Förebyggande av självmord och vård av patient som försökt begå självmord

God medicinsk praxis rekommendationer
Arbetsgrupp tillsatt av Finska Läkarföreningen Duodecim, MIELI Psykisk Hälsa Finland rf, Psykiaterföreningen i Finland, Finlands ungdomspsykiatriska förening rf och Allmänmedicinska föreningen i Finland
28.10.2020

Hur kan man hänvisa till God medicinsk praxis-rekommendationen? «K1»1

Den här svenskspråkiga God medicinsk praxis-rekommendationen har översatts från den finska God medicinsk praxis-rekommendationen (Käypä hoito -suositus Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»1). Om det finns skillnader i texterna gäller den uppdaterade finskspråkiga versionen.

Huvudsakligen finns evidenssammandragen och bakgrundsmaterialen samt internetlänkarna på finska.

Centrala rekommendationer

  • Självmord är en process med många bakgrundsfaktorer, vilket innebär att ett effektivt förebyggande av självmord inom hälso- och sjukvården också innefattar många faktorer och riktar sig mot olika faser under processen.
  • Efter somatisk akutvård bör en patient som försökt begå självmord bedömas under ledning av en psykiater eller en läkare som är insatt i psykiatri.
  • En ung person som försökt begå självmord ska alltid bedömas inom den specialiserade sjukvården.
  • Med en patient som försökt begå självmord ska alltid hela händelsekedjan som lett till självmordsförsöket gås igenom.
  • Frågor om självmordstankar leder inte till ökad suicidrisk.
  • Patienter som försökt begå självmord lider ofta av psykiska störningar och missbruksproblem. Dessa måste diagnostiseras och behandlas adekvat.
  • Vården efter ett självmordsförsök bör vara aktiv och ges utan fördröjning. Intensiteten baseras på en noggrann situationsbedömning av både den aktuella självdestruktiviteten och de akuta psykiatriska och psykosociala behoven.
  • Den fortsatta psykiatriska vården av en patient som försökt begå självmord kan oftast genomföras inom den psykiatriska öppenvården.
  • Vid bedömning av behovet av psykiatrisk sjukhusvård ska följande beaktas:
    • Svårighetsgraden av den psykiatriska störningen, i synnerhet eventuella psykotiska tillstånd, djup hopplöshet eller okontrollerbar instabilitet.
    • Den akuta risken för självmord.
    • Behovet av vård oberoende av patientens vilja enligt mentalvårdslagen.
  • Behandlingsinterventioner som riktas mot självdestruktivitet kan betydligt minska risken för ett nytt självmordsförsök. Interventioner som undersökts är följande:
    • Kognitiv-behavioristiska psykoterapiformer
    • intervention med skyddsplan
    • Linity/Assip-kortintervention
    • dialektisk beteendeterapi vid emotionellt instabil personlighetsstörning
  • Inom hälso- och sjukvården bör man utveckla bedömningen av patienter som försökt begå självmord och öka tillgången till sådana interventioner som har undersökts.

Avgränsning av ämnet

Målsättning

  • Syftet med rekommendationen är att
    • effektivera förebyggandet av självmord inom hälso- och sjukvården
    • ge anvisningar om bedömningen och vården av en patient som försökt begå självmord baserat på de kunskaper man har om effektiviteten av metoderna inom hälso- och sjukvården
    • förbättraberedskapen att identifiera självdestruktivt beteende och förmågan att initiera samtal om detta inom hälso- och sjukvården
    • förtydliga roll- och ansvarsfördelningen i vården mellan olika aktörer inom hälso- och sjukvården
    • utöka kunskaperna om hur man med evidensbaserade metoder kan stödja de närstående efter ett självmordsförsök och efter ett självmord
    • utöka kunskaperna om vad man kan göra och hur man kan hänvisa en patient till vården när självdestruktiva tankar kommer fram.

Målgrupp

  • Den centrala målgruppen för rekommendationen är yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som vårdarpatienter som försökt begå självmord.
  • Till tillämpliga delar kan rekommendationen även utnyttjas av andra yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, yrkesutbildade personer inom socialvården, organisationssektorn, skol- och elevvården samt bildningsväsendet, samt instanser som styr och planerar beslutsfattandet.

Definitioner

  • För självdestruktivt beteende finns ingen internationellt avtalad enhetlig terminologi «De Leo D, Burgis S, Bertolote JM ym. Definitions o...»3, «Silverman MM, De Leo D. Why There Is a Need for an...»4.
  • I den här rekommendationen avses med självdestruktivitet avsikter eller beteenden som inbegriper självskadebeteende eller att man medvetet tar livsfarliga risker.
  • Självdestruktivitet kan visa sig som självmordstankar, prat om självmord, ett avbrutet självmordsförsök, ett självmordsförsök eller ett självmord.
  • Med självmordsförsök avses en handling för att skada sig själv som genomförs med åtminstone någon önskan att dö (attempted suicide).
  • Självmordstankar kan variera från momentana och ostrukturerade föreställningar till långvariga och detaljerade självmordsplaner. Att en person aktivt pratar om självmord är ett tecken på längre framskriden självdestruktivitet.
    • Prat om självmordstankar är en indikation till att utreda situationen.
      • Inte alla som planerar självmord anger detta inom hälso- och sjukvården.
  • Vid ett självmordsförsök har självmordstankarna och -planerna omsatts till handling. Risken för en självdestruktiv handling är desto större ju mer detaljerad planeringen har blivit.
  • Den terminologi som används om självmordsförsök internationellt är varierande (attempted suicide, parasuicide, deliberate self-harm).
  • Med ett avbrutet självmordsförsök avses en situation där personen kommit nära ett självmordsförsök, till exempel en kort stund hållit ett vapen mot tinningen, eller en situation där en utomstående person eller en yttre händelse avbryter självmordsförsöket.
  • I Finland klassificeras ett dödsfall som självmord i de fall där döden enligt rättsläkarens bedömning har orsakats av individens egen handling som hen medvetet har inlett och genomfört och som hen har vetat att leder eller åtminstone trott att kan leda till död.
  • I synnerhet hos unga, men även i andra åldersgrupper, förekommer självskadebeteende, till exempel att man skär sig, utan avsikt att begå självmord (Non-suicidal self injury, NSSI). Se God medicinsk praxis-rekommendationen Epävakaa persoonallisuus «Epävakaa persoonallisuus»2 (på finska), «Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. S...»5; Emotionellt instabil personlighet «Emotionellt instabil personlighet»3(på svenska).

Prevalens

Förekomsten av självdestruktivt beteende

Bild 1.

Itsemurhakuolleisuus Suomessa 100 000 asukasta kohti vuosina 1921–2017.

Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyytilastot/väestötilastot.

Kuva Airi Pajunen/Tilastokeskus

Skyddande faktorer och riskfaktorer

Faktorer som skyddar mot självdestruktivt beteende

Riskfaktorer

Riskfaktorer för självmordsförsök och självmord

Bild 2.

Itsemurhariskiin vaikuttaa suuri joukko sekä ryhmä- että yksilötason tekijöitä. Yksilötason tekijät voidaan ryhmitellä varhaisiin (tai perittyihin), kehityksellisiin (tai välittäviin) ja välittömiin (kumuloituviin) tekijöihin, joista monet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, mikä vaikuttaa osaltaan itsetuhokäyttäytymisen kokonaisriskiin.

*Mikä tahansa psykiatrinen häiriö, johon liittyy itsemurhariski tai psykiatrinen samanaikaissairastavuus, sisältäen vakavan masennustilan, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, skitsofrenian ja persoonallisuushäiriöt; ajankohtainen masennusjakso voi olla lisääntyneen itsetuhokäyttäytymisen riskitekijä.

Kaavio löytyy suosituksesta myös tulostettavassa PDF-muodossa «hoi50122h.pdf»1.

Uudelleenjulkaisulupa: Kuva julkaistaan kustantajan Elsevierin luvalla.

Käännetty (Sami Pirkola, Tanja Laukkala) lähteestä Turecki G, Brent DA. Suicide and suicidal behaviour. Lancet 2016;387:1227-39

Störningar orsakade av psykoaktiva substanser

Somatiska sjukdomar som riskfaktor

Förebyggande av självmord

Praxis för förskrivning av läkemedel

Miljöer inom social- och hälsovården

  • Genom bra utrymmes- och inredningsplanering kan man förebygga självmord i social- och hälsovårdens lokaler.
    • Fönster på övre våningsplan ska endast kunna öppnas på glänt.
    • Vassa föremål, såsom rakblad, verktyg med vilka man kan göra upp eld och tyger som möjliggör hängning ska inte finnas fritt tillgängliga.
    • I synnerhet i sanitetsutrymmen ska konstruktioner som möjliggör hängning undvikas.
    • Kläd- och handdukskrokarnas konstruktion får inte hålla en människas vikt.
    • Låsbara dörrar i sanitetsutrymmen måste i nödfall snabbt kunna öppnas av personalen från utsidan «Wasserman D, Rihmer Z, Rujescu D ym. The European ...»73, «Lieberman DZ, Resnik HL, Holder-Perkins V. Environ...»74.
  • Självdestruktiva patienter som varit inlagda för psykiatrisk avdelningsvård lyfter baserat på sina erfarenheter fram att bemötandet, skyddandet och kontrollen förebygger självmord i avdelningsförhållandena «Berg SH, Rørtveit K, Aase K. Suicidal patients' ex...»75.

Tillgången till skjutvapen

Bedömning av en patient som har försökt begå självmord

Bild 3.

Mall för en god psykiatrisk bedömning och initial vård av patient som försökt begå självmord. Utskriftsversion av diagrammet «gvr00020a.pdf»2 (PDF)

Vård av en patient som har försökt begå självmord

Förebyggande av nya självmordsförsök

Att beakta när vården planeras

Psykiatrisk läkemedelsbehandling av en självdestruktiv patient

Neuromoduleringsbehandlingar

Psykosocial behandling och läkemedelsbehandling av unga

Att beakta med äldre patienter

Bild 4.

Suiciddödlighet i Finland per köns- och åldersgrupp per 100 000 invånare åren 2000–2017.

Källa: Statistikcentralen

Bild: Airi Pajunen/Statistikcentralen

Hur stödja närstående efter ett dödsfall genom självmord?

Bedömning av körhälsa

Nivåstrukturering av vården

  • En patient som har försökt begå självmord löper hög risk att dö och hör således alltid akut till vård på specialnivån. Se även «Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireet...»97 (Internet «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161496»24, (på finska), «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161809»25 (på svenska)).
    • För att säkerställa de vitala funktionerna ska en patient som försökt begå självmord hänvisas till adekvat, omedelbar akutvård på jourpolikliniken.
    • Efter den omedelbara akutvården av ett självmordsförsök ska en psykiater eller en läkare som är insatt i psykiatri bedöma behovet av fortsatt psykiatrisk vård. Skyddsplanen genomförs alltid så fort patientens tillstånd tillåter detta.
      • Ett berusningstillstånd får inte förhindra vården. Om man inte omgående kan göra en psykiatrisk bedömning av patienten som försökt begå självmord på grund av hens berusningstillstånd ska adekvat uppföljning ordnas före den psykiatriska bedömningen.
    • Störningen som ligger i bakgrunden för självmordsförsöket ska behandlas effektivt, vid behov inom intensifierad öppenvård eller på en psykiatrisk avdelning.
    • Psykiatrisk sjukhusvård ska övervägas i synnerhet om patienten som har försökt begå självmord
      1. är psykotisk
      2. är djupt hopplös och fortfarande hyser allvarliga självmordstankar
      3. är okontrollerat impulsiv och det förekommer rusmedelsbruk eller instabilitet i tillståndet.
    • För psykotiska patienter eller om kriterierna enligt lagen annars uppfylls ska man oavsett berusningstillståndet vid behov använda observationsremiss M1 för bedömning av behovet av vård oberoende av patientens vilja. Se mentalvårdslagen «Finlex. Mielenterveyslaki. https://www.finlex.fi/f...»83 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116»17 (på finska), «https://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/1990/19901116»18 (på svenska)).
  • Efter den psykiatriska prehospitala akutsjukvården ska patienten erbjudas sådan fortsatt vård som rekommenderas i vårdmodellen för den psykiatriska störningen antingen inom den specialiserade sjukvården eller inom primärsjukvården.
  • Vårdens kontinuitet och fungerande vårdkedjor är speciellt viktiga för patienter som har försökt begå självmord och sammanjämkningen av olika behandlingar och vårdinstanser kan anses vara ett väsentligt mål (Internet «https://stm.fi/mielenterveyslinjaukset»26 (på finska), «https://stm.fi/sv/riktlinjer-for-psykisk-halsa»27 (på svenska)).

Arbetsgrupp tillsatt av Finska Läkarföreningen Duodecim, MIELI Psykisk Hälsa Finland rf, Psykiaterföreningen i Finland, Finlands ungdomspsykiatriska förening rf och Allmänmedicinska föreningen i Finland

För mera information om arbetsgruppsmedlemmar samt anmälan om intressekonflikter, se «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»1 (på finska)

Översättare: Lingoneer Oy

Granskning av översättningen: Leena Rehnberg-Laiho

Litteratur

Förebyggande av självmord och vård av patient som försökt begå självmord. God medicinsk praxis-rekommendation. Arbetsgrupp tillsatt av Finska Läkarföreningen Duodecim, MIELI Psykisk Hälsa Finland rf, Psykiaterföreningen i Finland, Finlands ungdomspsykiatriska förening rf och Allmänmedicinska föreningen i Finland. Helsingfors: Finska Läkarföreningen Duodecim, 2020 (hänvisning dd.mm.åååå). Tillgänglig på internet: www.kaypahoito.fi

Närmare anvisningar: «https://www.kaypahoito.fi/sv/god-medicinsk-praxis/nyttjanderattigheter/citering»28

Ansvarsbegränsning

God medicinsk praxis- och Avstå klokt-rekommendationerna är sammandrag gjorda av experter gällande diagnostik och behandling av bestämda sjukdomar. De ersätter inte läkarens eller annan hälsovårdspersonals egen bedömning av vilken diagnostik, behandling och rehabilitering som är bäst för den enskilda patienten då behandlingsbeslut fattas.

Litteratur

  1. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim.) Akuuttihoito-opas. 20. uudistettu painos 2018
  2. Tilastokeskus. 6. Itsemurhien määrässä kasvua edellisvuosista. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_kat_006_fi.html
  3. De Leo D, Burgis S, Bertolote JM ym. Definitions of suicidal behavior: lessons learned from the WHo/EURO multicentre Study. Crisis 2006;27:4-15 «PMID: 16642910»PubMed
  4. Silverman MM, De Leo D. Why There Is a Need for an International Nomenclature and Classification System for Suicide. Crisis 2016;37:83-7 «PMID: 27232426»PubMed
  5. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. WHO. Mental health: Suicide prevention 2014. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/131056/9789241564878_eng.pdf;jsessionid=4BF02DFFA8538DC9E0E21AF81B6A08E5?sequence=8
  7. Naghavi M, Global Burden of Disease Self-Harm Collaborators.. Global, regional, and national burden of suicide mortality 1990 to 2016: systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. BMJ 2019;364:l94 «PMID: 31339847»PubMed
  8. Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. A meta-analysis. Br J Psychiatry 1997;170:205-28 «PMID: 9229027»PubMed
  9. Suominen K, Isometsä E, Suokas J ym. Completed suicide after a suicide attempt: a 37-year follow-up study. Am J Psychiatry 2004;161:562-3 «PMID: 14992984»PubMed
  10. Borges G, Nock MK, Haro Abad JM ym. Twelve-month prevalence of and risk factors for suicide attempts in the World Health Organization World Mental Health Surveys. J Clin Psychiatry 2010;71:1617-28 «PMID: 20816034»PubMed
  11. Lönnqvist J. Itsemurhien ehkäisy Suomessa valtakunnallisena interventiona. Kansanterveys 2007:7. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210019183
  12. Julkari. Itsemurhat Suomessa 1987 -projekti: Toteutus, aineisto ja tutkimustuloksia. https://www.julkari.fi/handle/10024/77888
  13. Tilastoskeskus. Tilastot: Terveys, Kuolemansyyt, 2018. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_006_fi.html
  14. WHO. Suicide data. https://www.who.int/mental_health/prevention/suicide/suicideprevent/en/
  15. Julkari. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2008. https://www.julkari.fi/handle/10024/76314
  16. McLean J, Maxwell M, Platt S, Harris F, Jepson R. Risk and Protective Factors for Suicide and Suicidal Behaviour: A Literature Review. Research Findings No. 70/2008. Edinburg, Scotland: The Scottish Government, 2008. Saatavilla: https://www.webarchive.org.uk/wayback/archive/20180517025526/http:/www.gov.scot/Publications/2008/11/28141444/23
  17. Guerreiro DF, Cruz D, Frasquilho D ym. Association between deliberate self-harm and coping in adolescents: a critical review of the last 10 years' literature. Arch Suicide Res 2013;17:91-105 «PMID: 23614483»PubMed
  18. Chang Q, Chan CH, Yip PSF. A meta-analytic review on social relationships and suicidal ideation among older adults. Soc Sci Med 2017;191:65-76 «PMID: 28910599»PubMed
  19. Johnson J, Wood AM, Gooding P ym. Resilience to suicidality: the buffering hypothesis. Clin Psychol Rev 2011;31:563-91 «PMID: 21276646»PubMed
  20. Liu DW, Fairweather-Schmidt AK, Roberts RM ym. Does resilience predict suicidality? A lifespan analysis. Arch Suicide Res 2014;18:453-64 «PMID: 24941439»PubMed
  21. Bakhiyi CL, Calati R, Guillaume S ym. Do reasons for living protect against suicidal thoughts and behaviors? A systematic review of the literature. J Psychiatr Res 2016;77:92-108 «PMID: 27014850»PubMed
  22. Linehan MM, Goodstein JL, Nielsen SL ym. Reasons for staying alive when you are thinking of killing yourself: the reasons for living inventory. J Consult Clin Psychol 1983;51:276-86 «PMID: 6841772»PubMed
  23. Mackin DM, Perlman G, Davila J ym. Social support buffers the effect of interpersonal life stress on suicidal ideation and self-injury during adolescence. Psychol Med 2017;47:1149-61 «PMID: 27995812»PubMed
  24. Van Orden KA, Wiktorsson S, Duberstein P ym. Reasons for attempted suicide in later life. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:536-44 «PMID: 25158916»PubMed
  25. Wiktorsson S, Runeson B, Skoog I ym. Attempted suicide in the elderly: characteristics of suicide attempters 70 years and older and a general population comparison group. Am J Geriatr Psychiatry 2010;18:57-67 «PMID: 20094019»PubMed
  26. Sisask M, Varnik A, Kolves K ym. Is religiosity a protective factor against attempted suicide: a cross-cultural case-control study. Arch Suicide Res 2010;14:44-55 «PMID: 20112143»PubMed
  27. Van Ness PH, Larson DB. Religion, senescence, and mental health: the end of life is not the end of hope. Am J Geriatr Psychiatry 2002;10:386-97 «PMID: 12095898»PubMed
  28. Pirkola S, Sund R, Sailas E ym. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet 2009;373:147-53 «PMID: 19097638»PubMed
  29. Dunster-Page C, Haddock G, Wainwright L ym. The relationship between therapeutic alliance and patient's suicidal thoughts, self-harming behaviours and suicide attempts: A systematic review. J Affect Disord 2017;223:165-74 «PMID: 28755624»PubMed
  30. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  31. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  32. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  33. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  34. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  35. O'Connor RC, Nock MK. The psychology of suicidal behaviour. Lancet Psychiatry 2014;1:73-85 «PMID: 26360404»PubMed
  36. Turecki G, Brent DA. Suicide and suicidal behaviour. Lancet 2016;387:1227-39 «PMID: 26385066»PubMed
  37. Angelakis I, Gillespie EL, Panagioti M. Childhood maltreatment and adult suicidality: a comprehensive systematic review with meta-analysis. Psychol Med 2019;49:1057-78 «PMID: 30608046»PubMed
  38. Nordentoft M, Wahlbeck K, Hällgren J ym. Excess mortality, causes of death and life expectancy in 270,770 patients with recent onset of mental disorders in Denmark, Finland and Sweden. PLoS One 2013;8:e55176 «PMID: 23372832»PubMed
  39. Fässberg MM, Cheung G, Canetto SS ym. A systematic review of physical illness, functional disability, and suicidal behaviour among older adults. Aging Ment Health 2016;20:166-94 «PMID: 26381843»PubMed
  40. Juurlink DN, Herrmann N, Szalai JP ym. Medical illness and the risk of suicide in the elderly. Arch Intern Med 2004;164:1179-84 «PMID: 15197042»PubMed
  41. Koponen HJ, Viilo K, Hakko H ym. Rates and previous disease history in old age suicide. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:38-46 «PMID: 16977679»PubMed
  42. Erlangsen A, Stenager E, Conwell Y. Physical diseases as predictors of suicide in older adults: a nationwide, register-based cohort study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2015;50:1427-39 «PMID: 25835959»PubMed
  43. Pirkola SP, Suominen K, Isometsä ET. Suicide in alcohol-dependent individuals: epidemiology and management. CNS Drugs 2004;18:423-36 «PMID: 15139798»PubMed
  44. Borges G, Bagge CL, Cherpitel CJ ym. A meta-analysis of acute use of alcohol and the risk of suicide attempt. Psychol Med 2017;47:949-57 «PMID: 27928972»PubMed
  45. Pirkola SP, Isometsä ET, Heikkinen ME ym. Suicides of alcohol misusers and non-misusers in a nationwide population. Alcohol Alcohol 2000;35:70-5 «PMID: 10684781»PubMed
  46. Aaltonen KI, Isometsä E, Sund R ym. Risk factors for suicide in depression in Finland: first-hospitalized patients followed up to 24 years. Acta Psychiatr Scand 2019;139:154-63 «PMID: 30480317»PubMed
  47. Tilastoskeskus. Tilastot > Terveys > Kuolemansyyt. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
  48. Gobbi G, Atkin T, Zytynski T ym. Association of Cannabis Use in Adolescence and Risk of Depression, Anxiety, and Suicidality in Young Adulthood: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Psychiatry 2019;76:426-34 «PMID: 30758486»PubMed
  49. Tidemalm D, Runeson B, Waern M ym. Familial clustering of suicide risk: a total population study of 11.4 million individuals. Psychol Med 2011;41:2527-34 «PMID: 21733212»PubMed
  50. Wilcox HC, Kuramoto SJ, Lichtenstein P ym. Psychiatric morbidity, violent crime, and suicide among children and adolescents exposed to parental death. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49:514-23 «PMID: 20431471»PubMed
  51. Clifford AC, Doran CM, Tsey K. A systematic review of suicide prevention interventions targeting indigenous peoples in Australia, United States, Canada and New Zealand. BMC Public Health 2013;13:463 «PMID: 23663493»PubMed
  52. Young TK, Revich B, Soininen L. Suicide in circumpolar regions: an introduction and overview. Int J Circumpolar Health 2015;74:27349 «PMID: 25742881»PubMed
  53. King M, Smith A, Gracey M. Indigenous health part 2: the underlying causes of the health gap. Lancet 2009;374:76-85 «PMID: 19577696»PubMed
  54. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  55. Lorant V, Kunst AE, Huisman M ym. Socio-economic inequalities in suicide: a European comparative study. Br J Psychiatry 2005;187:49-54 «PMID: 15994571»PubMed
  56. Salasuo M, Vuori E, Piispa M, Hakkarainen P. Suomalainen huumekuolema 2007. Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista. Nuorisotutkimusseura ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos 43/2009. http://www.julkari.fi/handle/10024/80288
  57. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Mortality among drug users in Europe: new and old challenges for public health. Publications Office of the European Union, Luxembourg 2015. http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_234798_EN_TDAU14010ENN.pd
  58. Update from the EMCDDA expert network July 2019. Drug-related deaths and mortality in Europe RAPID COMMUNICATION. http://www.emcdda.europa.eu/publications/rapid-communications/drug-related-deaths-in-europe-2018_en
  59. Suicide risk in people with medical and terminal illness. Kleespies, Phillip M, Hough, Sigmund, Romeo, Angela M. Kleespies PM (toim.) Behavioral emergencies: An evidence-based resource for evaluating and managing risk of suicide, violence, and victimization. Washington DC, US: American Psychological Association 2009:103-21
  60. Inagaki M, Kawashima Y, Yonemoto N ym. Active contact and follow-up interventions to prevent repeat suicide attempts during high-risk periods among patients admitted to emergency departments for suicidal behavior: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2019;19:44 «PMID: 30683075»PubMed
  61. Yip PS, Caine E, Yousuf S ym. Means restriction for suicide prevention. Lancet 2012;379:2393-9 «PMID: 22726520»PubMed
  62. Pirkola S, Isometsä E, Lönnqvist J. Do means matter?: Differences in characteristics of Finnish suicide completers using different methods. J Nerv Ment Dis 2003;191:745-50 «PMID: 14614342»PubMed
  63. Sinyor M, Schaffer A, Nishikawa Y ym. The association between suicide deaths and putatively harmful and protective factors in media reports. CMAJ 2018;190:E900-7 «PMID: 30061324»PubMed
  64. While D, Bickley H, Roscoe A ym. Implementation of mental health service recommendations in England and Wales and suicide rates, 1997-2006: a cross-sectional and before-and-after observational study. Lancet 2012;379:1005-12 «PMID: 22305767»PubMed
  65. Yonemoto N, Kawashima Y, Endo K ym. Gatekeeper training for suicidal behaviors: A systematic review. J Affect Disord 2019;246:506-14 «PMID: 30599375»PubMed
  66. Stewart KL, Darling EV, Yen S ym. Dissemination of the Safety Planning Intervention (SPI) to University Counseling Center Clinicians to Reduce Suicide Risk Among College Students. Arch Suicide Res 2019;1-11 «PMID: 30300102»PubMed
  67. Szanto K, Kalmar S, Hendin H ym. A suicide prevention program in a region with a very high suicide rate. Arch Gen Psychiatry 2007;64:914-20 «PMID: 17679636»PubMed
  68. Sikorski C, Luppa M, König HH ym. Does GP training in depression care affect patient outcome? - A systematic review and meta-analysis. BMC Health Serv Res 2012;12:10 «PMID: 22233833»PubMed
  69. Roche SP, Rogers ML, Pridemore WA. A cross-national study of the population-level association between alcohol consumption and suicide rates. Drug Alcohol Depend 2018;188:16-23 «PMID: 29727756»PubMed
  70. WHO. Preventing suicide: A global imperative. https://www.who.int/mental_health/suicide-prevention/world_report_2014/en/
  71. Löfman S, Mainio A. Masennuslääkitys ja itsemurhat. Pääkirjoitus. Duodecim 2018;134:1776-8
  72. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  73. Wasserman D, Rihmer Z, Rujescu D ym. The European Psychiatric Association (EPA) guidance on suicide treatment and prevention. Eur Psychiatry 2012;27:129-41 «PMID: 22137775»PubMed
  74. Lieberman DZ, Resnik HL, Holder-Perkins V. Environmental risk factors in hospital suicide. Suicide Life Threat Behav 2004;34:448-53 «PMID: 15585466»PubMed
  75. Berg SH, Rørtveit K, Aase K. Suicidal patients' experiences regarding their safety during psychiatric in-patient care: a systematic review of qualitative studies. BMC Health Serv Res 2017;17:73 «PMID: 28114936»PubMed
  76. Poliisihallitus. Terveydenhuollon ammattihenkilön ampuma-aseilmoitus. https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/14790_Terveydenhuollon_ammattihenkilon_ampuma-aseilmoitus.pdf
  77. Valvira. Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia
  78. Carter T, Walker GM, Aubeeluck A ym. Assessment tools of immediate risk of self-harm and suicide in children and young people: A scoping review. J Child Health Care 2019;23:178-99 «PMID: 30058359»PubMed
  79. O'Connor E, Gaynes BN, Burda BU ym. Screening for and treatment of suicide risk relevant to primary care: a systematic review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2013;158:741-54 «PMID: 23609101»PubMed
  80. Holi MM, Pelkonen M, Karlsson L ym. Detecting suicidality among adolescent outpatients: evaluation of trained clinicians' suicidality assessment against a structured diagnostic assessment made by trained raters. BMC Psychiatry 2008;8:97 «PMID: 19116040»PubMed
  81. Newton AS, Soleimani A, Kirkland SW ym. A Systematic Review of Instruments to Identify Mental Health and Substance Use Problems Among Children in the Emergency Department. Acad Emerg Med 2017;24:552-68 «PMID: 28145070»PubMed
  82. Holi MM, Pelkonen M, Karlsson L ym. Psychometric properties and clinical utility of the Scale for Suicidal Ideation (SSI) in adolescents. BMC Psychiatry 2005;5():8. «PMID: 15691388»PubMed
  83. Finlex. Mielenterveyslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116
  84. Hetrick SE, Yuen HP, Bailey E ym. Internet-based cognitive behavioural therapy for young people with suicide-related behaviour (Reframe-IT): a randomised controlled trial. Evid Based Ment Health 2017;20:76-82 «PMID: 28701336»PubMed
  85. Pospos S, Young IT, Downs N ym. Web-Based Tools and Mobile Applications To Mitigate Burnout, Depression, and Suicidality Among Healthcare Students and Professionals: a Systematic Review. Acad Psychiatry 2018;42:109-20 «PMID: 29256033»PubMed
  86. O'Connor RC, Ferguson E, Scott F ym. A brief psychological intervention to reduce repetition of self-harm in patients admitted to hospital following a suicide attempt: a randomised controlled trial. Lancet Psychiatry 2017;4:451-60 «PMID: 28434871»PubMed
  87. Guille C, Zhao Z, Krystal J ym. Web-Based Cognitive Behavioral Therapy Intervention for the Prevention of Suicidal Ideation in Medical Interns: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2015;72:1192-8 «PMID: 26535958»PubMed
  88. Leavey K, Hawkins R. Is cognitive behavioural therapy effective in reducing suicidal ideation and behaviour when delivered face-to-face or via e-health? A systematic review and meta-analysis. Cogn Behav Ther 2017;46:353-74 «PMID: 28621202»PubMed
  89. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  90. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  91. Sall J, Brenner L, Millikan Bell AM ym. Assessment and Management of Patients at Risk for Suicide: Synopsis of the 2019 U.S. Department of Veterans Affairs and U.S. Department of Defense Clinical Practice Guidelines. Ann Intern Med 2019;171:343-53 «PMID: 31450237»PubMed
  92. Caine ED. Seeking to Prevent Suicide at the Edge of the Ledge. Ann Intern Med 2019;171:374-5 «PMID: 31450242»PubMed
  93. Hawton K, Witt KG, Taylor Salisbury TL ym. Psychosocial interventions for self-harm in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;(5):CD012189 «PMID: 27168519»PubMed
  94. Liang CS, Chung CH, Ho PS ym. Superior anti-suicidal effects of electroconvulsive therapy in unipolar disorder and bipolar depression. Bipolar Disord 2018;20:539-46 «PMID: 29227012»PubMed
  95. Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen. Työryhmän loppuraportti. STM-raportteja ja muistioita 2019:46. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161634/R_46_19_Psykososiaalisen_tuen_loppuraportti.pdf
  96. Liikenteen turvallisuusvirasto 1.7.2018. Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille. https://asiointi.trafi.fi/omatrafi-formservlet-web/lomake/ohje1
  97. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161496
  98. Airaksinen N, Korpinen A, Parkkari I. Tie- ja raideliikenteen itsemurhat. Esiselvitys. Trafin tutkimuksia 7/2016. https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1474275404/fefaba00bf78053625648cb56e0a994e/22452-Trafin_tutkimuksia_7_2016_Itsemurhat_liikenteessa.pdf
  99. Aizenberg D, Olmer A, Barak Y. Suicide attempts amongst elderly bipolar patients. J Affect Disord 2006;91:91-4 «PMID: 16434107»PubMed
  100. Alavi A, Sharifi B, Ghanizadeh A ym. Effectiveness of cognitive-behavioral therapy in decreasing suicidal ideation and hopelessness of the adolescents with previous suicidal attempts. Iran J Pediatr 2013;23:467-72 «PMID: 24427502»PubMed
  101. American Psychiatric Association. Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160(Suppl.):1-52
  102. Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-mutilation and symptoms of depression, anxiety, and borderline personality disorder. Suicide Life Threat Behav 2005;35:581-91 «PMID: 16268774»PubMed
  103. Arana A, Wentworth CE, Ayuso-Mateos JL ym. Suicide-related events in patients treated with antiepileptic drugs. N Engl J Med 2010;363:542-51 «PMID: 20818889»PubMed
  104. Asarnow JR, Hughes JL, Babeva KN ym. Cognitive-Behavioral Family Treatment for Suicide Attempt Prevention: A Randomized Controlled Trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2017;56:506-14 «PMID: 28545756»PubMed
  105. Barak Y, Olmer A, Aizenberg D. Antidepressants reduce the risk of suicide among elderly depressed patients. Neuropsychopharmacology 2006;31:178-81 «PMID: 16123751»PubMed
  106. Bartoli F, Riboldi I, Crocamo C ym. Ketamine as a rapid-acting agent for suicidal ideation: A meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2017;77:232-6 «PMID: 28342764»PubMed
  107. Beautrais AL, Gibb SJ, Faulkner A ym. Postcard intervention for repeat self-harm: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2010;197:55-60 «PMID: 20592434»PubMed
  108. Bell GS, Gaitatzis A, Bell CL ym. Suicide in people with epilepsy: how great is the risk? Epilepsia 2009;50:1933-42 «PMID: 19453718»PubMed
  109. Bongiovi-Garcia ME, Merville J, Almeida MG ym. Comparison of clinical and research assessments of diagnosis, suicide attempt history and suicidal ideation in major depression. J Affect Disord 2009;115:183-8 «PMID: 18814917»PubMed
  110. Brennan PL, Del Re AC, Henderson PT ym. Healthcare system-wide implementation of opioid-safety guideline recommendations: the case of urine drug screening and opioid-patient suicide- and overdose-related events in the Veterans Health Administration. Transl Behav Med 2016;6:605-12 «PMID: 27384953»PubMed
  111. Brunnauer A, Laux G. The effects of most commonly prescribed second generation antidepressants on driving ability: a systematic review : 70th Birthday Prof. Riederer. J Neural Transm (Vienna) 2013;120:225-32 «PMID: 22684419»PubMed
  112. Buckley SE, Robinson K, Stapleton T. Driving and depression: Health professional`s perspectivess in Ireland. J Transport Health 2017;7:235-46. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S221414051630281X?via%3Dihub
  113. Canuso CM, Singh JB, Fedgchin M ym. Efficacy and Safety of Intranasal Esketamine for the Rapid Reduction of Symptoms of Depression and Suicidality in Patients at Imminent Risk for Suicide: Results of a Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Study. Am J Psychiatry 2018;175:620-30 «PMID: 29656663»PubMed
  114. Carter GL, Clover K, Whyte IM ym. Postcards from the EDge: 24-month outcomes of a randomised controlled trial for hospital-treated self-poisoning. Br J Psychiatry 2007;191:548-53 «PMID: 18055960»PubMed
  115. Carter GL, Clover K, Whyte IM ym. Postcards from the EDge: 5-year outcomes of a randomised controlled trial for hospital-treated self-poisoning. Br J Psychiatry 2013;202:372-80 «PMID: 23520223»PubMed
  116. Carter GL, Clover K, Whyte IM ym. Postcards from the EDge project: randomised controlled trial of an intervention using postcards to reduce repetition of hospital treated deliberate self poisoning. BMJ 2005;331:805 «PMID: 16183654»PubMed
  117. Carter GL, Willcox CH, Lewin TJ ym. Hunter DBT project: randomized controlled trial of dialectical behaviour therapy in women with borderline personality disorder. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:162-73 «PMID: 20113305»PubMed
  118. Chan MK, Bhatti H, Meader N ym. Predicting suicide following self-harm: systematic review of risk factors and risk scales. Br J Psychiatry 2016;209:277-83 «PMID: 27340111»PubMed
  119. Chan SS, Leung VP, Tsoh J ym. Outcomes of a two-tiered multifaceted elderly suicide prevention program in a Hong Kong Chinese community. Am J Geriatr Psychiatry 2011;19:185-96 «PMID: 20808109»PubMed
  120. Chanen AM, Jackson HJ, McCutcheon LK ym. Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2008;193:477-84 «PMID: 19043151»PubMed
  121. Christensen J, Vestergaard M, Mortensen PB ym. Epilepsy and risk of suicide: a population-based case-control study. Lancet Neurol 2007;6:693-8 «PMID: 17611160»PubMed
  122. Cipriani A, Hawton K, Stockton S ym. Lithium in the prevention of suicide in mood disorders: updated systematic review and meta-analysis. BMJ 2013;346:f3646 «PMID: 23814104»PubMed
  123. Cipriani A, Pretty H, Hawton K ym. Lithium in the prevention of suicidal behavior and all-cause mortality in patients with mood disorders: a systematic review of randomized trials. Am J Psychiatry 2005;162:1805-19 «PMID: 16199826»PubMed
  124. Conway PM, Erlangsen A, Teasdale TW ym. Predictive Validity of the Columbia-Suicide Severity Rating Scale for Short-Term Suicidal Behavior: A Danish Study of Adolescents at a High Risk of Suicide. Arch Suicide Res 2017;21:455-69 «PMID: 27602917»PubMed
  125. Cottrell DJ, Wright-Hughes A, Collinson M ym. Effectiveness of systemic family therapy versus treatment as usual for young people after self-harm: a pragmatic, phase 3, multicentre, randomised controlled trial. Lancet Psychiatry 2018;5:203-16 «PMID: 29449180»PubMed
  126. Devenish B, Berk L, Lewis AJ. The treatment of suicidality in adolescents by psychosocial interventions for depression: A systematic literature review. Aust N Z J Psychiatry 2016;50:726-40 «PMID: 26896044»PubMed
  127. Erlangsen A, Conwell Y. Age-related response to redeemed antidepressants measured by completed suicide in older adults: a nationwide cohort study. Am J Geriatr Psychiatry 2014;22:25-33 «PMID: 23567434»PubMed
  128. Exbryat S, Coudrot C, Gourdon X ym. Effect of telephone follow-up on repeated suicide attempt in patients discharged from an emergency psychiatry department: a controlled study. BMC Psychiatry 2017;17:96 «PMID: 28320345»PubMed
  129. Favaro A, Santonastaso P. Impulsive and compulsive self-injurious behavior in bulimia nervosa: prevalence and psychological correlates. J Nerv Ment Dis 1998;186:157-65 «PMID: 9521351»PubMed
  130. Favazza AR, Conterio K. Female habitual self-mutilators. Acta Psychiatr Scand 1989;79:283-9 «PMID: 2711856»PubMed
  131. Favazza AR. Why patients mutilate themselves. Hosp Community Psychiatry 1989;40:137-45 «PMID: 2644160»PubMed
  132. Freedenthal S. Assessing the wish to die: a 30-year review of the suicide intent scale. Arch Suicide Res 2008;12:277-98 «PMID: 18828032»PubMed
  133. Gipson PY, Agarwala P, Opperman KJ ym. Columbia-suicide severity rating scale: predictive validity with adolescent psychiatric emergency patients. Pediatr Emerg Care 2015;31:88-94 «PMID: 25285389»PubMed
  134. Green JM, Wood AJ, Kerfoot MJ ym. Group therapy for adolescents with repeated self harm: randomised controlled trial with economic evaluation. BMJ 2011;342:d682 «PMID: 21459975»PubMed
  135. Grossman DC, Soderberg R, Rivara FP. Prior injury and motor vehicle crash as risk factors for youth suicide. Epidemiology 1993;4:115-9 «PMID: 8452899»PubMed
  136. Grunebaum MF, Galfalvy HC, Choo TH ym. Ketamine for Rapid Reduction of Suicidal Thoughts in Major Depression: A Midazolam-Controlled Randomized Clinical Trial. Am J Psychiatry 2018;175:327-35 «PMID: 29202655»PubMed
  137. Gysin-Maillart A, Schwab S, Soravia L ym. A Novel Brief Therapy for Patients Who Attempt Suicide: A 24-months Follow-Up Randomized Controlled Study of the Attempted Suicide Short Intervention Program (ASSIP). PLoS Med 2016;13:e1001968 «PMID: 26930055»PubMed
  138. Hassanian-Moghaddam H, Sarjami S, Kolahi AA ym. Postcards in Persia: randomised controlled trial to reduce suicidal behaviours 12 months after hospital-treated self-poisoning. Br J Psychiatry 2011;198:309-16 «PMID: 21343332»PubMed
  139. Hassanian-Moghaddam H, Sarjami S, Kolahi AA ym. Postcards in Persia: A Twelve to Twenty-four Month Follow-up of a Randomized Controlled Trial for Hospital-Treated Deliberate Self-Poisoning. Arch Suicide Res 2017;21:138-54 «PMID: 25774646»PubMed
  140. Haukka J, Tiihonen J, Härkänen T ym. Association between medication and risk of suicide, attempted suicide and death in nationwide cohort of suicidal patients with schizophrenia. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2008;17:686-96 «PMID: 18327869»PubMed
  141. Hawton K, Ware C, Mistry H ym. Paracetamol self-poisoning. Characteristics, prevention and harm reduction. Br J Psychiatry 1996;168:43-8 «PMID: 8770427»PubMed
  142. Hawton K, Witt KG, Salisbury TLT ym. Psychosocial interventions following self-harm in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2016;3:740-50 «PMID: 27422028»PubMed
  143. Hawton K, Witt KG, Taylor Salisbury TL ym. Interventions for self-harm in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;(12):CD012013 «PMID: 26688129»PubMed
  144. Hazell PL, Martin G, Mcgill K ym. Group therapy for repeated deliberate self-harm in adolescents: failure of replication of a randomized trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48:662-70 «PMID: 19454922»PubMed
  145. Hegerl U, Althaus D, Schmidtke A ym. The alliance against depression: 2-year evaluation of a community-based intervention to reduce suicidality. Psychol Med 2006;36:1225-33 «PMID: 16707028»PubMed
  146. Henderson AF, Joseph AP. Motor vehicle accident or driver suicide? Identifying cases of failed driver suicide in the trauma setting. Injury 2012;43:18-21 «PMID: 21752366»PubMed
  147. Hennen J, Baldessarini RJ. Suicidal risk during treatment with clozapine: a meta-analysis. Schizophr Res 2005;73:139-45 «PMID: 15653256»PubMed
  148. Hernetkoski KM, Keskinen EO, Parkkari IK. Driver suicides in Finland--are they different in northern and southern Finland? Int J Circumpolar Health 2009;68:249-60 «PMID: 19705657»PubMed
  149. Herpertz S, Sass H, Favazza A. Impulsivity in self-mutilative behavior: psychometric and biological findings. J Psychiatr Res 1997;31:451-65 «PMID: 9352472»PubMed
  150. Herpertz S. Self-injurious behaviour. Psychopathological and nosological characteristics in subtypes of self-injurers. Acta Psychiatr Scand 1995;91:57-68 «PMID: 7754789»PubMed
  151. Hill LL, Lauzon VL, Winbrock EL ym. Depression, antidepressants and driving safety. Inj Epidemiol 2017;4:10 «PMID: 28367591»PubMed
  152. Horwitz AG, Czyz EK, King CA. Predicting Future Suicide Attempts Among Adolescent and Emerging Adult Psychiatric Emergency Patients. J Clin Child Adolesc Psychol 2015;44:751-61 «PMID: 24871489»PubMed
  153. Hunnicutt Hollenbaugh KM, Lenz AS. Preliminary evidence for the effectiveness of dialectical behavior therapy for adolescents. J Counseling Develop 2018;96:119-31
  154. Inagaki M, Kawashima Y, Kawanishi C ym. Interventions to prevent repeat suicidal behavior in patients admitted to an emergency department for a suicide attempt: a meta-analysis. J Affect Disord 2015;175:66-78 «PMID: 25594513»PubMed
  155. Karlsson G, Halldin J, Leifman A ym. Hospitalization and mortality succeeding drunk driving and risky driving. Alcohol Alcohol 2003;38:281-6 «PMID: 12711665»PubMed
  156. King CA, Arango A, Kramer A ym. Association of the Youth-Nominated Support Team Intervention for Suicidal Adolescents With 11- to 14-Year Mortality Outcomes: Secondary Analysis of a Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2019;76:492-8 «PMID: 30725077»PubMed
  157. Koons CR, Robins CJ, Tweed JL ym. Efficacy of dialectical behaviour therapy in women veterans with borderline personality disorder. Behav Ther 2001;32:371-90
  158. Korkeila J, Salminen JK, Hiekkanen H ym. Use of antidepressants and suicide rate in Finland: an ecological study. J Clin Psychiatry 2007;68:505-11 «PMID: 17474804»PubMed
  159. Kujansuu A, Rautiainen S, Hakko H ym. Drivers' psychiatric disorders and fatal motor vehicle accidents in Finland. J Psychiatr Res 2017;84:227-36 «PMID: 27770742»PubMed
  160. Kwon C, Liu M, Quan H ym. Motor vehicle accidents, suicides, and assaults in epilepsy: a population-based study. Neurology 2011;76:801-6 «PMID: 21288978»PubMed
  161. Labelle R, Pouliot L, Janelle A. A systematic review and meta-analysis of cognitive behavioural treatments for suicidal and self-harm behaviours in adolescents. Can Psychol 2015;56:368-78
  162. Lapierre S, Erlangsen A, Waern M ym. A systematic review of elderly suicide prevention programs. Crisis 2011;32:88-98 «PMID: 21602163»PubMed
  163. Large M, Galletly C, Myles N ym. Known unknowns and unknown unknowns in suicide risk assessment: evidence from meta-analyses of aleatory and epistemic uncertainty. BJPsych Bull 2017;41:160-3 «PMID: 28584653»PubMed
  164. Large M, Kaneson M, Myles N ym. Meta-Analysis of Longitudinal Cohort Studies of Suicide Risk Assessment among Psychiatric Patients: Heterogeneity in Results and Lack of Improvement over Time. PLoS One 2016;11:e0156322 «PMID: 27285387»PubMed
  165. Linde K, Treml J, Steinig J ym. Grief interventions for people bereaved by suicide: A systematic review. PLoS One 2017;12:e0179496 «PMID: 28644859»PubMed
  166. Lindh ÅU, Waern M, Beckman K ym. Short term risk of non-fatal and fatal suicidal behaviours: the predictive validity of the Columbia-Suicide Severity Rating Scale in a Swedish adult psychiatric population with a recent episode of self-harm. BMC Psychiatry 2018;18:319 «PMID: 30285661»PubMed
  167. Linehan MM, Armstrong HE, Suarez A ym. Cognitive-behavioral treatment of chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1991;48:1060-4 «PMID: 1845222»PubMed
  168. Linehan MM, Comtois KA, Murray AM ym. Two-year randomized controlled trial and follow-up of dialectical behavior therapy vs therapy by experts for suicidal behaviors and borderline personality disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63:757-66 «PMID: 16818865»PubMed
  169. Linehan MM, Heard HL, Armstrong HE. Naturalistic follow-up of a behavioral treatment for chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1993;50:971-4 «PMID: 8250683»PubMed
  170. Linehan MM, McDavid JD, Brown MZ ym. Olanzapine plus dialectical behavior therapy for women with high irritability who meet criteria for borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2008;69:999-1005 «PMID: 18466045»PubMed
  171. Linehan MM, Tutek DA, Heard HL ym. Interpersonal outcome of cognitive behavioral treatment for chronically suicidal borderline patients. Am J Psychiatry 1994;151:1771-6 «PMID: 7977884»PubMed
  172. Madan A, Frueh BC, Allen JG ym. Psychometric Reevaluation of the Columbia-Suicide Severity Rating Scale: Findings From a Prospective, Inpatient Cohort of Severely Mentally Ill Adults. J Clin Psychiatry 2016;77:e867-73 «PMID: 27464320»PubMed
  173. McCauley E, Berk MS, Asarnow JR ym. Efficacy of Dialectical Behavior Therapy for Adolescents at High Risk for Suicide: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2018;75:777-85 «PMID: 29926087»PubMed
  174. McDaid C, Trowman R, Golder S ym. Interventions for people bereaved through suicide: systematic review. Br J Psychiatry 2008;193:438-43 «PMID: 19043143»PubMed
  175. McMain SF, Links PS, Gnam WH ym. A randomized trial of dialectical behavior therapy versus general psychiatric management for borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2009;166:1365-74 «PMID: 19755574»PubMed
  176. Mehlum L, Ramberg M, Tørmoen AJ ym. Dialectical Behavior Therapy Compared With Enhanced Usual Care for Adolescents With Repeated Suicidal and Self-Harming Behavior: Outcomes Over a One-Year Follow-Up. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:295-300 «PMID: 27015720»PubMed
  177. Meltzer HY, Alphs L, Green AI ym. Clozapine treatment for suicidality in schizophrenia: International Suicide Prevention Trial (InterSePT). Arch Gen Psychiatry 2003;60:82-91 «PMID: 12511175»PubMed
  178. Miller IW, Camargo CA Jr, Arias SA ym. Suicide Prevention in an Emergency Department Population: The ED-SAFE Study. JAMA Psychiatry 2017;74:563-70 «PMID: 28456130»PubMed
  179. Milner AJ, Carter G, Pirkis J ym. Letters, green cards, telephone calls and postcards: systematic and meta-analytic review of brief contact interventions for reducing self-harm, suicide attempts and suicide. Br J Psychiatry 2015;206:184-90 «PMID: 25733570»PubMed
  180. Newton AS, Soleimani A, Kirkland SW ym. A Systematic Review of Instruments to Identify Mental Health and Substance Use Problems Among Children in the Emergency Department. Acad Emerg Med 2017;24:552-68 «PMID: 28145070»PubMed
  181. Nijman HL, Dautzenberg M, Merckelbach HL ym. Self-mutilating behaviour of psychiatric inpatients. Eur Psychiatry 1999;14:4-10 «PMID: 10572319»PubMed
  182. Okolie C, Dennis M, Simon Thomas E ym. A systematic review of interventions to prevent suicidal behaviors and reduce suicidal ideation in older people. Int Psychogeriatr 2017;29:1801-24 «PMID: 28766474»PubMed
  183. Ougrin D, Tranah T, Stahl D ym. Therapeutic interventions for suicide attempts and self-harm in adolescents: systematic review and meta-analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:97-107.e2 «PMID: 25617250»PubMed
  184. Oxley SO, Dassanayake TL, Carter GL ym. Neurocognitive Recovery After Hospital-Treated Deliberate Self-Poisoning With Central Nervous System Depressant Drugs: A Longitudinal Cohort Study. J Clin Psychopharmacol 2015;35:672-80 «PMID: 26485340»PubMed
  185. Pigeon WR, Pinquart M, Conner K. Meta-analysis of sleep disturbance and suicidal thoughts and behaviors. J Clin Psychiatry 2012;73:e1160-7 «PMID: 23059158»PubMed
  186. Pineda J, Dadds MR. Family intervention for adolescents with suicidal behavior: a randomized controlled trial and mediation analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2013;52851-62 «PMID: 23880495»PubMed
  187. Pistorello J, Fruzzetti AE, Maclane C ym. Dialectical behavior therapy (DBT) applied to college students: a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2012;80:982-94 «PMID: 22730955»PubMed
  188. Pitman A, Osborn D, King M ym. Effects of suicide bereavement on mental health and suicide risk. Lancet Psychiatry 2014;1:86-94 «PMID: 26360405»PubMed
  189. Posner K, Brown GK, Stanley B ym. The Columbia-Suicide Severity Rating Scale: initial validity and internal consistency findings from three multisite studies with adolescents and adults. Am J Psychiatry 2011;168:1266-77 «PMID: 22193671»PubMed
  190. Quinlivan L, Cooper J, Davies L ym. Which are the most useful scales for predicting repeat self-harm? A systematic review evaluating risk scales using measures of diagnostic accuracy. BMJ Open 2016;6:e009297 «PMID: 26873046»PubMed
  191. Quinlivan L, Cooper J, Meehan D ym. Predictive accuracy of risk scales following self-harm: multicentre, prospective cohort study. Br J Psychiatry 2017;210:429-36 «PMID: 28302702»PubMed
  192. Riblet NBV, Shiner B, Young-Xu Y ym. Strategies to prevent death by suicide: meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2017;210:396-402 «PMID: 28428338»PubMed
  193. Rosenthal RJ, Rinzler C, Wallsh R ym. Wrist-cutting syndrome: the meaning of a gesture. Am J Psychiatry 1972;128:1363-8 «PMID: 5020184»PubMed
  194. Rossouw TI, Fonagy P. Mentalization-based treatment for self-harm in adolescents: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:1304-13.e3 «PMID: 23200287»PubMed
  195. Roy A. Self-mutilation. Br J Med Psychol 1978;51:201-3 «PMID: 646965»PubMed
  196. Rudd MD, Bryan CJ, Wertenberger EG ym. Brief cognitive-behavioral therapy effects on post-treatment suicide attempts in a military sample: results of a randomized clinical trial with 2-year follow-up. Am J Psychiatry 2015;172:441-9 «PMID: 25677353»PubMed
  197. Runesson B, Adamsson IJ, Edbom T ym. Instruments for suicide risk assessment, a systematic review. Yellow report (Swedish agency for health technology assessment and assessment of social services) 2015. www.sbu.se/242E
  198. Sansone RA, Gaither GA, Songer DA. Self-harm behaviors across the life cycle: a pilot study of inpatients with borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2002;43:215-8 «PMID: 11994840»PubMed
  199. Schaffer CB, Carroll J, Abramowitz SI. Self-mutilation and the borderline personality. J Nerv Ment Dis 1982;170:468-73 «PMID: 7097263»PubMed
  200. Smith KA, Cipriani A. Lithium and suicide in mood disorders: Updated meta-review of the scientific literature. Bipolar Disord 2017;19:575-86 «PMID: 28895269»PubMed
  201. Soler J, Pascual JC, Tiana T ym. Dialectical behaviour therapy skills training compared to standard group therapy in borderline personality disorder: a 3-month randomised controlled clinical trial. Behav Res Ther 2009;47:353-8 «PMID: 19246029»PubMed
  202. Stanley B, Brodsky B, Nelson JD ym. Brief dialectical behavior therapy (DBT-B) for suicidal behavior and non-suicidal self injury. Arch Suicide Res 2007;11:337-41 «PMID: 17882621»PubMed
  203. Stanley B, Brown GK, Brenner LA ym. Comparison of the Safety Planning Intervention With Follow-up vs Usual Care of Suicidal Patients Treated in the Emergency Department. JAMA Psychiatry 2018;75:894-900 «PMID: 29998307»PubMed
  204. Stanley B, Brown G. Safety planning intervention: a brief intervention to mitigate suicide risk. Cogn Behav Pract 2012;19:256-64. http://suicidesafetyplan.com/uploads/Safety_Planning_-_Cog___Beh_Practice.pdf
  205. Stanley IH, Hom MA, Rogers ML ym. Discussing Firearm Ownership and Access as Part of Suicide Risk Assessment and Prevention: "Means Safety" versus "Means Restriction". Arch Suicide Res 2017;21:237-53 «PMID: 27077214»PubMed
  206. Steeg S, Quinlivan L, Nowland R ym. Accuracy of risk scales for predicting repeat self-harm and suicide: a multicentre, population-level cohort study using routine clinical data. BMC Psychiatry 2018;18:113 «PMID: 29699523»PubMed
  207. Stefansson J, Nordström P, Jokinen J. Suicide Intent Scale in the prediction of suicide. J Affect Disord 2012;136:167-71 «PMID: 21144592»PubMed
  208. Stewart KL, Darling EV, Yen S ym. Dissemination of the Safety Planning Intervention (SPI) to University Counseling Center Clinicians to Reduce Suicide Risk Among College Students. Arch Suicide Res 2019;Jan 19:1-11 «PMID: 30300102»PubMed
  209. Stoffers JM, Völlm BA, Rücker G ym. Psychological therapies for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD005652 «PMID: 22895952»PubMed
  210. Suominen K, Isometsä E, Ostamo A ym. Level of suicidal intent predicts overall mortality and suicide after attempted suicide: a 12-year follow-up study. BMC Psychiatry 2004;4:11 «PMID: 15099401»PubMed
  211. Szumilas M, Kutcher S. Post-suicide intervention programs: a systematic review. Can J Public Health 2011;102:18-29 «PMID: 21485962»PubMed
  212. Turner RM. Naturalistic evaluation of dialectical behavior therapy-oriented treatment for borderline personality disorder. Cogn Behav Pract 2000;7:413-9
  213. Unsworth CA, Baker AM, So MH ym. A systematic review of evidence for fitness-to-drive among people with the mental health conditions of schizophrenia, stress/anxiety disorder, depression, personality disorder and obsessive compulsive disorder. BMC Psychiatry 2017;17:318 «PMID: 28859696»PubMed
  214. van den Bosch LM, Koeter MW, Stijnen T ym. Sustained efficacy of dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder. Behav Res Ther 2005;43:1231-41 «PMID: 16005708»PubMed
  215. Verheul R, Van Den Bosch LM, Koeter MW ym. Dialectical behaviour therapy for women with borderline personality disorder: 12-month, randomised clinical trial in The Netherlands. Br J Psychiatry 2003;182:135-40 «PMID: 12562741»PubMed
  216. Wharff EA, Ginnis KB, Ross AM ym. Family-Based Crisis Intervention With Suicidal Adolescents: A Randomized Clinical Trial. Pediatr Emerg Care 2019;35:170-5 «PMID: 28248838»PubMed
  217. Wilkinson ST, Ballard ED, Bloch MH ym. The Effect of a Single Dose of Intravenous Ketamine on Suicidal Ideation: A Systematic Review and Individual Participant Data Meta-Analysis. Am J Psychiatry 2018;175:150-8 «PMID: 28969441»PubMed
  218. Wood A, Trainor G, Rothwell J ym. Randomized trial of group therapy for repeated deliberate self-harm in adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1246-53 «PMID: 11699797»PubMed
  219. Vuorilehto M, Valtonen HM, Melartin T ym. Method of assessment determines prevalence of suicidal ideation among patients with depression. Eur Psychiatry 2014;29:338-44 «PMID: 24176645»PubMed
  220. Yen S, Shea MT, Sanislow CA ym. Borderline personality disorder criteria associated with prospectively observed suicidal behavior. Am J Psychiatry 2004;161:1296-8 «PMID: 15229066»PubMed
  221. Zanarini MC, Frankenburg FR, Reich DB ym. The 10-year course of physically self-destructive acts reported by borderline patients and axis II comparison subjects. Acta Psychiatr Scand 2008;117:177-84 «PMID: 18241308»PubMed
  222. Zisook S, Shear MK, Reynolds CF ym. Treatment of Complicated Grief in Survivors of Suicide Loss: A HEAL Report. J Clin Psychiatry 2018;79: pii 17m11592 «PMID: 29617064»PubMed
  223. Zlotnick C, Mattia JI, Zimmerman M. Clinical correlates of self-mutilation in a sample of general psychiatric patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:296-301 «PMID: 10348084»PubMed
  224. Isometsä E, Valkonen J, Ruishalme O ym. A randomized clinical trial of the ASSIP vs. crisis counselling in preventing suicide attempt repetition: a one-year interim analysis. Paper presented at the 30th World Congress of the International Association for Suicide Prevention (IASP), Derry Londonderry, 17-21 September 2019
  225. Casey P, Dunn G, Kelly BD, Lehtinen V, Dalgard OS, Dowrick C, Ayuso-Mateos JL. The prevalence of suicidal ideation in the general population:results from the Outcome of Depression International Network (ODIN) study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43:299-304 «PMID: 18264810»PubMed

A

Aivojen sähköhoito ja vaikea-asteinen tai psykoottinen depressio

Aivojen sähköhoito on tehokas hoito vaikea-asteisissa ja psykoottisissa depressioissa.

A

Dialektinen käyttäytymisterapia, epävakaa persoonallisuushäiriö, vihan säätely ja itsensä vahingoittaminen

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) vähentää epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien naisten vihamielisyyttä ja itseään vahingoittavien tekojen (mukaan lukien itsemurhayritykset) määrää tavanomaista psykiatrista hoitoa enemmän.

A

ECT:n teho ja turvallisuus iäkkäiden depression hoidossa

ECT on tehokas hoitomuoto myös iäkkäiden depression hoidossa.

A

Epilepsia ja itsetuhoisuuden riski

Epilepsiaa sairastavilla on kohonnut itsemurhariski (SMR 3,5).

A

Ketamiini-infuusio ja masennukseen liittyvä itsemurha-ajattelu

Ketamiini-infuusio on tehokas depressioon liittyvän itsemurha-ajattelun hoitomuoto, mutta se on vaikutukseltaan lyhytaikainen.

A

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) tavanomaisen hoidon lisänä ja itsemurhayrityksen uusiutumisen riski

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) tavanomaisen hoidon lisänä vähentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä.

A

Litium ja mielialahäiriöön liittyvä itsetuhoinen käyttäytyminen

Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla.

A

Tahallinen itsensä vahingoittaminen epävakaassa persoonallisuushäiriössä

Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy alttius tahalliseen itsensä vahingoittamiseen ilman kuolemantoiveita.

A

Unen häiriintymisen yhteys itsemurhiin

Unihäiriö lisää itsemurhariskiä.

A

Voiko riskiasteikoilla ennustaa uutta itsemurhayritystä tai itsemurhaa?

Itsetuhoisuuden arviointiin kehitetyt riskiasteikot eivät yksin, irrallaan muusta kliinisestä arviosta ja päätöksenteosta käytettynä, ennusta yksilön itsetuhokäytöstä.

B

Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen

Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen vähentää ilmeisesti riskiä uudelle yritykselle 6 ja 12 kuukauden seurannassa.

B

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) epävakaan pesoonallisuushäiriön piirteitä omaavien nuorten itsetuhoisuuden hoidossa

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on ilmeisesti vaikuttava epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä omaavien nuorten ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.

B

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) itsemurhaa yrittäneiden nuorten ja NSSI-nuorten samanaikaisten masennusoireiden ja itsetuhoisuuden hoidossa ja uusien itsemurhayritysten ehkäisemisessä

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on ilmeisesti vaikuttava nuorten samanaikaisten masennusoireiden, itsensä vahingoittamisen ja itsemurha-ajatusten hoidossa.

B

Eri interventiot vanhusten itsetuhoisuuden ehkäisyssä

Erityisesti depressioon kohdennetut hoitointerventiot ovat ilmeisesti tehokkaita vanhusten itsemurha-ajatusten ja -yritysten sekä itsemurhien vähentäjinä.

B

Klotsapiini verrattuna olantsapiiniin itsemurhien ehkäisyssä psykoosipotilailla

Klotsapiini on ilmeisesti olantsapiinia tehokkaampi itsetuhoisuuden hoidossa psykoosipotilailla.

B

Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät nuorten itsetuhoisuuden hoidossa

Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten itsetuhoajatusten ja ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.

B

Masennuslääkkeet vanhuksen itsetuhovaaran vähentäjinä

Masennuslääkkeet lienevät tehokkaita vanhusten itsetuhovaaran vähentäjinä.

B

Postikorttien lähettäminen itsemurhayrityksen jälkeen

Postikorttien lähettäminen itsemurhayrityksen jälkeen ilmeisesti vähentää uuden itsemurhayrityksen riskiä.

B

Strukturoitu LINITY/ASSIP-interventio itsemurhayrityksen jälkeen

Itsemurhaa yrittäneen potilaan itsemurhayrityksen uusiutumisriskiä voidaan ilmeisesti vähentää 2 vuoden ajan yhdistämällä strukturoitu LINITY/ASSIP-lyhytinterventio tavanomaiseen hoitoon.

B

Turvasuunnitelma (Safety planning intervention, SPI) ja itsemurhayritysten uusiutuminen

Turvasuunnitelman (Safety planning intervention, SPI) toteutus ilmeisesti vähentää itsemurhayrityksen uusiutumista puolen vuoden ajan.

B

WHO:n lyhyt interventio ja kontakti (brief intervention and contact, BIC) itsemurhia vähentävänä interventiona

WHO:n BIC-intervention (brief intervention and contact) toteutus on ilmeisesti lupaava itsemurhia vähentävä interventio.

C

Ampuma-aseiden saatavuuden rajoittamisen puheeksi ottaminen

Ampuma-aseet tulisi ottaa puheeksi potilaan kanssa painottaen turvallisuusnäkökulmaa.

C

Columbia-Suicide Severity Rating Scale -mittari (C-SSRS) itsetuhoisen potilaan hoidon seurannassa

Yksittäisistä oirekartoituslomakkeista Columbia-Suicide Severity Rating Scale -mittari (C-SSRS) soveltunee osana kliinistä strukturoitua arviota itsetuhoisen potilaan hoidon seurantaan sekä aikuisilla että nuorilla.

C

Intranasaalinen esketamiini ja masennukseen liittyvä itsemurha-ajattelu

Intranasaalinen esketamiini masennuslääkehoidon lisänä saattaa olla tehokas masennukseen liittyvän itsemurha-ajattelun nopeassa lyhytaikaisessa lievityksessä.

C

Itsemurhaa yrittäneiden ja toistuvasti itseään vahingoittaneiden nuorten jatkohoitoon sitoutumista edistävät hoitomenetelmät

Akuutisti itsetuhoisten nuorten hoitoon sitoutumista vahvistavat psykoedukatiiviset nuoren perheeseen tai verkostoon kohdennetut menetelmät yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon saattavat vähentää myöhempää itsetuhoisuutta.

C

Itsemurhan tehneen omaiselle tarjotun hoidon vaikuttavuus

Itsemurhan tehneen omaisen pitkittynyttä surua, masennusoireiden kehittymistä ja terveyspalveluiden tarvetta voidaan mahdollisesti ehkäistä aktiivisilla hoidollisilla puuttumisilla, erityisesti ryhmämuotoisella CBT-interventiolla.

C

Itsemurhayritykseen soveltuvien lääkkeiden saatavuuden rajoittaminen

Hoitosuositusten mukainen lääkemääräyskäytäntö ja läpipainopakkausten suosiminen saattavat ehkäistä itsemurhayrityksiä ja itsemurhia.

C

Itsemurhayrityksen jälkeisen seurantasoiton hyödyt

Seurannasta puhelimitse saattaa olla hyötyä itsemurhayrityksen jälkeen osana hoitoa.

C

Itsetuhoinen käytös ja ajoterveys

Tutkimustietoa liikenteessä tehdyn itsemurhayrityksen uusiutumisriskistä on niukasti.

C

Klotsapiini itsemurhien ehkäisyssä

Klotsapiini saattaa olla myös muita antipsykootteja tehokkaampi itsemurhien ehkäisyssä.

C

Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (KAT) vaikuttavuus itsetuhoisuuden hoidossa niillä nuorilla, joilla on epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä

Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) saattaa lievittää itsetuhoisuutta ja muita psyykkisiä oireita nuorilla, joilla on epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä.

C

Liikenneitsemurhat onnettomuustutkinta-aineistossa

Suomalaisen onnettomuustutkinta-aineiston mukaan sairaalassa hoidettuun psykiatriseen häiriöön saattaa liittyä 5 vuoden ajan kohonnut liikenneitsemurhakuolleisuuden riski.

C

Mentalisaatioon pohjautuvan nuorten terapiamenetelmän (MPT-N) (Mentalization-based treatment for adolescents, MBT-A) vaikuttavuus itsetuhoisuuden hoidossa nuorilla, joilla on epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä

Mentalisaatioon pohjautuva nuorten terapiamenetelmä (MPT-N) lienee vaikuttava itsetuhoisuuden hoidossa nuorilla, joilla on epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä.

C

Monimuotoiset alueelliset itsemurhien ehkäisyohjelmat

Monimuotoiset alueelliset itsemurhien ehkäisyohjelmat saattavat vähentää itsemurhakäyttäytymistä väestötasolla.

C

Nuorten depression hoidossa tehokkaat psykoterapeuttiset hoitomenetelmät nuoren itsetuhoisuuden hoidossa

Kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehykseen pohjautuvat depression hoitomenetelmät, kiintymyssuhteisiin pohjautuva perheterapia (ABFT) ja interpersonaalinen psykoterapia (IPT-A) lienevät vaikuttavia nuorten depressioon liittyvän itsemurhariskin vähenemisessä.

C

Nuorten ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen ja itsemurhariskin seulontamenetelmät ja arvioiminen

Välittömän itsemurhariskin ja ilman itsemurhatarkoituksessa tapahtuvan itsensä vahingoittamisen riskin seulonta- ja/tai arviointilomakkeita voidaan käyttää kliinisen arvion ja haastattelun tukena. Psyykkisesti oireilevan nuoren itsensä vahingoittamisen ja itsemurhariskin arvioimiseen suositellaan lisäksi strukturoitua haastattelumenetelmää.

C

Perheterapeuttiset hoitomenetelmät nuorten itsetuhoisuuden hoidossa

Perheterapeuttiset hoitomenetelmät lienevät vaikuttavia nuorten itsetuhoisuuden vähenemisessä ja jatkohoitoon sitouttamisessa.

C

Ryhmämuotoiset kehitykselliset psykoterapeuttiset hoitomenetelmät nuorten itsetuhoisuuden hoidossa

Ryhmämuotoinen kehityksellinen psykoterapia ei liene tehokas nuorten toistuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.

C

Strukturoitu arvio itsetuhokäyttäytymisen arvioinnissa

Strukturoitu haastattelu lisännee luotettavuutta itsetuhoajatusten ja yritysten tunnistamisessa.

C

Suicide Intent Scale (SIS) itsetuhoisen potilaan arvioinnissa

Yksittäisistä oirekartoituslomakkeista Suicide Intent Scale (SIS) soveltunee osaksi psykiatrista kliinistä strukturoitua arviota itsetuhoisella potilaalla.

Itsemurhakuolleisuus Suomessa
Itsemurhariskiin vaikuttavia tekijöitä kuvaava malli
Mall för en god psykiatrisk bedömning och initial vård av patient som försökt begå självmord
Suiciddödlighet i Finland per köns- och åldersgrupp