöytäminen, nimeäminen

Koulu- ja opiskeluikäisten kielihäiriöisten sananlöytämisen ja nimeämisen vaikeuksien kuntoutus saattaa lieventää näiden vaikeuksien aiheuttamaa haittaa, mutta näyttö on rajallista.

C

Näönvaraisen (ei-kielellisen) päättelyn vaikutukset lapsen toiminta- ja oppimiskykyyn

Ikäodotuksia heikompi näönvarainen päättelykyky saattaa vaikuttaa lapsen tai nuoren toimintakykyyn ja oppimiseen.

C

Varhainen interventio ja lapsen kielellinen kehitys

Varhainen (alle kolmen vuoden iässä aloitettu) kielellinen interventio saattaa edistää myöhään puhumaan oppivien ja pysyvämmän kielellisen häiriön riskissä olevien lasten kielellisten taitojen suotuisaa kehitystä enemmän kuin myöhemmin (yli kolmen vuoden iässä) aloitettu interventio.

D

Sensorisen integraation terapian vaikutus kielenkehitykseen

Toimintaterapeutin antamalla sensorisen integraation (SI) terapialla ei liene vaikutusta laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kielellisiin taitoihin, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Kielenkehityksen viiveen selvittely

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suosituksen tiivistelmä «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Implementointisuunnitelma

Implementointisuunnitelma on tarkoitettu työkaluksi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimipaikoille edistämään Käypä hoito -suosituksen käyttöönottoa. Suunnitelmasta löytyy nopealla silmäyksellä työryhmän esiin nostamat keskeiset asiat ja tärkeimmät suositusmateriaalit.

Implementointisuunnitelma (päivityksessä)

Kaavio

Kielenkehityksen viiveen selvittely «Kielenkehityksen viiveen selvittely»1

Kuva 1.

Kielenkehityksen viiveen selvittely

Lisätietoa

Seulonta ja kehityksellisten kielellisten vaikeuksien varhainen toteaminen «Seulonta ja kehityksellisten kielellisten vaikeuksien varhainen toteaminen»1

Kielenkehityksen arviointimenetelmät «Kielenkehityksen arviointimenetelmät»2

Kehityksellisen kielihäiriön diagnoosikriteerit WHO:n julkaisemassa ja suomennetussa ICD-10-luokituksessa «Kehityksellisen kielihäiriön diagnoosikriteerit WHO:n julkaisemassa ja suomennetussa ICD-10-luokituksessa»3

Kehityksellinen kielihäiriö, monimuotoinen kehityshäiriö ja laaja-alainen oppimisvaikeus «Kehityksellinen kielihäiriö, monimuotoinen kehityshäiriö ja laaja-alainen oppimisvaikeus»4

Kuntoutus «Kuntoutus»5

Esimerkkejä kielihäiriöisen lapsen puheterapian kuntoutustavoitteista «Esimerkkejä kielihäiriöisen lapsen puheterapian kuntoutustavoitteista»6

Neuropsykologinen kuntoutus lasten ja nuorten kehityksellisessä kielihäiriössä «Neuropsykologinen kuntoutus lasten ja nuorten kehityksellisessä kielihäiriössä»7

Luentomateriaali

Luentomateriaali (päivityksessä)

Vältä viisaasti -suositus

Puheterapian korvaaminen muilla kuntoutusmuodoilla kielihäiriön hoidossa «Puheterapian korvaaminen muilla kuntoutusmuodoilla kielihäiriön hoidossa»8

Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen suositus lasten ja nuorten hyvästä kuntoutuksesta «https://bin.yhdistysavain.fi/1589471/t3gOd6h7cj4r7SNSHANh0SQVIj/SLNY%20Lapsen%20ja%20nuoren%20hyv%C3%A4%20kuntoutus%20p%C3%A4ivitys%202016_01_15.pdf»2

Suomen Puheterapeuttiliitto: Kielellisen erityisvaikeuden kuntoutus – Hyvät puheterapiakäytännöt «https://puheterapeuttiliitto.fi/puheterapia/hyvat-puheterapiakaytannot/»3

Aiheeseen liittyviä suosituksia